Knowledge Sharing in the Higher Education Environment of Developing Economies – The Case of Eritrea

This paper explores the prevailing higher education environment in Eritrea as a case study, with the aim of identifying factors influencing knowledge sharing and collaboration in the community both within and across the institutions. The research is based on qualitative data from semi-structured interviews with seven respondents: leaders and senior academicians representing all six higher education institutions (HEIs) in Eritrea. It investigates the environment from the socio-technical systems perspective with a holistic view of the institutional system rather than sub-systems. The results show that the HEIs have considerable levels of underutilized technology tools available in the community, and institutional guidelines to promote collaboration. However, the realities on ground show several challenges requiring coherence between the social and technical factors. This research, therefore, justifies the need to use the advanced capabilities of technologies to also augment non-technical factors for a unifying systemic solution to promote knowledge sharing at institutional level

A framework for research on technology-enhanced special education

Based on results from the Technologies for Childrenwith Individual Needs Project and two case projects,we propose a new multidisciplinary framework forresearch between computer science, educationaltechnology, and special education. The frameworkpresents a way to conduct research that aims atdeveloping new methods for technology-enhancedspecial education and for developing adaptablesoftware and hardware tools for individual needs ineducational settings.Peer reviewe

Co-Learning Computational and Design Thinking Using Educational Robotics: A Case of Primary School Learners in Namibia

In a two-day educational robotics workshop in a Namibian primary boarding school, learners with no programming skills managed to apply both computational and design thinking skills with the aid of educational robotics. Educational robotics has proved to be an area which enhances learning both computational thinking and design thinking. An educational robotics (ER) workshop focusing on Arduino robotics technologies was conducted with primary school learners at Nakayale Private Academy. Observation methods through watching, listening and video recordings were used to observe and analyze how the learners were interacting throughout the workshop. Based on the results, it was concluded that this approach could be applied in classrooms to enable the primary school learners apply computational and design thinking in preparation of becoming the producers and not only the consumers of the 4IR technologies

Tekoäly, koneoppiminen ja teknologinen murros:: Kohti datatoimijuutta ja tulevaisuuden design-taitoja

Tekoälyn ja erityisesti uudet koneoppimisen tekniikat ovat teknologisen murroksen keskeisiä ajureita. Tänä päivänä koneoppiminen on myös yhä enemmän sulautumassa osaksi kehollista ja materiaalista maailmaa sekä vuorovaikutusta. Antureiden, verkkoyhteyksien ja tietokoneohjelmistojen kautta rakennukset, esineet ja tekstiilit ovat muuttumassa älykkäiden esineiden ja toimintojen verkostoiksi. Virtuaalisen, materiaalisen ja kehollisuuden uudenlainen kohtaaminen tarjoaa myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia sekä haasteita koneoppimisen sekä datalähtöisen suunnittelun ja innovoinnin tukemiseen kouluopetuksessa. Tämän artikkelin tavoitteena on rakentaa näkökulmia datatoimijuuteen sekä datalähtöiseen design-ajatteluun koneoppimisen muovaamassa maailmassa.  Artikkeli esittelee digitaalisen, materiaalisen sekä kehollisuuden uudenlaisia mahdollisuuksia sekä riskejä, joka tuo koneoppimisen ajamaan murrokseen liittyviä näkökulmia osaksi käsityön ja teknologiakasvatuksen tulevaisuudesta käytävää tieteellistä ja julkista keskustelua.   Artificial intelligence, machine learning, and technological transformation: Towards data agency and design skills for the future Abstract Artificial intelligence, and especially new machine learning technologies, are key drivers of technological breakthroughs. Today, machine learning is also increasingly merging into the physical and material world as well as into social interaction. Buildings, artifacts, and textiles are transforming into networks of smart objects and activities through sensors, network connectivity, and computer software.  These novel encounters of virtual, material, and bodily interactions also offer unprecedented opportunities and challenges to enhance understandings of machine learning and data-driven design in school education. This article aims to build perspectives on data agency and data-driven design needed in the age of machine learning. It also provides perspectives on the blurring boundaries of virtual, material, and physical worlds and in a manner that brings the breakthrough of machine learning into the scientific and public discussion about the future of craft and technology education. Keywords: artificial intelligence, machine learning, data-driven design, technology education, skills for the futur

Suomalaiset löysivät koronavirustaudin oirearvion verkkopalvelun nopeasti : Koronavirustaudin oirearvioon vastanneet 16.3.-15.5.2020

Useiden maiden, mukaan lukien Suomi, terveydenhuoltojärjestelmät joutuivat ottamaan COVID-19-taudin nopeasti alkaneen epidemian iskun vastaan diagnostiikka- ja hoitojärjestelmiensä olemassa olevan ja lisätyn kapasiteetin muutosjoustavuuden (resilienssi) puitteissa. Ensimmäisiä epidemian vaikutuksia olivat nopeasti kuormittuneet puhelupalvelut, potilaiden käytössä olevien verkkosivujen ja niiden viestien lukumäärien kasvu sekä käyntien kysynnän kasvu tiedon saamiseksi tai COVID-19-infektioon liittyvien huolien takia. Suomen koronavirusepidemian ensimmäinen kotimainen tartunta todettiin 25.2.2020 ja tartuntoja oli todettu tuhat 24.3.2020. COVID-19 lisättiin tartuntatautiasetukseen yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon 14.2.2020 alkaen. Suomen poikkeusolojen alussa 16.3.2020 oli todettu 391 tartuntatapausta. Ensimmäinen koronavirustautipotilas otettiin tehohoitoon 16.3.2020 ja ensimmäinen henkilö kuoli koronavirustautiin 21.3.2020. Suomessa avattiin 16.3.2020 väestön käyttöön valtakunnallinen Omaolon koronavirustaudin oirearvio. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla Omaolon koronavirustaudin oirearvion käyttöä ja käyttäjiä 60 ensimmäisen käyttöpäivän aikana 16.3.-15.5.2020. Aineistoon kertyi 329 695 koronavirustaudin oirearviota. Suomalaiset löysivät uuden oirearvion nopeasti. Suomessa on mahdollista tuottaa nopeasti lääketieteellisiä oirearvioita hoitoonohjauksineen eri käyttökohteisiin jo olemassa olevan infrastruktuurin puitteissa

RoboSTEAM project the pilot phases

Digital society demands very qualified professionals ready to this environment challenges. This makes necessary to foster the development of competences related to such context such as Computational Thinking or STEAM related skills. However, this is not an easy task, especially because integrating subjects that covers the necessary topics and competences. New active pedagogical approaches are required and this what RoboSTEAM project provides. The application of Challenge Based Learning and Physical Devices and Robotics facilitate the so named twenty first century skills. The project has been developed by several universities and schools and one of most critical parts was testing the methodology and tools, this was done into pilot phases that are described in the present work. The results show that there are important differences between partners socioeconomical context, but that the outcomes of the project are flexible enough to be applied successfully in any of them.This paper is supported by ROBOSTEAM Erasmus+ KA201 Project with reference 2018-1-ES01-KA201-050939.info:eu-repo/semantics/publishedVersio

Hiljaisen tiedon jakaminen Yritys X:n jakelukeskuksessa

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia kohdeyrityksen tapoja tunnistaa ja jakaa hiljaista tietoa ja kuinka niitä voitaisiin kehittää. Kohdeyritys on suuren vaatetusalan yrityksen jakelukeskus, joka toimii valtakunnallisesti. Hiljainen tieto eroteltiin muista tiedon ulottuvuuksista, kuten niin sanotusta näkyvästä tiedosta. Teoriassa esitellään yleisimmät tavat tunnistaa ja jakaa hiljaista tietoa organisaatioissa. Lisäksi osaamisen ja tiedon kokonaisuudet käsitellään, mikä on välttämätöntä, jotta hiljainen tieto kyetään ymmärtämään. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri tiedonkeruumenetelmää, jotka tukivat toinen toisiaan. Alkukartoitus ja tutkittavien valintaa selvitykseen käytettiin lomakekyselyä, joka piti sisällään avoimia kysymyksiä. Vastausten perusteella valittiin henkilöt kahdenkeskisiin teemahaastatteluihin. Näistä haastatteluista saatiin täydennystä aiempiin lomakekyselyn vastauksiin. Kyseisillä menetelmillä saatiin selville tutkittavien mielipide asiaan. Näin saatiin selkeä kuva yrityksen nykytilanteesta ja löydettiin myös asiat, jotka vaativat kehittämistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, ettei kohdeyrityksessä juuri olla kiinnitetty huomiota hiljaisen tiedon tunnistamiseen. Se on näin ollen selvä kehittämisen paikka. Siitä huolimatta yritys käyttää monipuolisia keinoja jakaa tietoa ja osaamista, joiden kautta samalla myös hiljaista tietämystä jaetaan. Potentiaalia yrityksestä löytyy ja järjestelmällisyydellä se voitaisiin realisoida. Tutkimuksessa saatiin selville myös muutama ongelmakohta, jotka liittyvät järjestelmällisyyden ja yhteistyöhön rohkaisevan ilmapiirin puutteisiin. Kehitysehdotukset liittyivät edellä mainittuihin asioihin. Keskeisin kehitysehdotus liittyy hiljaisen tiedon tunnistamisen järjestämiseen esimerkiksi osaamiskartoituksella. Tutkimus tarjoaa kohdeyritykselle selvityksen osaamisen jakamisen tasosta ja lisätutkimuksilla sillä on mahdollisuus kehittää koko yrityksen toimintaa ja varmistaa toimintansa jatkuvuuden.Sharing Tacit Knowledge in Distribution Centre of Company X The purpose of this thesis was to study the ways of recognizing and sharing tacit knowledge in the target company and to study how those methods can be improved. The target company is a distribution centre of a large clothing company which operates throughout the nation. Tacit knowledge is separated from the other dimensions of knowledge, such as explicit know-ledge. The most common ways of recognizing and sharing tacit knowledge in organizations are introduced in the theory section. Furthermore the schemes of pragmatics and cognition are introduced. They are necessary in order to be able to understand the tacit knowledge. The research was made with two different methods of collecting data, which both supported each other. The questionnaire was used to survey the potential people for bilateral theme interviews. The questionnaire involved open questions. The interviews completed the answers from the questionnaire. These methods were the way of finding out about the interviewees’ opinions. This is how a clear picture of the company’s current situation was introduced and the things that needed to be improved were found out. The research revealed that the target company had not paid attention to recognizing the tacit knowledge. That is obviously a place of improvement. Nevertheless the company uses many ways of sharing knowledge and pragmatics and at the same time they share also tacit knowledge. There is potential in the company and with some systematic effort this potential could be realized. The research also revealed some disadvantages which related to the lack of systematic doing and encouraging ambiance of collaboration. The ideas of improvement are related to matters above. The central idea of improvement is to recognize tacit knowledge by for example a skills survey. The thesis offers to the target company a clarification about the level of sharing knowledge and with further research it would be possible to improve the company’s whole operational activity and secure its continuity