Do the opportunity costs of providing crop diversity differ between organic and conventional farms? The case of Finnish agriculture

The attractiveness of targeted environmental policies on farmlands depends crucially on the opportunity costs of the conservation programs. We use a crop diversity index as an indicator of environmental output to compare the efficiency of conventional and organic crop farms. Technical efficiency scores are estimated by applying data envelopment analysis to a sample of Finnish farms for the period 1994 – 2002. We also estimate shadow values, or the opportunity costs, of producing crop diversity. Our results show that there is variation in the shadow values between farms and the technology adopted. The findings provide a basis for designing cost-effective policy instruments such as auctions for conservation payments

EFFICIENCY IN AGRICULTURAL PRODUCTION OF BIODIVERSITY: ORGANIC VS. CONVENTIONAL PRACTICES

Promotion of environmental sustainable farming practices is an important policy goal for the whole agricultural sector. However, when the efficiency of production is measured in practice, enhancement of environmental quality such as biodiversity and other environmental amenities does not seem to be recognized as a positive output produced by agriculture. Here, we include crop diversity index as an indicator of environmental output in a comparison of efficiency of conventional and organic crop farms. Non-parametric technical efficiency scores are estimated applying data envelopment analysis on a sample of Finnish crop farms for 1994 – 2002. The results show that in a pooled data set conventional crop farms are more technically efficient than organic farms when only crop output is considered. When taking crop diversity into account the difference between production techniques vanishes. In separate comparisons of conventional and organic farms, the average efficiencies of the two groups do not differ statistically significantly. Thus, the assumptions on the technology and reference sets are crucial with respect to the results of the comparison. This has important implications for policy evaluations when alternative farming technologies are compared.crop diversity, Shannon index, DDEA, technical efficiency, Environmental Economics and Policy, Farm Management, Research Methods/ Statistical Methods,

Mittausjakson pituuden vaikutus maaperästä mitatun raideliikenteen värähtelyn asuntoihin aiheuttaman haitan arvioinnissa

Tässä työssä on tarkasteltu mittausjakson pituuden vaikutusta rautatieliikenteen aiheuttaman värähtelyhaitan arvioinnissa. Työn teoriaosassa käydään läpi värähtelyn fysikaalinen luonne, sen syntyminen lähteessä sekä eteneminen lähteestä asuntoon. Työssä on selostettu lisäksi tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen kokemaan tärinähaittaan ja miten ne voidaan ottaa huomioon värähtelyhaitan arvioinnissa. Värähtelyn vaimennuskeinot esitellään ja niiden kustannus- sekä vaimennusvaikutuksia arvioidaan. Kokeellisessa osassa on aloitettu VTT:n ohjeen mukaisesta viikon pituisesta mittausjaksosta ja vaiheittain lyhentämällä mittausjakson pituutta tutkittu saavutettuja tunnuslukuja. Tutkimus on suoritettu nelivaiheisesti ensimmäisen vaiheen ollessa viikon pituinen. Toisessa vaiheessa viikko jaettiin arkipäiviin ja viikonloppuun. Toisen vaiheen perusteella todettiin, että arkipäiviltä laskettu tunnusluku vastasi kaikissa kohteissa täysin koko viikon ajalta määritettyä tunnuslukua. Tämän perusteella siirryttiin vaiheeseen kolme, jossa mittausjaksoksi valittiin yksi kokonainen vuorokausi. Vaihe kolme rajattiin edellisen vaiheen perusteella koskemaan vain arkivuorokausia. Vaiheen kolme tuloksista havaittiin, että yleensä yhdeltä arkivuorokaudelta määritetty tunnusluku oli enimmillään noin 20 prosenttia koko viikon ajalta määritettyä tunnuslukua alhaisempi. Muutamassa tapauksessa arkivuorokaudelta määritetty tunnusluku oli vieläkin alhaisempi mutta tämän todettiin johtuvan yleensä ulkopuolisten häiriölähteiden vaikutuksesta. Neljännessä vaiheessa jaettiin suurimman tunnusluvun tuottanut arkivuorokausi aikaväleille 06-18 ja 18-06. Jälkimmäisellä aikavälillä oletettiin häiriölähteiden vaikutusten olevan vähäisempiä. Neljännen vaiheen tulosten todettiin kuitenkin olevan ristiriitaisia. Lisäksi eri vaiheissa saatuja tuloksia verrattiin eri mittauspistein välillä ja havaittiin, että mittauspisteiden välillä saattoi olla jopa suurempia eroja kuin mittausjakson pienentäminen viikosta yhteen arkipäivään aiheutti. Kaikilta arkipäiviltä laskettu tunnusluku riittää täysin kuvaamaan koko viikolta määritettyä tunnuslukua ja yhdeltä arkivuorokaudelta määritetty kohtalaisen hyvin, kunhan mittausvuorokausi valitaan huolella etukäteen. Lisäksi ehdotettiin kertoimet, joita käyttämällä lyhyemmältä mittausjaksolta saatu tunnusluku voidaan skaalata vastaamaan koko viikon ajalta määritettyä tunnuslukua

Evaluating basis for a targeted environmental policy: Do the opportunity costs of enhancing biodiversity differ between organic and conventional farms?

For policy making, it is important to identify the types of farms that are most efficient in enhancement of environmental quality, e.g., conservation of biodiversity. Attractiveness of conservation of biodiversity depends crucially on the opportunity costs of conservation. We use a crop diversity index as an indicator of environmental output to compare effciency of conventional and organic crop farms. Non-parametric technical efficiency scores are estimated applying data envelopment analysis on a sample of Finnish crop farms for 1994-2001. We also estimate opportunity costs, or shadow values, of producing crop diversity. According to our results, there is variation in shadow values of crop diversity between the farms and technology adopted. This information provides basis for design of tailored, cost effective policy instruments such as auctions for conservation payments

Luomu päihittää ympäristöystävällisyydellä

Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia tiloja pidetään usein tehottomampina kuin tavanomaisia tiloja. Perinteisissä taloudellisen tehokkuuden mittareissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon ympäristövaikutuksia. Tuoreen vertailun mukaan tehokkuusero pienenee suomalaisilla luomu- ja tavanomaista kasvintuotantoa harjoittavilla tiloilla huomattavasti, kun myös vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen otetaan huomioon. Luomutilat ovat silloin jopa tehokkaampia kuin tavanomaiset tilat.vo

Do the opportunity costs of providing crop diversity differ between organic and conventional farms? The case of Finnish agriculture

Abstract The attractiveness of targeted environmental policies on farmlands depends crucially on the opportunity costs of the conservation programs. We use a crop diversity index as an indicator of environmental output to compare the efficiency of conventional and organic crop farms. Technical efficiency scores are estimated by applying data envelopment analysis to a sample of Finnish farms for the period 1994 -2002. We also estimate shadow values, or the opportunity costs, of producing crop diversity. Our results show that there is variation in the shadow values between farms and the technology adopted. The findings provide a basis for designing cost-effective policy instruments such as auctions for conservation payments. JEL Classification: C21, D24, H41, Q12, Q2

Metformin and insulin treatment of gestational diabetes: effects on inflammatory markers and IGF-binding protein-1 – secondary analysis of a randomized controlled trial

Abstract Background Gestational diabetes mellitus (GDM) is characterized by disturbed glucose metabolism and activation of low-grade inflammation. We studied whether metformin treatment has favorable or unfavorable effects on inflammatory markers and insulin-like growth factor-binding protein 1 (IGFBP-1) in GDM patients compared with insulin, and whether these markers associate with major maternal or fetal clinical outcomes. Methods This is a secondary analysis of a previous randomized controlled trial comparing metformin (n = 110) and insulin (n = 107) treatment of GDM. Fasting serum samples were collected at the time of diagnosis (baseline, mean 30 gestational weeks [gw]) and at 36 gw. Inflammatory markers serum high-sensitivity CRP (hsCRP), interleukin-6 (IL-6), matrix metalloproteinase-8 (MMP-8) and glycoprotein acetylation (GlycA) as well as three IGFBP-1 phosphoisoform concentrations were determined. Results In the metformin and insulin groups combined, hsCRP decreased (p = 0.01), whereas IL-6 (p = 0.002), GlycA (p < 0.0001) and all IGFBP-1 phosphoisoforms (p < 0.0001) increased from baseline to 36 gw. GlycA (p = 0.02) and non-phosphorylated IGFBP-1 (p = 0.008) increased more in patients treated with metformin than those treated with insulin. Inflammatory markers did not clearly associate with pregnancy outcomes but non-phosphorylated IGFBP-1 was inversely associated with gestational weight gain. Conclusions Metformin had beneficial effects on maternal serum IGFBP-1 concentrations compared to insulin, as increased IGFBP-1 related to lower total and late pregnancy maternal weight gain. GlycA increased more during metformin treatment compared to insulin. The significance of this observation needs to be more profoundly examined in further studies. There were no evident clinically relevant relations between inflammatory markers and pregnancy outcome measures. Trial registration The trial comparing metformin and insulin treatment was registered in ClinicalTrials.gov ( NCT01240785 ) November 3, 2010. Retrospectively registered

Metformin and insulin treatment of gestational diabetes : effects on inflammatory markers and IGF-binding protein-1-secondary analysis of a randomized controlled trial

Background: Gestational diabetes mellitus (GDM) is characterized by disturbed glucose metabolism and activation of low-grade inflammation. We studied whether metformin treatment has favorable or unfavorable effects on inflammatory markers and insulin-like growth factor-binding protein 1 (IGFBP-1) in GDM patients compared with insulin, and whether these markers associate with major maternal or fetal clinical outcomes. Methods: This is a secondary analysis of a previous randomized controlled trial comparing metformin (n = 110) and insulin (n = 107) treatment of GDM. Fasting serum samples were collected at the time of diagnosis (baseline, mean 30 gestational weeks [gw]) and at 36 gw. Inflammatory markers serum high-sensitivity CRP (hsCRP), interleukin-6 (IL-6), matrix metalloproteinase-8 (MMP-8) and glycoprotein acetylation (GlycA) as well as three IGFBP-1 phosphoisoform concentrations were determined. Results: In the metformin and insulin groups combined, hsCRP decreased (p = 0.01), whereas IL-6 (p = 0.002), GlycA (p <0.0001) and all IGFBP-1 phosphoisoforms (p <0.0001) increased from baseline to 36 gw. GlycA (p = 0.02) and non-phosphorylated IGFBP-1 (p = 0.008) increased more in patients treated with metformin than those treated with insulin. Inflammatory markers did not clearly associate with pregnancy outcomes but non-phosphorylated IGFBP-1 was inversely associated with gestational weight gain. Conclusions: Metformin had beneficial effects on maternal serum IGFBP-1 concentrations compared to insulin, as increased IGFBP-1 related to lower total and late pregnancy maternal weight gain. GlycA increased more during metformin treatment compared to insulin. The significance of this observation needs to be more profoundly examined in further studies. There were no evident clinically relevant relations between inflammatory markers and pregnancy outcome measures.Peer reviewe

Melun- ja tärinäntorjuntaratkaisut sekä niiden vaikutukset kaavoituksessa

Terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön turvaaminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja rakentamisessa syntyvien lisäkustannuksien välttäminen edellyttävät rakennuspaikalta sopivaa ääniympäristöä. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä on keskeinen ympäristömelun haittojen ennalta ehkäisyssä. Ohje keskittyy tie-, raide- ja lentoliikenteen aiheuttaman melun torjuntaan sekä raskaan ajoneuvoliikenteen ja raideliikenteen aiheuttaman tärinän ja runkomelun torjuntaan. Ohjeen tarkoituksena on kuvata kaavoittajan tehtäväkenttään kuuluvia ratkaisuvaihtoehtoja melun, runkomelun ja tärinän torjumiseksi, sekä lisätä tietämystä erilaisten meluntorjuntaratkaisujen toiminnasta ja vaikutuksista sekä tukea tarkoituksenmukaisten kaavamääräysten laatimisessa