Miten tutkia suomalaista rangaistuskäytäntöä : esimerkkinä rattijuopumuksesta annetut tuomiot

Peer reviewe

Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos – vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen. WaterAdapt-projektin loppuraportti

Tutkimuksessa arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen hydrologiaan, vesivaroihin ja säännöstelykäytäntöihin. Vesistöjen virtaamien ja vedenkorkeuksien muuttumista referenssijaksolta 1971– 2000 jaksoille 2010–39 ja 2040–69 tutkittiin eri ilmastoskenaarioiden pohjalta. Vesistömallijärjestelmän simulointien avulla 15 vesistöalueella. Kymmenellä järvellä arvioitiin ilmastonmuutoksen aiheuttamien hydrologisten muutosten vaikutuksia vesistön eri käyttömuotoihin ja tilaan. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjaveteen ja tulviin. Tutkimus toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos – vaikutukset ja muutoksiin sopeutuminen (WaterAdapt)-hanketta. WaterAdapt -hankkeen tulosten perusteella ilmastonmuutos tulee merkittävästi muuttamaan jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua. Kevään lumen sulamistulvien suuruus pienenee merkittävästi lauhempien talvien johdosta etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Kesän vedenkorkeudet alenevat useissa järvissä aikaisemman kevään vuoksi ja loppukesän kuivuus ja alhaiset vedenpinnat muodostuvat joillain järvillä entistä suuremmiksi ongelmiksi. Talven vedenkorkeudet ja virtaamat kasvavat selvästi etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa, kun entistä suurempi osa sateesta tulee vetenä ja lunta sulaa talven aikana. Eri ilmastoskenaariot poikkeavat merkittävästi toisistaan, mutta muutoksen suunta on kaikissa ilmastoskenaarioissa samankaltainen. Tulvat pienenevät osassa Suomea lumen määrän vähetessä, mutta erityisesti suurten vesistöjen keskusjärvissä ja laskujoissa sadannan lisääntyminen kasvattaa tulvia suurimmalla osalla ilmastoskenaarioita. Tulokset osoittavat, että nykyiset säännöstelyluvat tulevat monissa järvissä olemaan epätarkoituksenmukaisia ilmaston muuttuessa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatiikin monien järvien säännöstelylupien tai -käytäntöjen muuttamista, jotta säännöstely huomioisi entistä lauhemman talven, aikaisemman kevään ja pidemmän kesän vaikutukset. Jos säännöstelylupia ja -käytäntöjä muutetaan, tulisi uusien säännöstelylupien olla joustavia, jotta ne toimisivat hyvin erilaisissa odotettavissa olevissa olosuhteissa. Vaikutustarkastelujen tulokset osoittivat että valtaosassa vesistöjä säännöstelyä muuttamalla riski ilmastonmuutoksen negatiivisiin vaikutuksiin vähenee ja positiivisiin vaikutuksiin kasvaa verrattuna nykyisen kaltaiseen säännöstelyyn. Säännöstelyn muutos on yksi keino sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Muita sopeutumiskeinoja vesivarojen hoitoon liittyen ovat mm. maankäytön ohjaus, tulvapenkereet, tilapäiset suojarakenteet, tulvavakuutus, säännöstelyn aloittaminen, pohjapatojen rakentaminen ja vesihuollon varmistaminen

Rattijuopumuksen rangaistuskäytäntö sekä rattijuopumuksen, törkeän rattijuopumuksen ja törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ajokieltokäytäntö

Ajokieltojen määrääminen siirtyy 1.6. 2019 alkaen kokonaan poliisille ja samalla perustunnusmerkistön mukaiset rattijuopumukset siirtyvät käsiteltäväksi sakkomenettelyssä. Uudistuksesta seuraa, että poliisi ja syyttäjä ryhtyvät käyttämään tuomio- ja toimivaltaa, joka on aikaisemmin kuulunut yleisille tuomioistuimille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on toteuttaa rattijuopumusten ja ajokieltojen oikeuskäytäntöä koskeva tutkimus, jota voidaan hyödyntää uudistuksen täytäntöönpanossa eli poliisin ajokielto-ohjeiden ja sakkokäsikirjan päivittämisessä. Tutkimusaineisto perustuu oikeushallinnon tietojärjestelmiin kirjattuihin rikosasioiden käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuihin, joiden ratkaisupäivämäärä ajoittuu vuodelle 2017. Perusmuotoisten rattijuopumusten rangaistuskäytäntöä kuvataan lähinnä suhteessa tuomitulla havaitun veren tai hengitysilman alkoholipitoisuuteen, aikaisempiin rattijuopumustuomioihin, eräisiin olosuhdetekijöihin ja tuomioistuimen maantieteelliseen sijaintiin nähden. Pääasiassa samoja tekijöitä huomioidaan myös tarkasteltaessa ajokieltojen pituuksia rattijuopumuksissa, törkeissä rattijuopumuksissa ja törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Lisäksi tarkastellaan ehdollisen ajokiellon määräämisen perusteita

Equations of State in Fighter Aircraft Oleo-pneumatic Shock Absorber Modelling

Most of all modern commercial and military aircraft have oleo-pneumatic shock absorbers in their landing gear. An oleo-pneumatic shock absorber consists of a gas charge and an oil fill. During the stroke oil is forced through orifices which provides damping, while the gas charge is compressed and acts as a spring by increasing the stiffness of the shock absorber. Typically, when the gas behaviour is modelled, the ideal gas law is used as the equation of state as this provides in most cases adequate fidelity with relatively light computational load. However, in a fighter aircraft, especially in naval service, the gas pressure inside a shock absorber raises too high during landing for the ideal gas assumption to be valid. Therefore, other well-established equations of state have been considered. These are Van der Waals, Redlich-Kwong-Soave, and Peng-Robinson equation of state. This paper presents a multi-physics simulation model of a two-chamber oleo-pneumatic shock absorber based on fundamental analytical equations. Using this model, the behaviour of the aforementioned equations of state are studied in two cases: quasi-static and dynamical compression. The simulation results are compared to laboratory measurements. This comparison verifies that the ideal gas law should not be used when modelling naval fighter aircraft shock absorbers.publishedVersionPeer reviewe

Motives for physical activity in older men and women : A twin study using accelerometer-measured physical activity

Motives for physical activity may vary considerably by age, sex, and the level of physical activity. We aimed to examine motives for physical activity in older men and women with different physical activity levels as well as whether genetic and/or environmental factors explain those motives. Finnish twins (mean age 72.9 years, 262 full twin pairs) self-reported their motives for physical activity. Time spent on moderate-to-vigorous physical activity was monitored using a hip-worn accelerometer. Comparisons between the different physical activity groups of older twins (n = 764-791/motive dimension) were analyzed using the Wald test, and effect sizes were calculated as Cohen's d. Quantitative genetic modeling was used to estimate genetic and environmental contributions. For both sexes, the most frequently reported motives for physical activity were physical fitness, health maintenance, and psychological well-being. Conforming to others' expectations was more important for men than for women (P <.001, Cohen's d = 0.38), while appearance (P = .001 Cohen's d = -0.24) and psychological well-being (P = .02, Cohen's d = -0.17) were highlighted by women. Most of the motive dimensions differed significantly between the physically active and inactive individuals. It was estimated that 5%-42% of the variation in motives was contributed by genetic factors and 58%-95% by environmental factors. The result that environmental factors contribute in a great deal to motives indicates that interventions to motivate physically inactive older individuals to be physically active can be successful. However, personalized interventions are needed because sex and the level of physical activity were found to be associated with older individuals' motives for physical activity.Peer reviewe

Jänisjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen – yhteenveto ja suositukset

Jänisjoen vesistön säännöstelyn kehittämisselvitys toteutettiin vuosina 2007–2009. Hanke toteutettiin vesistön eri käyttäjäryhmien ja intressitahojen laajana yhteistyönä säännöstelyn vaikutuksien ja kehittämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Mukana olivat mm. matkailun, kalastuksen, vesistön muun virkistyskäytön ja ekologian näkökulma, alueen kunnat Joensuu ja Tohmajärvi, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Konsulttina hankkeessa toimi Suomen ympäristökeskus. Hankkeessa tuotettiin tietoa säännöstelyn vaikutuksista Jänisjoen vesistössä ja siitä kuinka eri sidosryhmät kokevat vaikutukset sekä arvioitiin tarvetta ja mahdollisuuksia säännöstelykäytännön muuttamiseen. Hankkeen yhteydessä tehtiin säännöstelyn vaikutusten arviointia tukevia osaselvityksiä. Tässä raportissa on esitetty selvitystyön toteutustapa, yhteenveto Jänisjoen vesistön säännöstelyn vaikutuksista sekä hankkeen keskeiset tulokset, 15 suositusta. Suositukset koskevat mm. säännöstelykäytännön parantamista, rantojen kunnostusta, kalakantojen hoitoa ja kalastusta, virkistyskäyttöä ja veneilyä, yhteistyötä ja viestintää sekä seurantaa ja jatkoselvityksiä. Selvitystyön ohjausryhmä on hyväksynyt suositukset yksimielisesti 26.8.2009

Risk Factors for Child Sexual Abuse Material Users Contacting Children Online: Results of an Anonymous Multilingual Survey on the Dark Web

This study explores a sample of 1,546 anonymous individuals who voluntarily responded to our "Help us to help you" survey when searching for child sexual abuse material (CSAM) on the dark web. Nearly half (42%) of the respondents reported that they had sought direct contact with children through online platforms after viewing CSAM, and 58% reported feeling afraid that viewing CSAM might lead to sexual acts with a child or adult. This study analyses whether certain risk factors are linked to a higher likelihood of contacting children after viewing CSAM. It finds that certain factors are associated with a self-reported likelihood of having contacted children online after viewing CSAM, including more frequent use of CSAM, older age of first exposure to CSAM, viewing CSAM depicting toddlers and infants, having thoughts of self-expressing prior to viewing CSAM, and being in contact with other CSAM users.publishedVersionPeer reviewe