Kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työllistyminen sekä kokemukset tutkinto-ohjelmasta : kysely Jamkista vuosien 2014–2020 aikana valmistuneille kuntoutuksen ohjaajille (AMK)

Abstract

Kuntoutuksen ohjaajan tutkinto-ohjelma on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jota on järjestetty Suomessa vuodesta 1997 alkaen. Vuodesta 2018 lähtien kuntoutuksen ohjaajat (AMK) ovat saaneet luvan toimia sosiaalihuollon laillistettuina ammattihenkilöinä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, eli Jamk, on toteuttanut kuntoutuksen ohjaajan (AMK) koulutusta tutkinnon perustamisesta lähtien. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Jamkista vuosien 2014–2020 aikana valmistuneiden kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työtilannetta sekä työllistymiseen yhteydessä olleita tekijöitä. Lisäksi selvitettiin kohderyhmän kokemuksia ja kehittämisideoita Jamkin kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tutkinto-ohjelmaan liittyen. Jamkista valmistuneiden kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työllistymistä oli aikaisemmin selvitetty opinnäytetöillä vuosina 2007 ja 2014. Tarkoituksena oli kerryttää aiheesta ajankohtaista tietoa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä tavoiteltiin Jamkin rekisteristä saaduilla yhteystiedoilla, sosiaalisen median kautta sekä Jamkin omia kanavia hyödyntämällä. 60 henkilöä vastasi kyselyyn. Kartoitus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, mutta aineiston avointen vastausten analysoinnissa käytettiin myös laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Kyselyn tulosten perusteella kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työllisyystilanne oli korkea. Vastaajat työskentelivät laajasti kuntoutuksen eri osa-alueilla ja monilla eri tehtävänimikkeillä. Kuntoutuksen ohjaajan (AMK) koulutusta vastaavassa työsuhteessa olleista yli puolella oli työtehtävässä vaatimuksena sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön pätevyys. Jamkin kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tutkinto-ohjelmaan oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Suurin osa oli saanut opintojen myötä luotujen kontaktien kautta työmahdollisuuksia. Tulokset olivat monilta osin yhtenäisiä aikaisemmin aiheesta tehtyjen selvitysten kanssa. Tuloksissa korostui erityisesti alan laajuus ja monipuolisuus. Tuloksista voidaan päätellä, että lakimuutos kuntoutuksen ohjaajien (AMK) liittämisestä sosiaalihuollon ammattihenkilöiksi on lisännyt entisestään työmahdollisuuksia. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää kuntoutuksen ohjaajan (AMK) tutkinto-ohjelman kehittämisessä. Lisäksi esimerkiksi alalle hakeutuvat, alan opiskelijat tai alasta muilla tavoin kiinnostuneet saavat tietoa muun muassa kuntoutuksen ohjaajien (AMK) työnkuvasta ja työllistymismahdollisuuksista.The degree programme in rehabilitation counselling is a bachelor’s degree in the field of social- and health care. The degree program was established in Finland in 1997. Since 2018 rehabilitation counsellors have been qualified to practice their profession as legal social care professionals. Jamk University of Applied Sciences (Jamk) has had a rehabilitation counsellors’ degree programme since it was established in 1997. The purpose of the thesis was to research the employment and factors contributing to the employment of Jamk rehabilitation counsellor graduates of 2014–2020. The experiences and development ideas of the target group regarding Jamk's rehabilitation counsellors’ degree programme were also studied. The employment of rehabilitation counsellors had previously been researched in Jamk with theses in 2007 and 2014. The purpose was to gather up-to-date information on the subject. The thesis was commissioned by the Welfare Unit of Jyväskylä University of Applied Sciences. An online survey was used as the research method. The target group members were reached through the contact information obtained from Jamk's register, through social media and by utilizing Jamk's own channels. 60 people responded to the survey. The survey was carried out as a quantitative study, but the methods of qualitative research were also used to analyze the open answers of the data. Based on the results, the employment situation of rehabilitation counsellors was good. The respondents worked extensively in different areas of the field and in many different job titles. More than half of those employed in the rehabilitation counsellors’ profession were required the qualification of a legal social care professional. The respondents were mainly satisfied with Jamk's degree programme in rehabilitation counselling. Most of them had gained job opportunities through contacts made during their studies. The results were in many respects consistent with previous studies on the subject. The results emphasized the scope and diversity of the field. It can be concluded from the results that the integration of rehabilitation counsellors into legal social care professionals has further increased their employment opportunities. The thesis can be utilized in the development of the rehabilitation counsellors’ degree programme. The results can also be useful to those applying or already studying to become a rehabilitation counsellor and to others interested in the subject