Näköaloja tiedonhallinnan tulevaisuuteen 1920-1960 -luvuilla

Tarkastelen tässä tutkielmassa viittä vuosina 1920-1965 Euroopassa ja Yhdysvalloissa julkaistua kirjoitusta ja niissä esitettyjä ajatuksia siitä, kuinka olemassa oleva tieto olisi mahdollista saada paremmin järjestykseen ja hyödynnettäväksi. Kirjoituksissa nousee esiin myös se, mikä kirjoitusajankohdan keinoissa hallita tietoa jätti toivomisen varaa ja sai kirjoittajat suunnittelemaan uusia ratkaisuja. Kirjoittajat, joiden ajatuksiin tutkielmassani tutustun, ovat belgialainen juristi Paul Otlet, englantilainen kirjailija H. G. Wells, ranskalainen kirjastonhoitaja Suzanne Briet, amerikkalainen insinööri Vannevar Bush ja amerikkalainen tietojenkäsittelytieteilijä J. C. R. Licklider. Paul Otlet ja Suzanne Briet kuuluivat eurooppalaisiin dokumentalisteihin, joiden huomion kohteena olivat monet nykyään informaatiotutkimuksen alaan kuuluvat kysymykset. Kirjailija H. G. Wells oli kiinnostunut eurooppalaisten dokumentalistien aikaansaannoksista ja esitti teoksissaan ajatuksia tavoista, joilla tietoa voitaisiin hallita paremmin tulevaisuudessa. Vannevar Bush esitteli heti toisen maailmansodan jälkeen julkaistussa artikkelistaan ajatuksiaan siitä, miten tiede voisi edesauttaa parempien tiedonhallinnan ratkaisujen kehittämistä. J. C. R. Licklider johti 1960-luvun alussa projektia, jossa pohdittiin sitä, kuinka uutta tekniikkaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden kirjastoissa. Tutkielmani kirjallisuuskatsauksessa esittelen informaatiohistoriaan ja tutkimukseni aiheena oleviin henkilöihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Tutkimusasetelmaluvussa esittelen tutkielmassa käyttämäni aineiston ja sen valintaperusteet sekä käyn läpi lyhyesti historiantutkimuksen metodeita, joita tutkielmassani noudatan. Tämän jälkeen esittelen tutkielmani aiheena olevien kirjoitusten keskeisen sisällön. Tulosluvussa tarkastelen muun muassa sitä, miten kirjoittajat kuvaavat tiedon löytämisen haasteita, miten tulevaisuudensuunnitelmissa hyödynnetään olemassa olevia laitteita ja minkälaisena nähdään ihmisten ja koneiden vuorovaikutus ja kirjastojen ja yliopistojen rooli tulevaisuudessa

Näköaloja tiedonhallinnan tulevaisuuteen 1920-1960 -luvuilla

Tarkastelen tässä tutkielmassa viittä vuosina 1920-1965 Euroopassa ja Yhdysvalloissa julkaistua kirjoitusta ja niissä esitettyjä ajatuksia siitä, kuinka olemassa oleva tieto olisi mahdollista saada paremmin järjestykseen ja hyödynnettäväksi. Kirjoituksissa nousee esiin myös se, mikä kirjoitusajankohdan keinoissa hallita tietoa jätti toivomisen varaa ja sai kirjoittajat suunnittelemaan uusia ratkaisuja. Kirjoittajat, joiden ajatuksiin tutkielmassani tutustun, ovat belgialainen juristi Paul Otlet, englantilainen kirjailija H. G. Wells, ranskalainen kirjastonhoitaja Suzanne Briet, amerikkalainen insinööri Vannevar Bush ja amerikkalainen tietojenkäsittelytieteilijä J. C. R. Licklider. Paul Otlet ja Suzanne Briet kuuluivat eurooppalaisiin dokumentalisteihin, joiden huomion kohteena olivat monet nykyään informaatiotutkimuksen alaan kuuluvat kysymykset. Kirjailija H. G. Wells oli kiinnostunut eurooppalaisten dokumentalistien aikaansaannoksista ja esitti teoksissaan ajatuksia tavoista, joilla tietoa voitaisiin hallita paremmin tulevaisuudessa. Vannevar Bush esitteli heti toisen maailmansodan jälkeen julkaistussa artikkelistaan ajatuksiaan siitä, miten tiede voisi edesauttaa parempien tiedonhallinnan ratkaisujen kehittämistä. J. C. R. Licklider johti 1960-luvun alussa projektia, jossa pohdittiin sitä, kuinka uutta tekniikkaa voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden kirjastoissa. Tutkielmani kirjallisuuskatsauksessa esittelen informaatiohistoriaan ja tutkimukseni aiheena oleviin henkilöihin liittyvää aiempaa tutkimusta. Tutkimusasetelmaluvussa esittelen tutkielmassa käyttämäni aineiston ja sen valintaperusteet sekä käyn läpi lyhyesti historiantutkimuksen metodeita, joita tutkielmassani noudatan. Tämän jälkeen esittelen tutkielmani aiheena olevien kirjoitusten keskeisen sisällön. Tulosluvussa tarkastelen muun muassa sitä, miten kirjoittajat kuvaavat tiedon löytämisen haasteita, miten tulevaisuudensuunnitelmissa hyödynnetään olemassa olevia laitteita ja minkälaisena nähdään ihmisten ja koneiden vuorovaikutus ja kirjastojen ja yliopistojen rooli tulevaisuudessa

Effects of tree pollen on throughfall element fluxes in European forests

The effects of tree pollen on precipitation chemistry are not fully understood and this can lead to misinterpretations of element deposition in European forests. We investigated the relationship between forest throughfall (TF) element fluxes and the Seasonal Pollen Integral (SPIn) using linear mixed-effects modelling (LME). TF was measured in 1990–2018 during the main pollen season (MPS, arbitrary two months) in 61 managed, mostly pure, even-aged Fagus, Quercus, Pinus, and Picea stands which are part of the ICP Forests Level II network. The SPIn for the dominant tree genus was observed at 56 aerobiological monitoring stations in nearby cities. The net contribution of pollen was estimated as the TF flux in the MPS minus the fluxes in the preceding and succeeding months. In stands of Fagus and Picea, two genera that do not form large amounts of flowers every year, TF fluxes of potassium (K+), ammonium-nitrogen (NH4+-N), dissolved organic carbon (DOC), and dissolved organic nitrogen (DON) showed a positive relationship with SPIn. However- for Fagus- a negative relationship was found between TF nitrate-nitrogen (NO3−-N) fluxes and SPIn. For Quercus and Pinus, two genera producing many flowers each year, SPIn displayed limited variability and no clear association with TF element fluxes. Overall, pollen contributed on average 4.1–10.6% of the annual TF fluxes of K+ &gt; DOC &gt; DON &gt; NH4+-N with the highest contribution in Quercus &gt; Fagus &gt; Pinus &gt; Picea stands. Tree pollen appears to affect TF inorganic nitrogen fluxes both qualitatively and quantitatively, acting as a source of NH4+-N and a sink of NO3−-N. Pollen appears to play a more complex role in nutrient cycling than previously&nbsp;thought.</p

Effects of tree pollen on throughfall element fluxes in European forests

The effects of tree pollen on precipitation chemistry are not fully understood and this can lead to misinterpretations of element deposition in European forests. We investigated the relationship between forest throughfall (TF) element fluxes and the Seasonal Pollen Integral (SPIn) using linear mixed-effects modelling (LME). TF was measured in 1990–2018 during the main pollen season (MPS, arbitrary two months) in 61 managed, mostly pure, even-aged Fagus, Quercus, Pinus, and Picea stands which are part of the ICP Forests Level II network. The SPIn for the dominant tree genus was observed at 56 aerobiological monitoring stations in nearby cities. The net contribution of pollen was estimated as the TF flux in the MPS minus the fluxes in the preceding and succeeding months. In stands of Fagus and Picea, two genera that do not form large amounts of flowers every year, TF fluxes of potassium (K+), ammonium-nitrogen (NH4+-N), dissolved organic carbon (DOC), and dissolved organic nitrogen (DON) showed a positive relationship with SPIn. However- for Fagus- a negative relationship was found between TF nitrate-nitrogen (NO3−-N) fluxes and SPIn. For Quercus and Pinus, two genera producing many flowers each year, SPIn displayed limited variability and no clear association with TF element fluxes. Overall, pollen contributed on average 4.1–10.6% of the annual TF fluxes of K+ > DOC > DON > NH4+-N with the highest contribution in Quercus > Fagus > Pinus > Picea stands. Tree pollen appears to affect TF inorganic nitrogen fluxes both qualitatively and quantitatively, acting as a source of NH4+-N and a sink of NO3−-N. Pollen appears to play a more complex role in nutrient cycling than previously thought