Ryhmäasiakirjan käyttökokemukset ja vaikuttavuus Helsingin poliisilaitoksessa

Poliisiorganisaatiossa on lukuisia ohjeita, menettelytapoja ja määräyksiä, kuinka pitää toimia eri tilanteissa. Usein toimintaa ohjaavat normit ovat sähköisesti tallennettu tietojärjestelmien eri sijainteihin, ja ne sijaitsevat eri yksiköissä eri paikoissa. Tiedot ovat olleet vaikea löytää. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Helsingin poliisilaitos on ottanut käyttöönsä omiin tarpeisiin suunnitellun sähköisen reaaliaikaisen ryhmäasiakirjan, johon on tallennettu yhteen asiakirjaan ne päivittäistoimintaan liittyvät ohjeet ja menettelytavat, joita henkilöstön halutaan noudattavan päivittäistoiminnan sujumiseksi ja tulostavoitteiden toteutumiseksi. Ryhmäasiakirja sisältää seuraavat osa-alueet: tiedot ryhmästä ja sen perustehtävästä, henkilöstön tiedot ja osaamisalueet, operatiiviset johtosuhteet, tavoitteet, tulokset ja seuranta, päivittäiset pelisäännöt, ryhmän kehittämisideat ja yhdessä sovitut asiat sekä sisäinen ja ulkoinen yhteistyö. Ryhmänjohtaja päivittää ryhmäasiakirjaa reaaliajassa henkilöstön tietojen ja osaamistietojen muuttuessa ja vähintään kerran vuodessa tulossopimuksen jalkauttamiseen liittyvät ja muut muuttuneet tiedot. Ryhmäasiakirja on työväline tuloskeskusteluiden ryhmäkeskustelun käymiseksi, tulostavoitteiden jalkauttamiseksi, koulutuksen ja osaamisen koordinoimiseksi, sekä työnjohdon ja esimiestyön apuvälineeksi. Ryhmäasiakirjaa on käytetty alkaen vuodesta 2010 ensiksi pilottikokeiluna Pohjoisessa poliisipiirissä ja alkaen vuodesta 2012 koko Helsingin poliisilaitoksessa. Käyttökokemuksia siitä on jo kolmen tulosvuoden ajalta. Tämän tutkielman avulla tutkin miehistön, alipäällystön ja päällystön käyttökokemuksia ja vaikuttavuuden kokemuksia ryhmäasiakirjan käyttämisestä. Tutkielman tavoitteena on saada arvokasta kokemusperäistä tietoa, jota voidaan hyödyntää ryhmäasiakirjan kehittämisessä ja käyttämisessä, henkilöstön kehittämisessä, tulosohjauksen suunnittelussa sekä työsuunnittelussa ja esimiestyössä. Tutkielman metodeina on käytetty kvalitatiivista, laadullista ryhmätyökyselyä sekä kvantitatiivista, määrällistä kyselytutkimusta. Tutkielman kokonaismetodi on moni- tai sekastrateginen tutkimus, jossa on käytetty menetelmätriangulaatiota. Asiasanat: ryhmäasiakirja, ryhmäkeskustelu, vaikuttavuus, tulosjohtaminen, tulossopimus, henkilöstön kehittäminen, osaaminen, työhyvinvoint

Finnish DMP evaluation guidance

This guide gives some general tips for evaluators. It can be used when evaluating DMP by students, peer reviewing or when evaluation is conducted by a data steward. The working group hopes you develop the guidance further in order to meet your specific needs and policies.Ideally data management plan will be read and evaluated together with the research plan. In the DMP context, ‘data’ is understood as a broad term. Data covers all the information and material research results are based on (like codes, software, notes, etc). </p

Asennustyön hinnoittelu : Onrakenne Oy

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia takkojen ja piippujen asennuksiin liittyviä muuttuvia ja kiinteitä kustannuksia ja vertailla niitä kohdeyrityksen itse laskemiin omakustannehintoihin Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Onrakenne oy:lle. Yrityksellä on täysin uusi menetelmä, jolla se asentaa takkoja ja piippuja kokonaisina. Tätä menetelmää ei ole tutkittu aikaisemmin laskennallisesta näkökulmasta. Kustannuksista otettiin huomioon ainoastaan suoraan asennuksiin kohdistuvat kustannukset, eikä esimerkiksi tuotantoon tai hallintoon liittyviä kuluja. Opinnäytetyö tehtiin toiminnalliseksi opinnäytetyöksi, jossa on toiminnan kehittämishankkeen ja kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Asennustyön tutkimisessa tärkein aineisto oli aikaisemmin kerätty kellotusaineisto, jossa oli tutkittu sitä, mitä asennuksissa varsinaisesti tapahtuu ja mihin asentajat käyttävät työaikaansa. Varsinaisen tutkimuksen muuna aineistona käytettiin myös Onrakenteelta saatuja tietoja esimerkiksi ajoneuvojen kustannuksista. Teoriataustan aineistona käytettiin kustannuslaskentaa käsitteleviä teoksia. Työn lopputuloksena syntyivät Excel-mallit, joissa eritellään kaikki asennuksiin liittyvät kustannukset ja asennuksen eri kokonaisuudet. Näiden mallien pohjalta syntyivät myös laskelmat, joissa vertailtiin tarkemmin tutkittuja asioita asennustyön kustannuksista Onrakenteen omiin arvioihin omakustannehinnoista. Työn lopputuloksena saatiin selvät ja monipuoliset kuvaajat asennuksen eri osista ja niiden hinnoitteluista. Tutkimuksessa saatiin myös selville, että eri asennustuotteiden kannattavuudessa oli hyvin paljon eroja ja että osa oli jopa tappiollisia.The purpose of this study was to investigate the costs of installation work for a young company called Onrakenne. The company has a completely new method of installing chimneys and fireplaces. Since the installing method is so new it has never been completely studied. Onrakenne has estimated their cost prices for the base of their pricing. This study evaluated the real costs of installation work and then compared them to Onrakenne’s estimations. The method used in this study was qualitative research since detailed information was needed. Most of the information was collected by following the installation crew and measuring how much time they spent in every action. Information about the fixed costs like the vehicles was given by the company. As a result cost calculations were built. These calculations were compared to Onrakenne´s original estimations. These results indicated that there are huge differences in the profitability of different products. Installations with only chimney were the lowest profitable most of them were unprofitable. The installations with both chimney and fireplace were by far the most lucrative. As the end result an Excel-model was created which shows clearly how changes in different costs affect the big picture. In this Excel worksheet you can also see the profitability in a smaller scale, such as how lucrative coping of a chimney is

Relevanssipalautteen toimivuus lyhyillä, eritasoisesti onnistuneilla aloituskyselyillä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kyselyn laajentamisen vaikutusta lyhyisiin, eritasoisesti toimiviin aloituskyselyihin. Kyselyn laajennus on toteutettu relevanssipalautteella ja pseudorelevanssipalautteella. Relevanssipalautteessa käyttäjä valitsee tuloslistasta relevantiksi arvioimansa dokumentin tai useita dokumentteja ja hakujärjestelmä muodostaa dokumenteissa esiintyviä sanoja hyödyntäen muokatun kyselyn. Pseudorelevanssipalautteessa hakujärjestelmä poimii automaattisesti tuloslistan kärjestä halutun määrän dokumentteja, joista se edelleen valitsee hakutermejä ja tekee näillä uuden kyselyn. Päätutkimuskysymykseni on: Kuinka käyttäjän tekemän kyselyn pitäisi onnistua, jotta relevanssipalautteella ja pseudorelevanssipalautteella voitaisiin parantaa hakutehokkuutta? Lisäksi tarkoituksenani on selvittää tarkemmin palautedokumenttien määrän vaikutusta hakutehokkuuteen, sekä huomioida myös relevanssipalautteeseen valittavien dokumenttien relevanssitason vaikutus. Tutkimus on toteutettu osittaistäsmäyttävällä Lemur Indri -tiedonhakujärjestelmällä. Testikokoelmana on TRECUTA -dokumenttikokoelma ja käytössä on 35 hakuaihetta. Hakutehokkuuden mittarina käytetään keskitarkkuuksien keskiarvoa (MAP = mean average precision) ja tulosten tilastollinen merkitsevyys on testattu Friedmanin testillä. Lisäksi tulosten käytännön merkittävyyttä on arvioitu Sparck-Jonesin prosenttiyksiköiden eroon perustuvalla mittarilla. Lähtötilanteena tutkimuksessa on kolmella eri tasolla onnistuneet, enintään kolmen sanan mittaiset kyselyt, joita kutsutaan tässä heikosti, hieman paremmin ja hyvin onnistuneiksi aloituskyselyiksi. Eritasoiset kyselyt olen muokannut tutkimusta varten hakuaiheiden otsikoissa ja relevanteissa dokumenteissa esiintyvien termien avulla. Tutkimuksessa ei ole käytetty koehenkilöitä. Tutkimuksen mukaan relevanssipalautteella voidaan parantaa hakutehokkuutta kyselyn onnistuneisuudesta riippumatta. Relevanssipalaute hyvin onnistuneesta aloituskyselystä tuotti enemmän relevantteja dokumentteja kuin heikkotasoisesta kyselystä. Suhteellisesti laskettuna heikkotasoinen kysely hyötyy kuitenkin eniten relevanssipalautteesta. Relevanssipalautteeseen kannattaa tämän tutkimuksen perusteella valita mahdollisimman monta relevanttia dokumenttia relevanssitasosta riippumatta, vaikka hyviin tuloksiin päästään jo yhdelläkin palautedokumentilla. Tämän tutkimuksen perusteella pseudorelevanssipalaute ei yleensä paranna tai heikennä hakutehokkuutta niin, että ero olisi tilastollisesti merkitsevä. Toisin sanoen vaikutus näyttää olevan hyvin sattumanvarainen. Myöskään kyselyn onnistuneisuudella tai palautedokumenttien määrällä ei näyttänyt olevan vaikutusta pseudorelevanssipalautteen toimivuuteen. Avainsanat: kyselyn laajentaminen, relevanssipalaute, pseudorelevanssipalaute, kyselyn onnistuneisuu

Comsol multiphysics -ohjelman käyttö talonrakennustekniikan lujuuslaskennassa

Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä Comsol Multiphysics -ohjelmaa käyttäen yksinkertaisia esimerkkejä lujuuslaskennasta ja tutkia ohjelman soveltuvuutta lujuuslaskennan tehtävien havainnoillistamiseen. Lisäksi opinnäytetyöhön liitettiin lyhyt uusille käyttäjille suunnattu käyttöohje, joka koostettiin talonrakennustekniikan näkökulmasta tarkasteltuna. Rakennemallit tehtiin yksinomaan Comsol Multiphysics -ohjelmaa käyttäen. Vaikka ohjelma sisältää useita fysiikkamalleja, käytettiin opinnäytetyössä vain kiinteän mekaniikan fysiikkaa koska se on talonrakennustekniikan näkökulmasta tärkein. Opinnäytetyön oli oltava ohjemainen ja helposti ymmärrettävissä. Työ ei korvaa ohjekirjaa tai kurssia ohjelman käytöstä, vaan auttaa aloittelijaa lähestymään talonrakennustekniikan ongelmia oikealla tavalla käyttäen Comsol Multiphysics -ohjelmaa.The main goal of this bachelor’s thesis was to make simple examples of tensile strength calculation using Comsol Multiphysics and study its suitability for demonstrating problems in tensile strength calculation. In addition, a short guide was added which is targeted for new users interested in structural engineering of civil engineering. The structural models were made exclusively using Comsol Multiphysics. Although the program includes various models of physics, solid mechanics was chosen because it is the most important in structural engineering. The thesis was to be guide-like and easily understandable. The thesis was not meant to replace the manual or a course in using the program, but help a beginner to approach the problems in structural engineering from the right angle

Relevanssipalautteen toimivuus lyhyillä, eritasoisesti onnistuneilla aloituskyselyillä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kyselyn laajentamisen vaikutusta lyhyisiin, eritasoisesti toimiviin aloituskyselyihin. Kyselyn laajennus on toteutettu relevanssipalautteella ja pseudorelevanssipalautteella. Relevanssipalautteessa käyttäjä valitsee tuloslistasta relevantiksi arvioimansa dokumentin tai useita dokumentteja ja hakujärjestelmä muodostaa dokumenteissa esiintyviä sanoja hyödyntäen muokatun kyselyn. Pseudorelevanssipalautteessa hakujärjestelmä poimii automaattisesti tuloslistan kärjestä halutun määrän dokumentteja, joista se edelleen valitsee hakutermejä ja tekee näillä uuden kyselyn. Päätutkimuskysymykseni on: Kuinka käyttäjän tekemän kyselyn pitäisi onnistua, jotta relevanssipalautteella ja pseudorelevanssipalautteella voitaisiin parantaa hakutehokkuutta? Lisäksi tarkoituksenani on selvittää tarkemmin palautedokumenttien määrän vaikutusta hakutehokkuuteen, sekä huomioida myös relevanssipalautteeseen valittavien dokumenttien relevanssitason vaikutus. Tutkimus on toteutettu osittaistäsmäyttävällä Lemur Indri -tiedonhakujärjestelmällä. Testikokoelmana on TRECUTA -dokumenttikokoelma ja käytössä on 35 hakuaihetta. Hakutehokkuuden mittarina käytetään keskitarkkuuksien keskiarvoa (MAP = mean average precision) ja tulosten tilastollinen merkitsevyys on testattu Friedmanin testillä. Lisäksi tulosten käytännön merkittävyyttä on arvioitu Sparck-Jonesin prosenttiyksiköiden eroon perustuvalla mittarilla. Lähtötilanteena tutkimuksessa on kolmella eri tasolla onnistuneet, enintään kolmen sanan mittaiset kyselyt, joita kutsutaan tässä heikosti, hieman paremmin ja hyvin onnistuneiksi aloituskyselyiksi. Eritasoiset kyselyt olen muokannut tutkimusta varten hakuaiheiden otsikoissa ja relevanteissa dokumenteissa esiintyvien termien avulla. Tutkimuksessa ei ole käytetty koehenkilöitä. Tutkimuksen mukaan relevanssipalautteella voidaan parantaa hakutehokkuutta kyselyn onnistuneisuudesta riippumatta. Relevanssipalaute hyvin onnistuneesta aloituskyselystä tuotti enemmän relevantteja dokumentteja kuin heikkotasoisesta kyselystä. Suhteellisesti laskettuna heikkotasoinen kysely hyötyy kuitenkin eniten relevanssipalautteesta. Relevanssipalautteeseen kannattaa tämän tutkimuksen perusteella valita mahdollisimman monta relevanttia dokumenttia relevanssitasosta riippumatta, vaikka hyviin tuloksiin päästään jo yhdelläkin palautedokumentilla. Tämän tutkimuksen perusteella pseudorelevanssipalaute ei yleensä paranna tai heikennä hakutehokkuutta niin, että ero olisi tilastollisesti merkitsevä. Toisin sanoen vaikutus näyttää olevan hyvin sattumanvarainen. Myöskään kyselyn onnistuneisuudella tai palautedokumenttien määrällä ei näyttänyt olevan vaikutusta pseudorelevanssipalautteen toimivuuteen. Avainsanat: kyselyn laajentaminen, relevanssipalaute, pseudorelevanssipalaute, kyselyn onnistuneisuu

The Tuuli Project : Accelerating Data Management Planning in Finnish Research Organisations

Many research funders have requirements for data sharing and data management plans (DMP). DMP tools are services built to help researchers to create data management plans fitting their needs and based on funder and/or organisation guidelines. Project Tuuli (2015–2017) has provided DMPTuuli, a data management planning tool for Finnish researchers and research organisations offering DMP templates and guidance. In this paper we describe how project has helped both Finnish researchers and research organisations adopt research data management best practices. As a result of the project we have also created a national Tuuli network. With growing competence and collaboration of the network, the project has reached most of its goals. The project has also actively promoted DMP support and training in Finnish research organisations.Many research funders have requirements for data sharing and data management plans (DMP). DMP tools are services built to help researchers to create data management plans fitting their needs and based on funder and/or organisation guidelines. Project Tuuli (2015–2017) has provided DMPTuuli, a data management planning tool for Finnish researchers and research organisations offering DMP templates and guidance. In this paper we describe how project has helped both Finnish researchers and research organisations adopt research data management best practices. As a result of the project we have also created a national Tuuli network. With growing competence and collaboration of the network, the project has reached most of its goals. The project has also actively promoted DMP support and training in Finnish research organisations.Many research funders have requirements for data sharing and data management plans (DMP). DMP tools are services built to help researchers to create data management plans fitting their needs and based on funder and/or organisation guidelines. Project Tuuli (2015–2017) has provided DMPTuuli, a data management planning tool for Finnish researchers and research organisations offering DMP templates and guidance. In this paper we describe how project has helped both Finnish researchers and research organisations adopt research data management best practices. As a result of the project we have also created a national Tuuli network. With growing competence and collaboration of the network, the project has reached most of its goals. The project has also actively promoted DMP support and training in Finnish research organisations.Peer reviewe

Kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työllistyminen sekä kokemukset tutkinto-ohjelmasta : kysely Jamkista vuosien 2014–2020 aikana valmistuneille kuntoutuksen ohjaajille (AMK)

Kuntoutuksen ohjaajan tutkinto-ohjelma on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jota on järjestetty Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Vuodesta 2018 lähtien kuntoutuksen ohjaajat (AMK) ovat saaneet luvan toimia sosiaalihuollon laillistettuina ammattihenkilöinä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, eli Jamk, on toteuttanut kuntoutuksen ohjaajan (AMK) koulutusta tutkinnon perustamisesta lähtien. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Jamkista vuosien 2014–2020 aikana valmistuneiden kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työtilannetta sekä työllistymiseen yhteydessä olleita tekijöitä. Lisäksi selvitettiin kohderyhmän kokemuksia ja kehittämisideoita Jamkin kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tutkinto-ohjelmaan liittyen. Jamkista valmistuneiden kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työllistymistä oli aikaisemmin selvitetty opinnäytetöillä vuosina 2007 ja 2014. Tarkoituksena oli kerryttää aiheesta ajankohtaista tietoa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä tavoiteltiin Jamkin rekisteristä saaduilla yhteystiedoilla, sosiaalisen median kautta sekä Jamkin omia kanavia hyödyntämällä. 60 henkilöä vastasi kyselyyn. Kartoitus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, mutta aineiston avointen vastausten analysoinnissa käytettiin myös laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Kyselyn tulosten perusteella kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työllisyystilanne oli korkea. Vastaajat työskentelivät laajasti kuntoutuksen eri osa-alueilla ja monilla eri tehtävänimikkeillä. Kuntoutuksen ohjaajan (AMK) koulutusta vastaavassa työsuhteessa olleista yli puolella oli työtehtävässä vaatimuksena sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön pätevyys. Jamkin kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tutkinto-ohjelmaan oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Suurin osa oli saanut opintojen myötä luotujen kontaktien kautta työmahdollisuuksia. Tulokset olivat monilta osin yhtenäisiä aikaisemmin aiheesta tehtyjen selvitysten kanssa. Tuloksissa korostui erityisesti alan laajuus ja monipuolisuus. Tuloksista voidaan päätellä, että lakimuutos kuntoutuksen ohjaajien (AMK) liittämisestä sosiaalihuollon ammattihenkilöiksi on lisännyt entisestään työmahdollisuuksia. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tutkinto-ohjelman kehittämisessä. Lisäksi esimerkiksi alalle hakeutuvat, alan opiskelijat tai alasta muilla tavoin kiinnostuneet saavat tietoa muun muassa kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työnkuvasta ja työllistymismahdollisuuksista.The degree programme in rehabilitation counselling is a bachelor’s degree in the field of social- and health care. The degree program was established in Finland in 1997. Since 2018 rehabilitation counsellors have been qualified to practice their profession as legal social care professionals. Jamk University of Applied Sciences (Jamk) has had a rehabilitation counsellors’ degree programme since it was established in 1997. The purpose of the thesis was to research the employment and factors contributing to the employment of Jamk rehabilitation counsellor graduates of 2014–2020. The experiences and development ideas of the target group regarding Jamk's rehabilitation counsellors’ degree programme were also studied. The employment of rehabilitation counsellors had previously been researched in Jamk with theses in 2007 and 2014. The purpose was to gather up-to-date information on the subject. The thesis was commissioned by the Welfare Unit of Jyväskylä University of Applied Sciences. An online survey was used as the research method. The target group members were reached through the contact information obtained from Jamk's register, through social media and by utilizing Jamk's own channels. 60 people responded to the survey. The survey was carried out as a quantitative study, but the methods of qualitative research were also used to analyze the open answers of the data. Based on the results, the employment situation of rehabilitation counsellors was good. The respondents worked extensively in different areas of the field and in many different job titles. More than half of those employed in the rehabilitation counsellors’ profession were required the qualification of a legal social care professional. The respondents were mainly satisfied with Jamk's degree programme in rehabilitation counselling. Most of them had gained job opportunities through contacts made during their studies. The results were in many respects consistent with previous studies on the subject. The results emphasized the scope and diversity of the field. It can be concluded from the results that the integration of rehabilitation counsellors into legal social care professionals has further increased their employment opportunities. The thesis can be utilized in the development of the rehabilitation counsellors’ degree programme. The results can also be useful to those applying or already studying to become a rehabilitation counsellor and to others interested in the subject

Suomalainen DMP:n arviointikriteeristö

This evaluation guide was created by the Tuuli working group and it is is loosely based on Data Management Plan Evaluation Rubric by Science Europe published in Practical Guide to the International Alignment of Research Data Management - Extended Edition (2021), pages 31–49. Localisation work is done based on: General Finnish DMP guidance (Version 2020). Zenodo. http://doi.org/10.5281/zenodo.3630309Non peer reviewe