Motivations of usage for video game media and their effect on video game consumption

Objectives The main objectives of this study were to find the motivations that drive the usage of video game media platforms and what the relationship between using the different game media types was. The objectives also included examining the effect the usage of the medias have on the consumption of video games themselves. Summary Video game medias were divided into three platforms for the research: video game live streams, eSports events, and pre-recorded videos about gaming. Video gamers and video game media have been studied previously but in an isolated manner focusing on one area of media or on the motivations of playing video games. Previous literature has established that various motivations that existed in consumption of sports and media also translated into consumption of video games and related media. The conceptual framework was derived from these previously used scales and tested with an online survey. The results illuminated differences in motivations between the medias and other factors how the medias differ from each other. Conclusions The different game medias had varying motivations for usage, but all reported having a positive effect on video game consumption through media usage. For game streams and pre-recorded game videos, the driving motivation was entertainment, and for eSports events the driving motivation was escapis

Pigments of microorganisms

Colors are something that humans have always been fascinated by but impacts of different colorants have caused concern about health and environmental issues. Now more sustainable alternatives interest many industries since the demand for greener products has increased. To be able to answer these environmental challenges, biotechnology can offer new types of tools for design that are enabling co-working with living organisms as a source for new colors and material alternatives. This research project is executed in collaboration with professionals from biochemistry and with living organisms. Research seeks after inherent natural colorants that are produced by microorganisms, bacteria and fungi. Research focuses on exploring the challenges of isolating the pigment out from the microorganisms and also considering the ethical aspects of working with living. This research introduces a detailed description of a working procedure that was implemented with bacteria Serratia marcescens that is able to produce pigment called prodigiosin. In addition to this, working with another microorganism, fungi, is presented as a case study. Both of these projects focused on finding color, growing and isolating of the color from the microorganisms. To be able to tell more about the characteristics of the pigment, experimental color and material research was implemented with prodigiosin pigment that provided promising signs as a colorant. These future colorants can offer us more environmental friendly alternatives from a natural source. Colorants that are produced by microorganisms still require more research to be done of their environmental impacts and benefits but according to the results from this research these colorants already showed potential to be scaled and further developed.Värit ovat aina kiehtoneet ihmisiä, mutta erilaisten väriaineiden vaikutukset ovat jo pidemmän aikaa herättäneet keskustelua erilaisten terveys- ja ympäristöhaittojen vuoksi. Uudet ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot kiinnostavat nyt monien eri alojen yrityksiä kuluttajien kasvavan vaatimuksen myötä. Bioteknologia voi tarjota muotoilulle uusia välineitä näiden haasteiden ratkaisuun mahdollistaen yhteistyön elävien organismien kanssa, jotka kykenevät tuottamaan erilaisia värejä ja materiaaleja. Tämä tutkimusprojekti on toteutettu yhteistyössä biokemian ammattilaisten sekä elävien mikro-organismien kanssa. Tutkimuksessa tavoitteena on löytää luonnollisia väriaineita, jotka voidaan tuottaa bakteerien ja sienien avulla. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan, onko näistä mikro-organismeista mahdollista eristää kiinnostavia väripigmenttejä ja mitkä ovat haasteet työn ympärillä samalla arvioiden työn eettisiä näkökulmia. Työ esittelee yksityiskohtaisen kuvauksen työskentelymenetelmästä, jota hyödynnettiin Serratia marcescens bakteerin kanssa, joka kykenee tuottamaan prodigiosin pigmenttiä. Tämän lisäksi työ esittelee tapaustutkimuksen, jossa väriä pyrittiin tuottamaan sienten myseelin avulla. Molemmat projektit keskittyvät värin löytämiseen, kasvattamiseen ja väriaineen eristämiseen mikro-organismeista. Jotta väripigmentin luonteesta voitaisiin kertoa enemmän, toteutettiin prodigiosin pigmentin avulla kokeellinen väri- ja materiaalitutkimus, joka tarjosi lupaavia merkkejä väriaineena. Tutkimuksen tuloksena saatiin tuotettua väriaineita sekä väripigmentti onnistuneesti. Nämä tulevaisuuden väriaineet voivat tarjota ympäristöystävällisen vaihtoehdon kirkkaiden värien saamiseksi, samalla sisältäen terveydelle hyödyllisiä ominaisuuksia. Mikro-organismeilla tuotetut väriaineet vaativat vielä lisätutkimusta niiden todellisista ympäristövaikutuksista ja -hyödyistä, mutta jo tämän tutkimuksen tulosten perusteella voitiin huomata, että väriaineissa on potentiaalia skaalattaviksi ja jatkokehitettäviksi

The Biology Underlying Abnormalities of Tooth Number in Humans

Peer reviewe

”Kun siihen tottuu, niin se on helpottava tekijä” : ikäihminen verkkopankin käyttäjänä

Tutkielma tarkastelee yli 70-vuotiaiden verkkopankin käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä verkkopankin käytöstä. Tavoitteena on selvittää, miksi ikäihmiset ovat aloittaneet verkkopankin käytön ja kuinka aloitus sujui. Lisäksi selvitetään, minkälaisia ikäihmiset ovat verkkopankin käyttäjinä, minkälaisia kokemuksia heillä on käytöstä sekä kuinka he kokevat verkkopankin turvallisuuden. Tutkielman pääasiallinen tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä haastattelusta. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat teknologian hyväksymisen ja omaksumisen mallit sekä niihin pohjautuvat tutkimukset. Aiemmat tutkimustulokset rakentavat kehykset tutkielman aiheelle. Aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu syitä, miksi ikäihmiset eivät käytä verkkopankkia tai miksi käyttö on lopetettu. Tämä tutkielma lähestyy aihetta niiden henkilöiden näkökulmasta, jotka ovat onnistuneesti jatkaneet verkkopankin käyttöä. Tutkielma tuottaa laadullista tietoa rajatun käyttäjäryhmän kokemuksista ja näiden tulosten pohjalta muodostetaan tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä suunniteltaessa sähköisiä palveluja ikäihmisille että mahdollisissa jatkotutkimuksissa. Tutkielman tulokset sekä tukevat aiempaa tutkimusta että avaavat tarkasteltavaksi uusia näkökulmia. Tulokset osoittavat, että jatkuva tuen saatavuus on tärkeää ikäihmisen onnistuneen verkkopankin käyttökokemuksen kannalta. Saatavilla oleva tuen määrä vaikuttaa sekä verkkopankin käyttöönottoon, että jatkamispäätökseen. Verkkopankin käyttäjinä ikäihmiset ovat aktiivisia ja tyytyväisiä. Tyytyväisiä ollaan käytön aikana kohdatuista haasteista huolimatta. Tyytymättömyyttä kuitenkin herättää lähivuosina tapahtuneet pankkipalveluiden rakennemuutokset, joista koetaan aiheutuvan haittaa erityisesti ystäville ja tutuille jotka eivät käytä verkkopankkia. Myös verkkopankkia käyttävä ikäihminen arvostaa edelleen henkilökohtaista palvelua ja asioi tarpeen mukaan pankin konttorissa. Turvallisuuden kokemisen osalta tulokset osoittavat, että verkkopankkien turvallisuus ei ole aihe, josta ikäihminen on huolissaan. Turvallisuuden tunne kuitenkin kasvaa mitä enemmän ikäihmisellä on tietoa ja kokemusta verkkopankin käytöstä

Suoran ulkomaisen investoinnin merkitys kauppapoliittisessa teoriassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan suoran ulkomaisen investoinin merkitystä eräissä kauppapoliittisissa malleissa. Kansainvälisen kaupan ja kansaivälisten investointien kasvu maailman taloudessa on merkittävä ja jatkuva ilmiö, jonka vaikutuksiin perehtyminen, on tutkielmani päämäärä. Lähtökohdaksi olen ottanut investoinnit ja investointiympäristön merkityksen esittämissäni teorioissa. Tutkielmassa pyritään selvittämään kauppapolitiikan ajankohtaisuutta ja yhdistämään aiheesta tehtyjä teorioita kehittyvään ja muuttuvaan tilanteeseen. Tutkielman toisessa luvussa tarkastelen kauppapolitiikan yleistä luonnetta globalisoituvassa maailman taloudessa. Taustalle pyritään selvittämään perusteoriat ja johtopäätökset myöhemmin esitetyille malleille. Luvussa esitetään myös yleisesti käytettyjen kauppapoliittisten instrumenntien hyvinvointivaikutuksia, joka antaa arviontipohjaa myöhemmille johtopäätöksille. Tutkielman kolmannessa luvussa tarkastelen endogeenisesti eli sisäsyntyisesti määräytyvää kauppapolitiikkaa ja sen yhteyttä suorien ulkomaisten investointien kanssa. Poliittisen valinnan määräytyminen endogenisoidaan käyttäen Bernheimin ja Whinstonin (1987) sovellusta yleisen agentin teoriasta, johon pohjautuu myös Konishin, Saggin ja Weberin (1999) artikkeli, jota käytän luvussa päälähteenäni. Kyseessä on peliteoriamalli, jossa pelaajat pyrkivät maksimoimaan oman tuloksensa kyseisessä pelissä. Erona luvun 4 mallille on hallituksen oman edun tavoittelu yritysten esittämien lahjusten muodossa. Luvussa annetaan perustelut vapaaehtoisen viennin rajoittamisen käytölle. Luvun lopussa heikennän mallin oletusta kotimaisen ja ulkomaisen yrityksen homogeenisuudesta ja tulkitsen sen vaikutuksia mallin johtopäätöksiin. Tutkielman neljännessä luvussa arviodaan sitä vaikutusta, minkä kauppapoliittisten instrumenttien kansainvälisten säädösten epätasainen vaikutus ja olemassaolo aiheuttaa yritysten tarjontamuotojen valinnalle. Luvun päälähteenä käytän Hoekmannin ja Saggin (2003) artikkelia. Kyseessä on dynaaminen malli, jossa hallitus pyrkii maksimoimaan ainoastaan kokonaishyvinvointia. Tarkastelussa vertaamme tilannetta, missä kotimaan hallitus on vapaa käyttämään kauppapoliittisia instrumentteja tilanteeseen, jossa toista niistä rajoittaa kansainväliset säädökset. Johtopäätöksenä osoitamme, että ulkomainen yritys valitsee ympäristötekijöistä huolimatta itselleen tehokkaimman tarjontamuodon

Kainate-type glutamate receptors modulating network activity in developing hippocampus

Kainate-type of ionotropic glutamate (KA) receptors are associated with the modulation of neuronal excitability, synaptic transmission, and activity of neuronal networks. They are believed to have an important role in the development of neuronal connections. In this thesis, the role of KA receptors in the early brain development was assessed by conducting in vitro electrophysiological recordings from individual neurons at CA3 region in acute slices of neonatal rodent hippocampi. It was found that activation of separate KA receptor populations promoted action potential firing in both glutamatergic pyramidal neurons and GABAergic interneurons. The receptors in pyramidal neurons displayed a high affinity for agonist kainate, appeared to lack subunit GluK1, and promoted spontaneous firing of pyramidal neurons without depolarizing them. The receptors in interneurons contained subunit GluK1 and their activation suppressed afterhyperpolarizing current of medium duration (ImAHP). Receptors in both neuron types appeared to be activated tonically by ambient glutamate, suggesting that their physiological role may be to act as a modulatory mechanism sensitive to changes in extracellular glutamate concentration. Changes in activity of neurons at CA3 by activation of KA receptors were reflected on the network level. Promotion of pyramidal cell firing by pharmacological activation of high-affinity KA receptors lead to enhanced glutamatergic drive and generation of network bursts in the CA3 region. The ImAHP in interneurons was also suppressed by apamin, a blocker of SK potassium channels that mediate majority of this current, and apamin enhanced generation of network bursts. This suggests that also KA receptor mediated regulation of ImAHP may modulate network activity. It was also found that there was an interaction between KA receptors and ethanol in the modulation of hippocampal network: ethanol decreased the occurrence of the network bursts at postnatal days 1 (P1) and P10, whereas it increased bursting at P5. The network effects of ethanol were partially or completely counteracted by specific pharmacological block of GluK1 subunit-containing KA receptors. The findings disclose that via regulation of activity of individual neurons, KA receptors are capable of robust modulation of network activity in immature hippocampus. Additionally, exogenous agents affecting KA receptors may perturb activity dependent developmental processes that are central for the synaptic development. The results shed light on the mechanisms underlying development of hippocampal connectivity, and may help to understand early pathologies of the brain that have developmental origins.Kainaattityypin ionotrooppiset glutamaattireseptorit (KA-reseptorit) säätelevät hermosolujen ärtyvyyttä, synaptista viestintää sekä hermosoluverkkojen aktiivisuutta. Niiden uskotaan olevan tärkeitä aivojen varhaiskehitykselle. Tässä väitöskirjassa KA-reseptoreiden osuutta aivojen kehityksessä tutkittiin hyödyntämällä sähköfysiologisia mittauksia yksittäisistä hermosoluista vastasyntyneiden jyrsijöiden hippokampuksista valmistetuissa leikkeissä in vitro. Työssä havaittiin, että erillisten kainaattireseptoripopulaatioiden aktivoiminen lisäsi sekä alueen pyramidi- että välihermosolujen aktiivisuutta. Pyramidihermosolujen KA-reseptoreiden agonistiaffiniteetti oli korkea, niissä ei ilmeisesti ollut GluK1-alayksikköä, ja niiden aktivointi lisäsi pyramidisolujen aktiopotentiaaleja niitä depolarisoimatta. Välihermosolujen KA-reseptorit sisälsivät GluK1-alayksikön ja niiden aktivointi heikensi keskipitkän jälkihyperpolarisaation aiheuttavaa solukalvovirtaa (ImAHP). Molemmissa solutyypeissä KA-reseptorit vaikuttivat olevan solunulkoisen glutamaatin jatkuvasti aktivoimia. Siten KA-reseptorit voivat toimia solunulkoisen glutamaatin pitoisuusvaihteluille herkkänä hermoston aktiivisuuden fysiogisena säätelymekanismina. KA-reseptoreiden aiheuttamat muutokset hermosolujen aktiivisuudessa heijastuivat koko CA3-alueen hermoverkon toimintaan. Pyramidihermosolujen KA-reseptoreiden aktivaation myötä lisääntyneet aktiopotentiaalit johtivat glutamatergisen aktiivisuuden sekä spontaanien hermoverkon aktiivisuusryöppyjen määrän lisääntymiseen. Interneuronien ImAHP heikkeni myös apamiinin (tätä virtaa välittävien SK-tyypin kaliumkanavien estäjän) vaikutuksesta, ja apamiini lisäsi hermoverkkoryöppyjen muodostumista. Siten myös KA-reseptorien välittämä ImAHP:n säätely saattaa vaikuttaa koko hermoverkon toimintaan. Lisäksi työssä havaittiin, että KA-reseptoreilla ja etanolilla oli vuorovaikutus hippokampuksen hermoverkon toiminnan säätelyssä: etanoli lisäsi hermoverkon ryöppyaktiivisuutta hippokampuksessa 1. ja 10. mutta vähensi sitä 5. syntymänjälkeisenä päivänä. GluK1-alayksikön sisältävien KA-reseptoreiden farmakologinen esto esti nämä etanolin vaikutukset kokonaan tai osittain. Löydösten perusteella KA-reseptorit kykenevät tehokkaasti säätelemään kehittyvän hippokampuksen verkkoaktiivisuutta vaikuttamalla yksittäisten hermosolujen aktiivisuuteen. Ulkoiset KA-reseptoreihin vaikuttavat tekijät voivat siten häiritä hermoverkon aktiivisuudesta riippuvia synaptisten yhteyksien kehitystä ohjaavia prosesseja. Tulokset valottavat hippokampuksen hermoverkon muotoutumisen mekanismeja ja voivat auttaa ymmärtämään aivojen kehityksen varhaisvaiheiden häiriöiden aiheuttamia patologisia prosesseja

Sox2+ kanta- ja esisolut hampaiden uusiutumisessa ja hammasperäisissä kasvaimissa

Multipotent stem cells fuel organ renewal by producing a constant supply of differentiating progeny. Tissue specific stem cells are identified in various adult tissues that renew throughout life such as skin, blood, and intestine. The renewal capacity of teeth varies greatly across species. While renewal is restricted to one round of replacement in human, in some species teeth are continuously renewed either by replacement or continuous growth. Generally, the capacity for tooth replacement is suggested to reside in the stem cells of dental epithelium associated with existing teeth. Rodent incisors grow continuously due to stem cells, which have been identified in the proximal end of the incisor by their label-retaining property. However, detailed examination of the incisor stem cells has been hindered by the lack of specific cellular markers. Label-retaining putative epithelial stem cells have also been localized in species with continuous tooth replacement such as reptiles. The regulation of stem cells is crucial for tissue homeostasis and function since disturbances in regulation may lead to excessive cell proliferation and tumor formation. In odontogenic tumors the formation of dental tissues is continuous and these tumors are believed to derive from progenitor cells associated with developing teeth. In this thesis, a specific marker for epithelial stem cells in continuously growing mouse incisor was sought and its association in the dental epithelium with continuous tooth formation, tooth replacement, and odontogenic tumor formation was investigated. By transcriptome microarray analysis, in situ hybridization, and genetic lineage tracing the transcription factor Sox2 was identified as a specific marker for the incisor epithelial stem cells. Further, Sox2+ stem cells were shown to give rise to all epithelial cell lineages of the mouse incisor. As evidenced by in vitro inhibition assays and transgenic mouse models, Sox2 expression was regulated by Fgfs and miRNAs. Analysis of the expression pattern of Sox2 during two different modes of successional tooth formation, 1) tooth replacement in human, ferret, and five reptilian species, and 2) posterior molar addition in mouse and ferret, revealed that Sox2 marks the epithelial competence to generate teeth in both reptiles and mammals. Finally, immunostaining revealed that SOX2 is expressed in human ameloblastoma, an odontogenic tumor, and that Sox2 expression persists in the dental lamina fragments of the mouse third molar. The findings indicate that Sox2-expressing stem and progenitor cells in dental epithelium have the capacity to generate epithelial dental tissues in different modes of tooth renewal. Understanding the cellular and molecular mechanisms underlying the self-renewal and differentiation of dental epithelial stem and progenitor cells is essential for developing novel tooth regenerative therapies and unraveling the pathogenesis of odontogenic tumors.Kantasolut tuottavat jatkuvasti uusia soluja kudosten tarpeisiin. Kudokselle tunnusomaisia kantasoluja on löydetty monista jatkuvasti uusiutuvasta kudoksista ja elimistä kuten ihosta, verestä ja ohutsuolesta. Hampaiden osalta uusiutumiskyky vaihtelee eri eläinlajeilla. Ihmisellä hampaat vaihtuvat vain kerran, mutta joillakin lajeilla hampaat uusiutuvat jatkuvasti joko vaihtumalla uusiin tai kasvamalla jatkuvasti. Kyvyn hampaiden jatkuvaan uusiutumiseen on ajateltu perustuvan kantasoluihin. Jyrsijöiden etuhampaat kasvavatkin jatkuvasti hampaan tyviosassa sijaitsevien kantasolujen turvin. Nämä kantasolut on paikannettu niiden hitaan jakautumiskyvyn perusteella, mutta niiden tarkempaa tutkimusta on kuitenkin hidastanut se, ettei niiden tunnistamiseen soveltuvaa spesifistä merkkigeeniä ole löydetty. Samankaltaisia hitaasti jakautuvia hampaiden kantasoluja on löydetty myös lajeilla kuten matelijoilla, joiden hampaat vaihtuvat jatkuvasti. Kantasolujen toiminnan säätely on tärkeää, sillä häiriöt voivat johtaa liialliseen solujen jakautumiseen ja kasvainten muodostumiseen. Hammasperäisissä kasvaimissa uusien solujen muodostuminen on jatkuvaa. Kasvainten oletetaan olevan peräisin hampaiden kehityksen aikaisista kudosjäänteistä. Tässä väitöskirjatyössä löydettiin merkkigeeni hampaan kantasoluille ja tutkittiin sen esiintymistä hammasepiteelissä hampaiden jatkuvan kasvun, vaihtumisen ja hammasperäisten kasvainten muodostumisen yhteydessä. Kudoksen transkriptomin microarray-analyysillä, in situ -hybridisaatiolla ja solujen jälkeläisten geneettisellä jäljittämisellä osoitettiin, että transkriptiotekijä Sox2 on hiiren etuhampaan epiteelisten kantasolujen spesifinen geenimarkkeri. Lisäksi näytettiin, että Sox2-positiiviset kantasolut tuottavat kaikki hampaan epiteeliset solulinjat. In vitro -kudosviljelyssä tehdyillä inhibitiokokeilla sekä muuntogeenisten hiirimallien avulla näytimme, että Sox2:n ilmentymistä säätelevät sekä Fgf-signalointi sekä mikroRNA:t. Sox2:n ilmentymistä tarkasteltiin kahdessa erityyppisessä hampaiden uusiutumismallissa: 1) hampaiden vaihtumisessa ihmisellä, hillerillä, sekä viidellä eri matelijalajilla sekä 2) takimmaisten poskihampaiden kehityksessä hiirellä sekä hillerillä. Tämä analyysi paljasti, että Sox2 ilmentyy kaikissa lajeissa niissä epiteelin soluissa, joilla on kyky hampaiden uudismuodostukseen. Immunologisilla kudosvärjäyksillä osoitimme Sox2:n ilmentyvän myös hammasepiteelistä peräisin olevassa ameloblastoomakasvaimessa, ja että Sox2:n ilmentyminen säilyy kolmannen poskihampaan hammaslaminan jäänteissä, joista amelobastooman oletetaan saavan alkunsa. Tämän väitöskirjan tulokset osoittavat että Sox2:a ilmentävillä hammasepiteelin kanta- sekä esisoluilla on kapasiteetti epiteelisten hammaskudosten muodostamiseen erilaisissa hammaskudoksen uusiutumistyypeissä. Niiden solu- ja molekyylimekanismien ymmärtäminen, jotka liittyvät hampaiden kanta- ja esisolujen uusiutumiseen ja erilaistumiseen on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää uudenlaisia hampaiden regeneratiivisia hoitomuotoja ja ymmärtää hammasperäisten kasvainten patogeneesiä

Köyhiksi syntyneet : köyhyyden merkityksiä ylisukupolvistunutta köyhyyttä kokeneilla

Tässä tutkielmassa tarkastelen ylisukupolvisesti köyhien kokemuksia köyhyydestä. Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto koostuu 23 tekstistä, jotka ovat osa vuonna 2019 järjestettyyn Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailuun osallistuneista kirjoituksista. Teksteissä ylisukupolvista köyhyyttä kokeneet kirjoittajat kuvaavat vapaamuotoisesti elämäänsä ja kokemuksiaan köyhyydestä. Tutkielmani metodologisen viitekehyksen muodostaa sosiaalikonstruktionismi ja aineiston olen analysoinut diskurssianalyysiä käyttäen. Tutkimuskysymykseni on millaisia merkityksiä ylisukupolvistunutta köyhyyttä kokeneet antavat köyhyydelle omassa elämässään. Henkisten, sosiaalisten, aineellisten ja kulttuuristen elämänhallinnan voimavarojen tavoin myös köyhyyden on todettu voivan siirtyä sukupolvelta toiselle. Ylisukupolvistunut köyhyys ja huono-osaisuus on Suomessa monitahoinen ongelma. Edellisten sukupolvien kouluttamattomuuden, työmarkkinoille liittymisen ongelmien, toimeentulon vajeiden sekä mielenterveyden haasteiden on voitu osoittaa olevan yhteydessä samankaltaisiin ongelmiin myös lapsilla. Pelkästään tilastoja ja määrällisiä mittareita tarkastelemalla ei kuitenkaan tavoiteta ylisukupolvisen köyhyyden kokonaiskuvaa. Köyhyyden monimuotoisuuden ymmärtämiseksi on tarpeen tutkia myös yksilöiden omakohtaisia kokemuksia. Ymmärrys köyhän arkipäiväisestä selviytymisestä on tärkeää niin yhteiskunnallisen päätöksenteon kuin sosiaalityön käytännönkin kannalta. Paikansin aineistosta neljä diskurssia, joissa köyhyys rakentui eri tavoin. Diskurssit olen nimennyt elämänmittaiseksi kumppaniksi, päivittäiseksi selviytymiseksi, toiseuden ja häpeän diskurssiksi sekä elämää köyhyydestä huolimatta -diskurssiksi. Kolmessa ensin mainitussa diskurssissa käsiteltiin köyhyyden vaikutuksia ylisukupolvistunutta köyhyyttä kokeneiden elämänkulkuun ja valintoihin, säästeliäisyyttä ja luopumista arjesta selviytymisen keinoina sekä köyhyyden synnyttämiä ulkopuolisuuden ja häpeän tunteita. Elämää köyhyydestä huolimatta -diskurssi haastoi muiden diskurssien sisältöjä keskittymällä siihen, mikä elämässä on hyvin köyhyydestä huolimatta. Näiden neljän diskurssin lisäksi käsittelen myös köyhyyden ja sairauden yhteen kietoutumista, sillä se nousi aineistossa merkittävään rooliin. Erityisen huolestuttavana näyttäytyi kokemus siitä, että köyhyyttä kokeneiden sairaudet saattoivat jäädä tutkimatta, tunnistamatta tai huomioimatta taloudellista tukea haettaessa. Tulosten perusteella köyhyys merkityksellistyi sitä kokeneille eri tavoin. Lapsuuden köyhyydellä nähtiin yleisesti olevan merkitystä sille, millaiseksi elämä oli muodostunut aikuisuudessa, mutta yksilöiden välisiä eroja näkyi siinä, kuinka aiempiin kokemuksiin ja sen hetkiseen köyhyyteen suhtauduttiin. Osa kirjoittajista pystyi suhtautumaan kokemuksiinsa selvästi muita positiivisemmin ja kääntämään kohtaamansa haasteet vahvuuksiksi. Tulokset osoittivat myös, että yhteiskunnallinen suhtautuminen köyhiin koettiin negatiivisena ja esimerkiksi asiointi viranomaisten sekä muiden auttajatahojen kanssa merkityksellistyi nöyryyttäväksi ja vähätteleväksi

Ptch2 is a Potential Regulator of Mesenchymal Stem Cells

Ptch receptors 1 and 2 mediate Hedgehog signaling pivotal for organ development and homeostasis. In contrast to embryonic lethal Ptch1(-/-) phenotype, Ptch2(-/-) mice display no effect on gross phenotype. In this brief report, we provide evidence of changes in the putative incisor mesenchymal stem cell (MSC) niches that contribute to accelerated incisor growth, as well as intriguing changes in the bones and skin which suggest a role for Ptch2 in the regulation of MSCs and their regenerative potential. We employed histological, immunostaining, and computed tomography (mu CT) analyses to analyze morphological differences between Ptch2(-/-) and wild-type incisors, long bones, and skins. In vitro CFU and differentiation assays were used to demonstrate the MSC content and differentiation potential of Ptch2(-/-) bone marrow stromal cells. Wound healing assay was performed in vivo and in vitro on 8-week-old mice to assess the effect of Ptch2 on the wound closure. Loss of Ptch2 causes increases in the number of putative MSCs in the continuously growing incisor, associated with increased vascularization observed in the tooth mesenchyme and the neurovascular bundle. Increased length and volume of Ptch2(-/-) bones is linked with the increased number and augmented in vitro differentiation potential of MSCs in the bone marrow. Dynamic changes in the Ptch2(-/-) skin thickness relate to changes in the mesenchymal compartment and impact the wound closure potential. The effects of Ptch2 abrogation on the postnatal MSCs suggest a crucial role for Ptch2 in Hedgehog signaling regulation of the organ regenerative potential.Peer reviewe