The Influence of Surface Properties of Floor Materials on Ease of Cleaning in Production Animal Houses

The conditions of animal buildings require to some extent different properties of building materials than in other buildings. Floor surfaces are of special interest, since they should stand strong mechanical and chemical stress and they should also, when used in laying areas for animals, be as comfortable as possible to lie on. Besides those properties the floors should be easy to clean. As the production units become bigger the time spend to non-productive work as cleaning should be minimized.Concrete and different kinds of epoxy and polyurethane coatings and compounds with different filling have been tested in laboratory. Friction of dry, wet and dirty surfaces has been measured with different methods. Also the roughness of dry and dirty surfaces has been measured with different methods. The reason for using different measuring methods has been to find out witch of the methods would describe best the desirable properties for floors in animal houses.On concretes friction and roughness and ease of cleaning on the other hand seem to be opposite properties. With plastics the ease of cleaning is also depending on the surface properties. The cleaning time per unit with plastics is much smaller than with concretes even if the measured roughness or friction is on the same level. Wearing affects the ease of cleaning both on concrete and on plastic surfaces

Koneoppiminen:ohjattu oppiminen taloustieteellisessä tutkimuksessa

Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, voitaisiinko koneoppimista hyödyntää taloustieteellisessä tutkimuksessa. Koneoppiminen on saavuttanut viime vuosina suurta suosiota ja koneoppimista on sovellettu lukuisten erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Viime vuosina myös taloustieteilijöiden keskuudessa on alkanut herätä mielenkiintoa koneoppimista kohtaan. Koneoppiminen voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: ohjattuun oppimiseen ja ohjaamattomaan oppimiseen. Ohjatun oppimisen ja perinteisten ekonometrian menetelmien tavoite on periaatteessa sama ja ohjatun oppimisen menetelmiä voitaisiinkin mahdollisesti soveltaa tutkimuskäytössä perinteisten ekonometrian menetelmien tapaan. Tutkielman teoria osuudessa käsitellään koneoppimisen keskeisiä perusperiaatteita sekä useiden koneoppimismenetelmien toimintaperiaatteita. Teoria osuudessa käsitellään lisäksi koneoppimisen ja perinteisten ekonometrian menetelmien eroja sekä mitä ongelmia koneoppimismenetelmiin liittyy. Koneoppimisen paremmuutta perinteisiin tilastollisiin menetelmiin verrattuna perustellaan niiden paremmalla ennustamiskyvyllä. Koneoppimismenetelmien avulla voidaan sovittaa aineistoihin hyvinkin monimutkaisia malleja ja niiden avulla voidaan aineistosta löytää rakenteita, joita ei perinteisten menetelmien avulla voida löytää. Koneoppimisen soveltamisessa tutkimuskäyttöön liittyy kuitenkin joitain ongelmia. Yksi keskeinen ongelma on se, että koneoppimismenetelmiä ei ole suunniteltu syy-seuraussuhteiden selvittämiseen vaan ne on suunniteltu puhtaasti ennustamistarkoitukseen. Viime aikoina on kuitenkin pyritty kehittämään uusia koneoppimismenetelmiä, joiden avulla voidaan estimoida myös syy-seuraussuhteita. Tutkielman empiirisessä osuudessa vertaillaan koneoppimismenetelmiä sekä ekonometriassa perinteisesti käytettävää logistista regressiota. Empiirisessä osuudessa pyrittiin ennustamaan portugalilaisen pankin asiakkaiden käytöstä. Empiirisen osuuden lopputulokseksi saatiin se, että koneoppimismallit eivät olleet merkittävästi parempia ennustamaan kuin logistinen regressiokaan. Tutkielman tuloksena voidaan sanoa, että koneoppimista voidaan hyödyntää taloustieteellisessä tutkimuksessa. Mutta kuten tutkielman empiirisestä osuudesta nähdään, niin koneoppimismenetelmät eivät välttämättä ole joka tilanteessa perinteisiä regressiomalleja parempia. Suurin potentiaalinen käyttökohde koneoppimiselle onkin suurten tietoaineistojen eli niin sanotun big datan analysointi

Matkalla lääkäriksi – lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana

The purpose of this study was to study the conceptions of first-year medical and dental students concerning what is required from a good doctor and the possible changes in these conceptions during the students’ first academic year. The data consists of students’ written accounts about their conceptions. The data was collected in the beginning of the students’ first-year studies in autumn of 2008 and at the end of their first academic year in spring 2009. The study sample consists of medical and dental students who started their medical studies in 2008 in the University of Turku or Oulu (n=171). Oulu was chosen as a study sample because they also have a tutoring system in their study program. The medical students in the University of Turku have a comprehensive tutoring system and they also study professional themes via portfolio working. The qualitative study data was compressed into different types of groups. According to the results, the students who begin their studies in the Faculty of Medicine are very patient-centered and dedicated to their future profession. At the end of their first-year studies the students seem to lose some of their passionate attitude. Nevertheless, students remain very patient-oriented throughout their first-year studies. In addition, students understand the importance of lifelong learning and taking care of themselves very early on in their academic career. The well-being of the students is a really important theme that needs to be taken into consideration more in the faculty’s tutoring system and in the medical studies. It’s also important to find ways to prevent the medical students from becoming cynical.Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäisen vuoden lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden käsityksiä hyvästä lääkäriydestä sekä näiden käsitysten mahdollisia muutoksia ensimmäisen lukuvuoden aikana. Aineistona käytettiin opiskelijoiden aiheesta kirjoittamia kertomuksia, jotka kirjoitettiin sekä ensimmäisen opiskeluvuoden alussa että ensimmäisen lukuvuoden lopussa. Tutkimusjoukoksi valittiin Turun ja Oulun yliopistoissa lääketieteellisissä koulutusohjelmissa vuonna 2008 aloittaneet opiskelijat (n=171). Oulu valittiin tutkimukseen mukaan, sillä heillä on käytössään opettajatuutorointijärjestelmä, mutta ei erillistä portfoliotyöskentelyä. Turun tiedekunnassa on käytössä laaja opettajatuutorointimalli ja lisäksi ammatillisia teemoja käsittelevä portfoliotyöskentely. Kvalitatiivista tutkimusaineistoa lähestyttiin tyypittelyn avulla. Kertomusten perusteella vaikuttaisi, että opiskelijoilla on opiskelut aloittaessaan hyvin potilaskeskeinen ja kutsumuksellinen käsitys lääkäriydestä. Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijoiden kutsumuksellisuus näyttää hieman vähenevän, mutta opiskelijat kokevat edelleen sujuvan potilaskohtaamisen työn tärkeimmäksi osa-alueeksi. Opiskelijat oivaltavat jo opintojen alussa jatkuvan kehittymisen tarpeen lääkärin työssä ja toisaalta myös omasta jaksamisestaan huolehtimisen välttämättömyyden. Lääketieteen opinnoissa ja opettajatuutoroinnissa on tärkeää korostaa itsestään huolehtimisen tärkeyttä sekä kiinnittää huomiota opiskelijoiden mahdollisen kyynistymisen ennaltaehkäisyyn

Väkirehun koostumus ja intensiteetti hereford-sonnien loppukasvatuksessa e) Tuotannon talous

ei saatavill

Helposti puhdistettavat lattiamateriaalit lypsykarjatiloissa

Maatalouden tuotantotilojen puhtaudella on suuri merkitys kotieläinten hyvinvointiin,terveyteen ja sitä kautta tuottavuuteen. Tuotantotilojen puhtaana pysymiseen voidaan vaikuttaa materiaalivalinnoilla. Maa- ja metsätalousministeriön Makera-tutkimusohjelman rahoittaman kolmivuotisen hankkeen .Maatalouden puhtaat pinnat. tavoitteena oli selvittää likaa ja kosteutta hylkivien rakennusmateriaalien toimivuutta lypsykarjarakennuksien lattiamateriaaleina. Tutkimuksessa oli mukana sekä kaupallisia että tuotekehityksessä olevia pintamateriaaleja. Tutkimus toteutettiin VTT:n, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Helsingin yliopiston agroteknologian laitoksen (HY) yhteistyönä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin laboratoriokokein betonin ja eri lailla seostettujen tai pintakäsiteltyjen betonimateriaalien, sauma-aineiden ja asfalttien hylkivyysominaisuuksia, kemiallista ja kulutuskestävyyttä sekä puhdistuvuutta malli-, rehu- ja lantalioista. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella valikoidut materiaalit asennettiin käytännön olosuhteisiin lypsykarjan pihattorakennuksen älyportti- ja ruokintapöytäalueille. Materiaalien kuntoa ja puhdistuvuutta seurattiin kolmen kuukauden välein toistuvin säännöllisin mittauksin kaikkiaan vuoden ajan. Kenttätutkimus vahvisti laboratoriokoeosuudessa tehdyt havainnot siitä, että tutkitut muovipinnoitteet ja -modifioinnit paransivat betonin puhdistettavuutta navettaympäristössä. Pintamateriaalit likaantuivat ja kuluivat voimakkaammin älyporttialueella kuin ruokintapöydällä. Molemmissa koepaikoissa muovipinnoitetut pinnat olivat yleisesti ottaen helpommin puhdistettavia kuin pinnoittamattomat näytteet. Lisäksi älyporteille asennetuissa materiaaleissa veden ja siten myös lian tunkeutuminen materiaalien pintakerroksiin ja pintakerrosten läpi oli yleisempää kuin ruokintapöytänäytteissä. Tämä johtui älyportilla syntyneistä mekaanisista ja kemiallisista vaurioista pinnoitteisiin. Pinnoittamista suositellaan tiloihin ja pinnoille, joilta vaaditaan hygieenisyyttä, esimerkiksi ruokintapöydille ja lypsyasemille.Cleaniness of agricultural production facilities plays an important role in the wellbeing and health of the domestic animals, and thereby the productivity of the farm. The cleanability of production facilities can be influenced by proper choices of the building materials. The objective of the project .Easy-to-Clean Surfaces in Farm Buildings. was to determine the performance of dirt- and moisture-repelling building materials under agricultural conditions. The three year project was financed by the Makera research programme of the Ministry of Agriculture and Forestry in Finland. Commercially available surface materials or materials under development were included in the study. The research was conducted in cooperation between VTT Technical Research Centre of Finland, MTT Agrifood Research Finland and Helsinki University, Faculty of Agriculture and Forestry. During the first stage, the repellence properties, chemical and abrasion resistance as well as cleanability from manure, feed mixture and different model soils were characterised by means of laboratory methods for concrete, for differently modified or coated concrete, for different type of asphalt and joint materials. Based on the laboratory results, test materials were selected for the field test and placed on the feeding table and the floor at a sorting gate of a cow barn. The appearance and cleanability of the test materials were monitored regularly at three months intervals altogether for one year. The results of the laboratory phase were confirmed by the field test showing that the modifications or surface coatings studied clearly improved the cleanability of concrete under farm conditions. The materials were more severely soiled and worn at the floor than on the feeding table. Due to mechanical and chemical wear, the materials installed at the sorting gate absorbed more moisture and soil than the ones installed on the feeding table. Plastic coatings or treatments are recommended to be used for surfaces with requirements of high hygiene, such as for feeding tables and milking stations.vo

Maatalouden kotieläinrakennusten toimiva ilmanvaihto

vo

Type 2 diabetes enhances arterial uptake of choline in atherosclerotic mice: an imaging study with positron emission tomography tracer 18F-fluoromethylcholine

Additional file 1. Supplemental data

Hematopoietic upstream stimulating factor 1 deficiency is associated with increased atherosclerosis susceptibility in LDL receptor knockout mice

Total body upstream stimulatory factor 1 (USF1) deficiency in mice is associated with brown adipose tissue activation and a marked protection against the development of obesity and atherosclerotic lesions. Functional expression of USF1 has also been detected in monocytes and monocyte-derived macrophages. In the current study we therefore tested whether selective hematopoietic USF1 deficiency can also beneficially impact the development of atherosclerosis. For this purpose, LDL receptor knockout mice were transplanted with bone marrow from USF1 knockout mice or their wild-type littermate controls and subsequently fed a Western-type diet for 20 weeks to stimulate atherosclerotic lesion development. Strikingly, absence of USF1 function in bone marrow-derived cells was associated with exacerbated blood leukocyte (+ 100%; P < 0.01) and peritoneal leukocyte (+ 50%; P < 0.05) lipid loading and an increased atherosclerosis susceptibility (+ 31%; P < 0.05). These effects could be attributed to aggravated hyperlipidemia, i.e. higher plasma free cholesterol (+ 33%; P < 0.001) and cholesteryl esters (+ 39%; P < 0.001), and the development of hepatosteatosis. In conclusion, we have shown that hematopoietic USF1 deficiency is associated with an increased atherosclerosis susceptibility in LDL receptor knockout mice. These findings argue against a contribution of macrophage-specific USF1 deficiency to the previously described beneficial effect of total body USF1 deficiency on atherosclerosis susceptibility in mice.Peer reviewe

Helposti puhdistettava lattia - hoitajien ja eläinten turvallisuustekijä

Tuotantotilojen likaiset ja kosteat lattiat aiheuttavat liukastumisriskin niin eläimille kuin niiden hoitajille. Paitsi lattioiden oikealla muotoilulla, voidaan niiden kuivana sekä puhtaana pysymiseen vaikuttaa materiaalivalintojen avulla. Betoni on yleisin tuotantotiloissa käytetty lattia-, ja päällystemateriaali. Betoni on huokoinen materiaali. Huokoisuudesta johtuen tuotantotilojen epäpuhtaudet ja lika-aines imeytyvät helposti betoniin.Uusien ja perinteisten navetan pintamateriaalien puhdistuvuutta ja ominaisuuksia on tutkittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa kolmevuotisessa tutkimushankkeessa ”Helposti puhdistettavat pinnat maatilarakentamisessa”. Hankkeessa keskityttiin olemassa olevien pinnoitteiden lian hylkivyyteen ja kulutuskestoon vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseen ja pinnoitettujen tuotteiden käyttöiän arvioimiseen. Pintamateriaalien ominaisuuksia on tutkimuksen aiemmissa vaiheissa selvitetty laboratoriokokein. Koska materiaalien soveltuvuutta kotieläintiloihin ei voida selvittää pelkästään laboratoriossa, tuloksia on varmennettu käytännön kokeella.Kenttäkoe perustettiin osin uuteen ja osin peruskorjattuun pihattoon vuoden 2006 lopulla. Tutkittavana oli verrokkina toimineen teräshierretyn betonin rinnalle perinteisistä navetan pintamateriaaleista polyesteribetoni, tiivis asfaltti ja karhennetut epoksi-, polyuretaani- ja akryylipinnoitteet sekä tässä ympäristössä uudenlaiset materiaalit silaani-impregnointi ja öljypohjainen pinnoite sekä sellaisenaan että kumirouheella täytettynä. Halutut materiaalien pintaominaisuudet mitattiin ennen kokeen alkua, 3 kk, 6 kk ja 9 kk kokeen alusta sekä viimeisen kerran kenttäkokeen päätyttyä marraskuussa 2007. Kentällä mitattuja pintaominaisuuksia olivat pinnan topografia, pinnan väri ja kiiltoa. Lisäksi kokeen alussa, 6 kk:n ikäisinä ja kokeen päätyttyä koekappaleet punnittiin laboratoriossa ja niistä määritettiin pinnan hylkivyys ja puhdistettavuus.Seurantajakson aikana lattialle sijoitettujen materiaalien pinnan korkeushuiput ja syvimmät kolot tasaantuivat. Ruokintapöydän materiaalien syvimmät kolot tasaantuivat, mutta huippujen tasaantumista ei ollut havaittavissa. Vastaavasti lattiapintanäytteiden kiilto keskimäärin hieman kasvoi tai pysyi lähes muuttumattomana, kun ruokintapöydän pintanäytteiden kiilto useimmissa tapauksissa aleni. Kaikki lattian koepalat pinttyivät ja tummuivat tasaisesti kenttäkokeen edetessä, mutta huokoiset teräshierretty ja silaani-impregnoitu betoni erottuivat muovipinnoitteista huonomman kosteuden hylkivyyden perusteella. Muista pintamateriaaleista poiketen, toinen öljypohjaisista lattiapinnoitteista kului koejakson aikana osin puhki