The grammar of psychosis

This thesis is concerned with the philosophical grammar of certain psychiatric concepts, which play a central role in delineating the field of psychiatric work. The concepts studied are ‘psychosis’, ‘delusion’, ‘person’, ‘understanding’ and ‘incomprehensibility’. The purpose of this conceptual analysis is to provide a more perspicuous view of the logic of these concepts, how psychiatric work is constituted in relation to them, and what this tells us about the relationships between the conceptual and the empirical in psychiatric concepts. The method used in the thesis is indebted primarily to Ludwig Wittgenstein’s conception of philosophy, where we are urged to look at language uses in relation to practices in order to obtain a clearer overview of practices of interest; this will enable us to resolve the conceptual problems related to these practices. This questioning takes as its starting point the concept of psychosis, a central psychiatric concept during the twentieth century. The conceptual analysis of ‘psychosis’ shows that the concept is logically dependent on the concepts of ‘understanding’ and ‘person’. Following the lead found in this analysis, the logic of person-concepts in psychiatric discourse is analysed by a detailed textual analysis of a psychiatric journal article. The main finding is the ambiguous uses of ‘person’, enabling a specifically psychiatric form of concern in human affairs. The grammar of ‘understanding’ is then tackled from the opposite end, by exploring the logic of the concept of ‘incomprehensibility’. First, by studying the DSM-IV definition of delusion it is shown that its ambiguities boil down to the question of whether psychiatric practice is better accounted for in terms of the grammar of ‘incorrectness’ or ‘incomprehensibility’. Second, the grammar of ‘incomprehensibility’ is further focused on by introducing the distinction between positive and negative conceptions of ‘incomprehensibility’. The main finding is that this distinction has wide-ranging implications for our understanding of psychiatric concepts. Finally, some of the findings gained in these studies are ‘put into practice’ in studying the more practical question of the conceptual and ethical problems associated with the concept of ‘prodromal symptom of schizophrenia’ and the agenda of early detection and intervention in schizophrenia more generally.Siirretty Doriast

Silmänliiketerapian käyttö läheisen menetyksestä aiheutuneen komplisoituneen surun hoitoon

Moni ihminen menettää elämänsä aikana läheisen, mistä aiheutuu surua. Läheisen kuoleman laukaisema suru voi kehittyä komplisoituneeksi suruksi. Silmänliiketerapia (eye movement desensitization and reprocessing, EMDR) on psykoterapeuttinen hoitomenetelmä ja viitekehys, joka on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1996 alkaen. Menetelmää on käytetty alun perin traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Sen käyttöala on sittemmin laajentunut monien häiriöiden, myös komplisoituneen surun hoitoon. Silmänliiketerapia kohdistuu ihmistä häiritsevien muistojen ja niihin liittyvien kognitioiden, tunteiden ja kehon aistimusten käsittelyyn samanaikaisesti, kun potilaalle annetaan käsittelyä edistävää molemminpuolista eli bilateraalista ärsykettä. Terapian tavoitteena on estyneen surutyön käynnistyminen sekä menetykseen liittyvien tunteiden ja kognitioiden sopeutumista edistävä käsittely lopputulokseen asti

Miten koronakriisi vaikuttaa terveydenhuollon työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin?

Koronakriisissä työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisen stressin ja sairastavuuden riski on huomattava. Ulkomaisten tutkimusten mukaan psyykkiseen sairastavuuteen ovat voimakkaimmin yhteydessä huoli ja pelko tartunnasta, ns. etulinjassa työskenteleminen, epidemian alkuvaiheessa työskenteleminen ja kokemuksen puute. Moraalisen vamman kokemus ja sen vaikutus psyykkiseen sairastavuuteen on huomioitava ongelmien ehkäisyssä. Etänä toteutettavat psykoterapiat ja työnohjaukset mahdollistavat nopean avun saamisen psyykkisiin oireisiin

Background studies for the national salmon strategy

TIIVISTELMÄ Tämä selvitys on kooste tutkimuksen keräämistä taustatiedoista, jotka toimitettiin Itämeren aluetta koskevan kansallisen lohistrategian valmistelua varten. Taustatietojen keräämiseen osallistui lukuisia tutkimuksen eri osa-alueiden asiantuntijoita. Lohta on tutkittu enemmän kuin meritaimenta, mutta lohen tutkimustietoja on tietyiltä osin mahdollista soveltaa myös meritaimeneen. Selvitys esittelee lohen ja meritaimenen elinkaaret, lajien elinympäristövaatimukset ja roolit Itämeren ja siihen laskevien jokien ekosysteemeissä. Selvityksessä kuvataan nykyiset lisääntymisjoet ja niiden luonnonkantojen tila. Lisäksi esitellään myös entiset lisääntymisjoet, joista osaan lohen ja meritaimenen lisääntyminen saattaa olla mahdollista palauttaa. Istutustilastojen, saaliin alkuperätietojen ja merkintätulosten pohjalta käsitellään istutusten vaikutuksia. Merkintätulosten ja kalastus- ja saalistietojen avulla kuvataan lohi- ja meritaimenkantojen vaellusalueita ja kalastuksen sekä saaliiden kehitystä. Selvitys kokoaa nykytiedot lohen ja meritaimenen merivaelluksen alkuvaiheen luontaisen kuolevuuden kasvusta, muutoksen mahdollisista syistä sekä muutoksen vaikutuksista kalastukseen ja sen säätelytarpeisiin. Lisäksi esitellään nykytiedot lohen kalastajamääristä, lohen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä virkistysarvosta. Edelleen luodaan katsaus lohenkalastuksen säätelyjärjestelmiin ja lohikantojen hoitoon muualla maailmassa, sekä päätöksenteon pohjaksi tehtäviin kanta-arvioihin. Lisäksi tuodaan esille tarpeellisia toimenpiteitä lohi- ja meritaimenkantojen vahvistamiseksi. Selvityksen keskeisin sisältö on vedetty yhteen lajikohtaisesti aivan raportin lopussa.| SAMMANFATTNING Denna utredning är en sammanställning av bakgrundsfakta som forskningsexperterna samlat in för att användas vid beredningen av den nationella laxstrategin. I faktainsamlingen medverkade många experter inom forskningens olika delområden. Om lax har gjorts fler undersökningar än om havsöring, men forskningsrönen går också att tillämpa på havsöring till vissa delar. I utredningen finns en beskrivning av laxens och havsöringens livscyklar, livsmiljökrav och roller i ekosystemen i Östersjön och de älvar som utmynnar i Östersjön. Utredningen beskriver också de nuvarande lekälvarna och statusen hos de vilda bestånd som lever i dessa älvar. Därtill presenterar utredningen de tidigare lekälvarna av vilka vissa eventuellt kan återställas för lax och havsöring för lek. Effekterna av utplanteringarna ska behandlas utifrån utplanteringsstatistik, fångstens ursprungsuppgifter och märkningsresultat. Med hjälp av märkningsresultaten och informationen om fisket och fångsterna beskriver man lax- och havsöringsbeståndens vandringsområden samt utvecklingen av fisket och fångsterna. Utredningen innehåller aktuell information om ökningen av dödligheten hos havsöring under havsvandringens första tid, om eventuella orsaker till förändringen samt om konsekvenserna av förändringen för fisket och behoven av reglering. I utredningen ingår också information om antalet laxfiskare, laxens ekonomiska och samhälleliga betydelse och rekreationsvärde. I utredningen finns ytterligare en översikt över laxfiskets regleringssystem och förvaltningen av laxbestånden i övriga världen samt över beståndsuppskattningarna som utgör underlag för beslutsfattandet. Vidare presenteras det åtgärder som behövs för att stärka lax- och havsöringsbestånd. I slutet av rapporten finns sammanfattning av utredningens viktigaste innehåll artspecifikt.| SUMMARY This report is a summary of the background information collected from research and submitted for the preparation of the national salmon strategy for the Baltic Sea Region. Many experts on the various sectors of research participated in compiling the background information. More research has been done on salmon than on sea trout, but the research results on salmon are in certain respects applicable to sea trout as well. The report presents the life cycles of salmon and sea trout, the habitat requirements of the species and their roles in the ecosystems of the Baltic Sea and the rivers discharging into it. The report describes the rivers where the species reproduce at present and the status of the wild populations in these. In addition, former spawning rivers are presented, some of which could be suitable for restoration of salmon and sea trout populations. The effects of stocking salmon and sea trout juveniles are discussed on the basis of stocking statistics, data on the origin of catches and fish tag recaptures. Tag recaptures and fishing and catch data are used to describe the migration areas of salmon and sea trout populations and trends in fishing and catches. The report provides current information on the increase in the natural mortality of salmon and sea trout in the early stage of sea migration. Possible reasons for the change in the natural mortality are discussed, as well as its impacts on fishing and regulation of fishing. Current knowledge is also given on the numbers of salmon fishers, economic and social significance of salmon and salmon fishing, and the recreational value of salmon. Information is also provided on the regulatory frameworks for salmon fishing and management of salmon populations in other parts of the world as well as population assessments made to serve as the basis for decision-making. In addition, certain measures necessary for strengthening the salmon and sea trout populations are put forward. The main content of the report as regards the individual species is summarised at the end of the report

Brain structure in different psychosis risk groups in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

We tested the hypothesis that family risk for psychosis (FR) and clinical risk for psychosis (CR) are associated with structural brain abnormalities, with increased deficits in those at both family risk and clinical risk for psychosis (FRCR). The study setting was the Oulu Brain and Mind Study, with subjects drawn from the Northern Finland 1986 Birth Cohort (n = 9479) using register and questionnaire based screening, and interviews using the Structured Interview for Prodromal Symptoms. After this procedure, 172 subjects were included in the study, classified as controls (n = 73) and three risk groups: FR excluding CR (FR, n = 60), CR without FR (CR, n = 26), and individuals at both FR and CR (FRCR, n = 13). T1-weighted brain scans were acquired and processed in a voxel-based analysis using permutation-based statistics. In the comparison between FRCR versus controls, we found lower grey matter volume (GMV) in a cluster (1689 voxels at − 4.00, − 72.00, − 18.00 mm) covering both cerebellar hemispheres and the vermis. This cluster was subsequently used as a mask to extract mean GMV in all four groups: FR had a volume intermediate between controls and FRCR. Within FRCR there was an association between cerebellar cluster brain volume and motor function. These findings are consistent with an evolving pattern of cerebellar deficits in psychosis risk with the most pronounced deficits in those at highest risk of psychosis

Specific adolescent prodromal symptoms associated with onset of psychosis in the Northern Finland Birth Cohort 1986

Background: Several psychological symptoms in adolescence associate with later development of psychosis. However, it is unclear which symptoms specifically predict psychotic disorders rather than psychiatric disorders in general. We conducted a prospective study comparing how specific adolescent psychotic-like symptoms, predicted psychotic and non-psychotic hospital-treated psychiatric disorders in the population-based Northern Finland Birth Cohort 1986 (NFBC1986). Methods: At age 15-16 years, 6632 members of the NFBC1986 completed the PROD-screen questionnaire. New hospital-treated mental disorders of the NFBC1986 participants were detected between age 17 and 30 years from the Finnish Care Register for Health Care. Multiple covariates were used in the analysis. Results: During the follow-up, 1.1% of the participants developed a psychotic and 3.2% a non-psychotic psychiatric disorder. Three symptoms were specifically associated with onset of psychosis compared to non-psychotic psychiatric disorders: 'Difficulty in controlling one's speech, behaviour or facial expression while communicating' (adjusted OR 4.00; 95% CI 1.66-9.92), 'Difficulties in understanding written text or heard speech' (OR 2.25; 1.12-4.51), and 'Difficulty or uncertainty in making contact with other people' (OR 2.20; 1.03-4.67). Of these, the first one remained statistically significant after Bonferroni correction for multiple comparisons. Conclusion: To our knowledge, this is the first general-population-based prospective study exploring psychiatric symptoms predicting the onset of hospital-treated first-episode psychosis in comparison to non-psychotic disorders. We found three symptoms related with difficulties in social interaction which predicted onset of psychosis. This is a novel finding and should be replicated.</p

Brain structure in different psychosis risk groups in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

We tested the hypothesis that family risk for psychosis (FR) and clinical risk for psychosis (CR) are associated with structural brain abnormalities, with increased deficits in those at both family risk and clinical risk for psychosis (FRCR). The study setting was the Oulu Brain and Mind Study, with subjects drawn from the Northern Finland 1986 Birth Cohort (n = 9479) using register and questionnaire based screening, and interviews using the Structured Interview for Prodromal Symptoms. After this procedure, 172 subjects were included in the study, classified as controls (n = 73) and three risk groups: FR excluding CR (FR, n = 60), CR without FR (CR, n = 26), and individuals at both FR and CR (FRCR, n = 13). T1-weighted brain scans were acquired and processed in a voxel-based analysis using permutation-based statistics. In the comparison between FRCR versus controls, we found lower grey matter volume (GMV) in a cluster (1689 voxels at − 4.00, − 72.00, − 18.00 mm) covering both cerebellar hemispheres and the vermis. This cluster was subsequently used as a mask to extract mean GMV in all four groups: FR had a volume intermediate between controls and FRCR. Within FRCR there was an association between cerebellar cluster brain volume and motor function. These findings are consistent with an evolving pattern of cerebellar deficits in psychosis risk with the most pronounced deficits in those at highest risk of psychosis

Psykoosipotilaiden toimintakyvyn ennuste ja sitä ennustavat tekijät

TAUSTA. Tavoitteenamme oli tutkia luonnollisessa tutkimusasetelmassa psykoosin ja psykoosiriskin vuoksi ensi kertaa hoitoon tulleiden potilaiden toimintakyvyn ennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.AINEISTO JA MENETELMÄT. Tutkimusaineisto koostui 130 psykoosi- ja 107 psykoosiriskipotilaasta, joille tehtiin alkuhaastattelun jälkeen seurantahaastattelu yhdeksän ja 18 kuukauden kuluttua. Seurannan perusteella muodostettiin hyvän ja huonon ennusteen ryhmät, joita selitettiin logistisella regressioanalyysillä.TULOKSET JA PÄÄTELMÄT. Psykoosi- ja riskipotilaiden toimintakyvyn ennusteissa ei ollut eroa. Hyvä ennuste yhdistyi naissukupuoleen, lapsuuden sosiaalisuuteen, koulumenestykseen ja vähäisiin traumakokemuksiin sekä hyvään koulutustasoon ja työtilanteeseen. Oireista tunneköyhyys ja ajattelun hajanaisuus liittyvät huonoon ennusteeseen. Monimuuttuja-analyysissä naimattomuus, lapsuuden traumakokemukset ja heikko koulumenestys, huono työtilanne sekä tunneköyhyys ja ajattelun hajanaisuus ennustivat huonoa toimintakykyä. Koulutuksen ja työteon tukemiseen liittyvät kuntoutustoimenpiteet ovat keskeisiä pyrittäessä parantamaan psykoosipotilaiden ja psykoosiriskissä olevien potilaiden toimintakykyä.</p

Different vulnerability indicators for psychosis and their neuropsychological characteristics in the Northern Finland 1986 Birth Cohor

This study is one of very few that has investigated the neuropsychological functioning of both familial and clinical high risk subjects for psychosis. Participants (N = 164) were members of the Northern Finland 1986 Birth Cohort in the following four groups: familial risk for psychosis (n = 62), clinical risk for psychosis (n = 20), psychosis (n = 13), and control subjects (n = 69). The neurocognitive performance of these groups was compared across 19 cognitive variables. The two risk groups did not differ significantly from controls, but differed from the psychosis group in fine motor function. Neuropsychological impairments were not evident in a non-help-seeking high-risk sample