Generations, Social Homogamy and Stratification in Finland, 1700-1910

This study analyses social heterogamy in western and southern Finland during the early stages of industrialisation, from 1700 to 1910. Marriage patterns are examined by comparing the social classes of spouses' parents, which can be understood as the social origin of the spouse. The rate of heterogamy within the freeholder class was only 19.8%, whereas it was 71.1% in the upper classes, 59.7% in the tenant class and 76.5% in the labour class. In addition, only roughly 20-30% of grooms whose fathers were landowners married brides from lower social classes. Certain individual- and family-level characteristics increased the odds of a heterogamous marriage: remarrying, age difference, being an illegitimate child or a single mother, and the first marriages of those in the labour class. Regarding macro-level variables, we found that higher rates of emigration and poor-relief recipients, along with having a larger Finnish-speaking population, led to higher levels of heterogamy. Other issues increasing the odds of heterogamy included living in the more urbanised or industrialised regions and moving to different regions. This study identified strict marriage patterns, which did not significantly change with respect to heterogamy. Nevertheless, indications exist that industrialisation and urbanisation began eroding the prevailing traditions.Peer reviewe

Survey of transportation of liquid bulk chemicals in the Baltic Sea

This study is made as a part of the Chembaltic (Risks of Maritime Transportation of Chemicals in Baltic Sea) project which gathers information on the chemicals transported in the Baltic Sea. The purpose of this study is to provide an overview of handling volumes of liquid bulk chemicals (including liquefied gases) in the Baltic Sea ports and to find out what the most transported liquid bulk chemicals in the Baltic Sea are. Oil and oil products are also viewed in this study but only in a general level. Oils and oil products may also include chemical-related substances (e.g. certain bio-fuels which belong to MARPOL annex II category) in some cargo statistics. Chemicals in packaged form are excluded from the study. Most of the facts about the transport volumes of chemicals presented in this study are based on secondary written sources of Scandinavian, Russian, Baltic and international origin. Furthermore, statistical sources, academic journals, periodicals, newspapers and in later years also different homepages on the Internet have been used as sources of information. Chemical handling volumes in Finnish ports were examined in more detail by using a nationwide vessel traffic system called PortNet. Many previous studies have shown that the Baltic Sea ports are annually handling more than 11 million tonnes of liquid chemicals transported in bulk. Based on this study, it appears that the number may be even higher. The liquid bulk chemicals account for approximately 4 % of the total amount of liquid bulk cargoes handled in the Baltic Sea ports. Most of the liquid bulk chemicals are handled in Finnish and Swedish ports and their proportion of all liquid chemicals handled in the Baltic Sea is altogether over 50 %. The most handled chemicals in the Baltic Sea ports are methanol, sodium hydroxide solution, ammonia, sulphuric and phosphoric acid, pentanes, aromatic free solvents, xylenes, methyl tert-butyl ether (MTBE) and ethanol and ethanol solutions. All of these chemicals are handled at least hundred thousand tonnes or some of them even over 1 million tonnes per year, but since chemical-specific data from all the Baltic Sea countries is not available, the exact tonnages could not be calculated in this study. In addition to these above-mentioned chemicals, there are also other high volume chemicals handled in the Baltic Sea ports (e.g. ethylene, propane and butane) but exact tonnes are missing. Furthermore, high amounts of liquid fertilisers, such as solution of urea and ammonium nitrate in water, are transported in the Baltic Sea. The results of the study can be considered indicative. Updated information about transported chemicals in the Baltic Sea is the first step in the risk assessment of the chemicals. The chemical-specific transportation data help to target hazard or e.g. grounding/collision risk evaluations to chemicals that are handled most or have significant environmental hazard potential. Data gathered in this study will be used as background information in later stages of the Chembaltic project when the risks of the chemicals transported in the Baltic Sea are assessed to highlight the chemicals that require special attention from an environmental point of view in potential marine accident situations in the Baltic Sea area.Tämä tutkimus on tehty osana Chembaltic (Kemikaalikuljetusten riskit Itämerellä) -hanketta, jonka tavoitteena on kerätä tietoa Itämerellä kuljettavista kemikaaleista. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä yleiskuvaus Itämeren satamissa irtolastina kuljetettavien nestemäisten kemikaalien (pitäen sisällään myös nestemäiset kaasut) käsittelymääristä ja saada selville Itämerellä eniten kuljetettavat nestemäiset kemikaalit. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös öljy- ja öljytuotteiden kuljetusmääriä yleisellä tasolla. Öljyt ja öljytuotteet saattavat pitää sisällään myös kemikaaleja (esim. biopolttoaineet kuuluvat MARPOL II -kategoriaan) joissakin tavaratilastoissa. Pakattuina kuljetettavat kemikaalit on jätetty tutkimuksessa tarkastelun ulkopuolelle. Raportissa esitetyt kemikaalien kuljetustiedot perustuvat pääasiassa tehtyyn kirjallisuustutkielmaan, jossa käytettiin lähteinä sekä kansallisia että kansainvälisiä julkaisuja. Käytetyt lähteet vaihtelivat logistiikka-alan aikakauslehdistä virallisiin tilastoraportteihin ja -tietokantoihin sekä tieteellisiin julkaisuihin. Myös satamien, terminaalien ja operaattorien omat Internet-sivut toimivat tietolähteinä tutkimuksessa. Suomen satamien osalta kemikaalien käsittelymäärät tutkittiin tarkasti hyödyntäen kansallista PortNet-alusliikennejärjestelmää. Monien edeltävien tutkimusten mukaan Itämeren satamissa käsitellään vuosittain yli 11 miljoonaa tonnia nestemäisiä irtolastina kuljetettavia kemikaaleja. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kemikaalien kuljetusmäärä voi olla tätä suurempikin johtuen eri maiden erilaisista kemikaalien tilastointitavoista. Kemikaalien osuus kaikista Itämerellä kuljetettavista nestemäisistä irtolastikuljetuksista on noin 4 % tonnimäärässä mitattuna. Suomen ja Ruotsin satamat käsittelevät yhteensä yli puolet kaikista Itämerellä irtolastina kuljetettavista nestemäisistä kemikaaleista. Itämeren satamissa selvästi eniten käsiteltäviä kemikaaleja ovat metanoli, natriumhydroksidi, ammoniakki, rikki- ja fosforihappo, pentaanit, ksyleenit, metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE) sekä etanoli ja etanoliliuokset. Kaikkia näitä kemikaaleja käsitellään Itämeren satamissa vähintään sata tuhatta tonnia vuosittain. Edellä mainittujen kemikaalien lisäksi Itämeren satamissa käsitellään muitakin kemikaaleja, joiden kuljetusmäärät voivat olla yhtä suuria. Näistä kemikaaleista esimerkkejä ovat etyleeni, propaani ja butaani. Lisäksi monia nestemäisiä lannoitteita kuljetetaan huomattavan suuria määriä. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, ettei kaikkien Itämeren maiden ja satamien osalta ollut saatavissa kemikaalikohtaisia tietoja. Tämän vuoksi tutkimuksessa ei ollut mahdollista laskea tarkkoja tonnimääriä Itämeren satamissa käsiteltäville kemikaaleille. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina. Päivitetty tieto Itämeren satamissa käsiteltävistä kemikaaleista luo perustan kemikaalikuljetusten riskien arvioimiseksi. Tiedon avulla kemikaalikuljetusten riskienarviointi voidaan kohdistaa niihin kemikaaleihin, joita kuljetetaan Itämerellä eniten ja/tai jotka ominaisuuksiensa puolesta pitävät sisällään suurimman ympäristöriskipotentiaalin. Tämä raportti toimii taustatietona Chembaltic-hankkeen myöhemmissä vaiheissa toteutettavalle Itämeren kemikaalikuljetusten riskienarviointityölle.Siirretty Doriast

Syvänreiänporaus

Tämän opinnäytetyön aiheena oli perehtyä Konepaja Häkkinen Oy:n uuden syvänreiänporakoneen hankintaan liittyviin porausmenetelmiin ja työstökoneen hankintaprosessin vaiheisiin. Työn pääpaino oli syvänreiänporauksen valmistusmenetelmissä. Valmistusmenetelmissä käsitellään porausmenetelmiä ja laitteistoja sekä porausprosessiin vaikuttavia tekijöitä. Uusi työstökonehankinta laajentaa yrityksen menetelmärakennetta. Laajemmalla menetelmärakenteella pystytään palvelemaan asiakasta laadukkaammin. Työ suoritettiin yhteistyössä Konepaja Häkkinen Oy:n, TACCHI Giacomo e Figli SpA:n ja Botekin ammattilaisten kanssa. Koneen vastaanotoista ja loppuhyväksynnästä vastasi Konepaja Häkkinen Oy, työstökonetta koskevista tiedoista sekä koekäytöstä vastasi TACCHI Giacomo e Figli SpA ja työkalusovelluksista vastasi Botek. Tuloksena työstä saatiin kattavat tiedot syvänreiänporausmenetelmistä ja laitteistoista. Vastaanottohyväksytyllä työstökoneella suoritettu koeporaus antoi arvokasta tietoa onnistuneesta porausmenetelmän ja -laitteiston valinnasta

Kieltolakirikollisuuden sosiaaliset verkostot Helsingissä 1929-30

Tässä artikkelissa pyritään siihen, missä viranomaiset epäonnistuivat. Pääkaupunki seudulla toimineiden kieltolakirikollisten verkostojen rakenteita ja toimintoja analysoidaan niiden tietojen avulla, joita viranomaiset aikoinaan keräsivät. Tarkastelussa pyritään hahmottamaan verkostojen vertikaalisia ja horisontaalisia rakenteita, erilaisten ”jengien” tai osaverkostojen muodostamia kokonaisuuksia ja yksittäisten toimijoiden asemia niissä. Tarkastelukohteina ovat siis sekä kokonaisverkostot että ns. egokeskeiset verkostot. Kokonaisverkostoja koskeva rakenteellinen verkostoanalyysi on lähestymistapa, jossa pyritään sisällyttämään analyysiin kaikki ilmeiset sosiaalisen systeemin toimijoiden väliset suhteet tai siteet. Teoreettisesti kaikki sen jäsenet ”ovat mukana” ja kaikki relevantit siteet dokumentoidaan ja analysoidaan. Egokeskeisessä tarkastelussa ollaan kiinnostuneita niistä siteistä, joita yksilöillä on ja joita he käyttävät. Tämän suuntauksen tutkimusongelmat lähtevät usein siitä, millaisia nämä siteet ovat luonteeltaan ja laadultaan ja miten nämä suhteet rakenteistavat yksilöiden elämänkulkua avaten tai sulkien vaikuttamisen, tuen ja toiminnan kanavia

Työväki, prostituutio ja Helsinki

Antti Häkkinen lähestyy artikkelissaan prostituutiota Suomessa kolmesta näkökulmasta. Ensimmäiseksi hän luo kuvanprostituoiduista henkilöinä ja ihmisinä kertoen heidän taustansa, integroitumisensa, elämänsä prostituoituina ja prostituution jälkeen. Toiseksi hän käsittelee prostituutiota epävirallisena taloutena ja eräänlaisena alakulttuurina. Näin hän esittelee sen prostituution toimintalogiikan, jota määrittävät ulkopuoliset kontrollit ja paineet, joustavat sosiaaliset verkostot ja raha. Tämä tarkastelu sijoittuu suurelta osin historialliseen Helsinkiin. Kolmanneksi Häkkinen hahmottaa vielä sitä diskurssia, joka suomalaisessa lehdistössä on prostituutiosta esiintynyt. Framing theory -metodin avulla hän tavoittelee sen logiikkaa ja diskurssissa eri aikoina esiintyneitä trendejä

Tiivis esitys suomalaisen itsemurhatutkimuksen pitkästä historiasta

Arvosteltu teos: Rappeutuminen, tiedostamaton vai yhteiskunta?: Lääketieteellinen itsemurhatutkimus Suomessa vuoteen 1985 / Mikko Myllykangas. Oulu : Oulun yliopisto, 2014

Nälkävuosien uudet tulkinnat ja selitykset

Arvosteltu teos: Poverty, inequality and the Finnish 1860s famine / Miikka Voutilainen. Jyväskylä : University of Jyväskylä, 2016

POIBM : batch correction of heterogeneous RNA-seq datasets through latent sample matching

Motivation: RNA sequencing and other high-throughput technologies are essential in understanding complex diseases, such as cancers, but are susceptible to technical factors manifesting as patterns in the measurements. These batch patterns hinder the discovery of biologically relevant patterns. Unbiased batch effect correction in heterogeneous populations currently requires special experimental designs or phenotypic labels, which are not readily available for patient samples in existing datasets. Results: We present POIBM, an RNA-seq batch correction method, which learns virtual reference samples directly from the data. We use a breast cancer cell line dataset to show that POIBM exceeds or matches the performance of previous methods, while being blind to the phenotypes. Further, we analyze The Cancer Genome Atlas RNA-seq data to show that batch effects plague many cancer types; POIBM effectively discovers the true replicates in stomach adenocarcinoma; and integrating the corrected data in endometrial carcinoma improves cancer subtyping.Peer reviewe

Simulating Evolutionary Processes of Stochastic Genetic Networks in Volatile Environments

This work presents a simulator for modeling evolving cell populations. The gene network dynamics are simulated using a delayed stochastic simulation algorithm at single event and single molecule level. Moreover, modeling strategies of such complex systems are discussed. The simulator can be used to implement genetic circuits using typical genetic operators such as reproduction, mutations, and exchange and deletion of genetic material, in arbitrary fashion, and the evolving populations can be modeled in transient stochastic environments, enabling studies of the pathways of evolution in such unpredictable conditions. To demonstrate its applicability, two biologically relevant examples are presented. In the first example, the effects of environmental changes to the phenotypic diversity and mutation rates are studied. Moreover, it is shown that evolution can generate complex distributions of phenotypes, depending on the nature of the mutations. Using the second example, it is shown that small changes in the evolutionary constraints can drive a population to favor different levels of stochasticity in their cellular processes, and how small changes in the details of these processes will lead to generation of phenotypes with significant evolutionary advantage. /Kir1