Suomalaisten vauvojen vanhempien tulevaisuuden lapsitoiveiden kartoitus multinomiaalisella logistisella regressiolla

Tiivistelmä. Viime vuosikymmenen ajan syntyvyys on laskenut tasaisesti Suomessa. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään tekijöitä, jotka vaikuttavat suomalaisten tuoreiden vanhempien tulevaisuuden lapsitoiveisiin. Tutkielmassa käytetty aineisto, FinLapset-kyselytutkimus, antaa mahdollisuuden tutkia tämänkaltaista tutkimuskysymystä. Kyselytutkimus toteutettiin vuonna 2020 ja se on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama. Kyselyyn vastasi yhteensä 14 820 vanhempaa. Vasteena toimivat vastaukset kysymykseen ’’Toivotko tulevaisuudessa lisää lapsia’’, jotka jaettiin kolmeen luokkaan, ’’e’’, ’’kyllä’’ ja ’’ei osaa sanoa’’. Vastetta tarkasteltiin multinomiaalisella logistisella regressiolla, joka soveltuu moniluokkaisen vastemuuttujan tilanteeseen, jossa luokille ei oleteta järjestystä. Tulevaisuuden lapsitoiveita tarkasteltiin vanhemman roolin, iän, koulutuksen, syntymämaan, uupumuksen sekä perheen lapsiluvun (perheessä ei ennestään muita lapsia/muitakin lapsia) mukaan. Saadut tulokset esitetään vetosuhteinta (odds ratio) sekä todennäköisyysskaalalle piirettyinä kuvaajina. Saaduista tuloksista havaittiin, että voimakkaimmin vanhempien tulevaisuuden lapsitoiveisiin vaikutti vanhemman ikä sekä perheen lapsiluku. Myös vanhemman uupumuksella, syntymämaalla ja koulutuksella havaittiin olevan merkitystä lapsitoiveita kysyttäessä. Muuttujien välillä havaittiin myös merkittäviä yhdysvaikutuksia. Tutkielmassa saadut tulokset tukevat hyvin aiempaa tutkimustietoa. Jatkossa kyselyaineistoon liitettävien rekisteritietojen avulla tutkimuskysymystä on mahdollista tarkentaa, varsinkin lapsiluvun osalta. Uusien kyselytutkimusten avulla voitaisiin kerätä trendidataa, jonka avulla syntyvyyden kehittymistä Suomessa voitaisiin tutkia vieläkin paremmin

Perusoikeusbarometri

Perusoikeusbarometri on oikeusministeriön ja Ihmisoikeuskeskuksen tutkimushanke, jossa selvitettiin koko väestön, vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden sekä kielivähemmistöjen (venäjän-, arabian- ja ruotsinkieliset) näkemyksiä ja kokemuksia perusoikeuksista. Barometri perustuu Euroopan unionin perusoikeusviraston laatimaan verkkokyselyyn. Barometrin kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastasin raportin tilastoajosta. Perusoikeusbarometrin tulokset eivät ole kaikilta osin yleistettävissä, koska kyselyyn vastanneiden osuus on joidenkin vastaajaryhmien osalta alhainen ja lisäksi vastaamisen kesken jättäneiden osuus on monessa vastaajaryhmässä korkea. Barometrin tulosten mukaan Vastaajilla on myönteinen näkemys ihmisoikeuksista. Kaikissa vastaajaryhmissä suurin osa (94–98 %) on sitä mieltä, että ihmisoikeudet ovat tärkeitä rakennettaessa reilumpaa yhteiskuntaa Suomessa. Vastaajat pitävät demokratian kannalta tärkeänä muun muassa vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja, vähemmistöjen oikeuksien suojelua ja sitä, että media tuottaa kansalaisille luotettavaa tietoa. Suurin osa vastaajista kaikissa vastaajaryhmissä on sitä mieltä, että poliisi kohtelee ihmisiä kunnioittavasti aina tai usein. Suurin osa vastaajista uskoo siihen, että tuomarit voivat tehdä työnsä ilman, että maan hallitus vaikuttaa siihen. Asioidessaan julkishallinnon tai paikallisten viranomaisten kanssa vastaajat kertovat kokeneensa ongelmalliseksi muun muassa pitkän käsittelyajan, vaikeuden löytää tietoa ja sen, ettei tarvittavaa palvelua tai tietoa ollut saatavilla internetissä. Kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että he luovuttavat henkilökohtaisia tietojaan mieluummin viranomaiselle kuin yksityiselle yritykselle. Eroja vastaajaryhmien välillä ilmenee erityisesti häirinnän, syrjinnän ja väkivallan kokemuksissa. Arabiankielisillä miehillä on muita vastaajaryhmiä enemmän eri muotoisen häirinnän, syrjinnän ja väkivallan kokemuksia. </ul

Vauvaperheiden vanhempien kokemat huolet ja muutokset sosiaalisissa suhteissa ja jaksamisessa koronaepidemian aikana

Koronaepidemia on muuttanut perheiden arkea. Epidemian alussa ei ollut tietoa viruksen tarttuvuudesta raskaana olevaan tai sen vaarallisuudesta raskaana olevalle, sikiölle ja vastasyntyneelle. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää koronaepidemiaan liittyviä huolia ja vanhempien sosiaalisissa suhteissa ja jaksamissa koettuja muutoksia. Aineistona oli 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmille suunnatun FinLapset-kyselytutkimuksen syksyn 2020 otoksiin vastanneet (äidit, N= 4550; isät, N= 2955). Tuloksia tarkasteltiin vanhemman sukupuolen, koulutuksen ja iän, perheen lapsiluvun ja taloudellisen tilanteen mukaan. Logistisessa regressioanalyysissa yhden lapsen vanhempia verrattiin useamman lapsen vanhempiin vakioiden vanhemman ikä, koulutus ja perheen taloudellinen tilanne. Äitien vastausaktiivisuus oli 50 % ja isien 36 %. Useampi äideistä, erityisesti yhden lapsen äideistä, kuin isistä kertoi koronaepidemiaan liittyvistä huolista. Yleisimmät huolet olivat synnytys ja synnytyssairaalassa olo korona-aikana. Iso osa vanhemmista ei kokenut koronaepidemian vaikuttaneen sosiaalisiin suhteisiin tai jaksamiseen. Äideillä jaksaminen polarisoitui: osa koki jaksamisen vähentyneen (25 %) ja osa lisääntyneen (16 %). Lähes puolet vanhemmista koki perheen yhteisen ajan lisääntyneen ja 13 % äideistä ja 5 % isistä vähentyneen. Vanhemmista huomattavasti useampi koki yhteydenpidon ystäviin ja isovanhempiin vähentyneen kuin lisääntyneen. Yksinäisyyden tunteen koki lisääntyneen selvästi useampi äiti (48 %) kuin isä (21 %). Jaksamisen polarisoitumisesta ja sosiaalisten suhteiden vähentymisestä raportoi isompi osa useamman kuin yhden lapsen vanhemmista ja perheen yhteisen ajan vähentymisestä isompi osa yhden kuin useamman lapsen vanhemmista. Koronaepidemialla on kielteisiksi ja myönteisiksi koettuja vaikutuksia vauvaperheiden hyvinvointiin. Sekä isien että äitien jaksamiseen ja heille tarjottuun tukeen ja palveluihin tulee kiinnittää huomiota ja seurata pikkulapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia myös tulevaisuudessa