Profilointirahoituksen vaikutukset yliopistojen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Arvioinnin loppuraportti.

Arvioinnissa tarkasteltiin yliopistoille suunnatun profilointirahoituksen (Profi-rahoitus) vaikutuksia yliopistojen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä yliopistojen työnjakoon ja yhteistyöhön. Työn tavoitteena oli tukea korkeakoulutus ja tutkimus 2030 – visiotyön toimeenpanosuunnitelman laadintaa. Arvioinnissa tarkasteltiin kaikkia 14 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan yliopistoa. Arvioinnissa todetaan, että Profi-rahoituksen merkityksen on useimmissa yliopistoissa koettu olevan suuri verrattuna rahoituksen määrään, vaika se hallinnollisesti on koettu liian raskaana. Rahoitus on vahvistanut johdon päätöksentekoa ja mahdollistanut nopeampaa muutosta yliopistoissa kuin ilman vastaavaa rahoitusta olisi ollut mahdollista. Arvioinnin yhtenä lopputulemana voidaan todeta, että profilointirahoituksen suuntaaminen yliopistoille erillisen rahoitusinstrumentin kautta on jo pitkälle täyttänyt tehtävänsä. Arvioinnin suosituksena on säilyttää yliopistojen strategista suunnittelua ja johtamista tukevia elementtejä yliopistojen valtionrahoituksen kokonaisuudessa, mutta pyrkiä selkeyttämään ja virtaviivaistamaan rahoituksen prosesseja

Avoin ympäristötieto – yhteistyön kehittäminen vesistöjen seurannassa. Järvien vedenlaatupalvelu -hankkeen loppuraportti

Julkisten tietovarantojen mahdollisimman tehokkaan käytön on katsottu tuottavan uutta tietoa ja palveluita sekä lisäävän hyvinvointia. Kerätyn ympäristötiedon heikko hyödyntäminen yritystoiminnassa on kuitenkin jo pitkään tiedossa ollut ongelma. Syitä tähän voi etsiä ympäristötiedon epäkaupallisesta luonteesta, sen keräämistavoista ja saatavuudesta tai esimerkiksi julkisen sektorin vahvasta roolista toimialalla. Järvien vedenlaatupalvelu -hankkeessa (Tekes, 2009-2012) haluttiin edistää julkisen tiedon hyödyntämistä yksityisellä sektorilla sekä kehittää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lähtökohtana oli paikallisen tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen niin, että eri lähteistä kerätty vedenlaadun mittaustieto olisi tietokannan kautta helposti yritysten käytettävissä. Lisäksi hankkeessa tutkittiin eri käyttäjien tarpeita vedenlaatutiedolle, kehitettiin menetelmiä tiedon tarkkuuden parantamiseksi sekä luotiin muun muassa lyhyen aikavälin ennustemalleja. Konkreettinen tulos oli myös uuden “jokamiehen” vedenlaadun mittalaitteen kehittäminen. Tämä esimerkiksi matkapuhelimen kameran käyttöön perustuva mittalaite tuo uusia mahdollisuuksia edullisen vedenlaatutiedon keräämiseen, kansalaishavainnointiin ja samalla myös erilaiseen liiketoimintaan. Julkiseen ympäristötietoon perustuvaa liiketoimintaa pohdittiin kahdessa työpajassa. Työpajoissa keskusteltiin siihen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä myös ideoitiin uusia julkiseen ympäristötietoon perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä julkaisussa pohditaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön mahdollisuuksia Järvien vedenlaatupalvelu -hankkeen tulosten pohjalta

Hydrogen economy : Opportunities and limitations

Hydrogen economy aims to reduce CO2 emissions in sectors and processes where utilising other solutions is particularly challenging. Such processes can be found in industries, aviation, maritime transport, and heavy-duty road transport. The EU is currently preparing legislative changes to enable an increased implementation of hydrogen-based solutions. At the same time, countries in and outside Europe have been develoing their national hydrogen strategies. Thousands of projects are being established for the production and end-use of clean hydrogen in Europe alone. Hydrogen economy provides an opportunity for Finland, as Finnish power generation has a relatively low carbon intensity and there is a stable national transmission grid for electricity available. Furthermore, Finland has vast potential for additional wind power, which could be utilised to produce hydrogen and electrofuels to meet domestic demand as well as for exports. On the other hand, the future supply and demand still remain highly uncertain in the international market. Strong competition is anticipated between different technologies and alternative locations for production. Finland must ensure preconditions for industrial investments in the hydrogen economy, and create clear targets and an action plan for the hydrogen transition in different sectors. The development of the hydrogen economy can be supported, e.g., by easing the licensing of additional wind power construction, increasing hydrogen expertise, and supporting R&D activities in technologies, services, and collaboration. Electricity and hydrogen transmission infrastructures should be developed as a whole in preparation for the future needs while managing the related risks and costs. Alternative technologies and solutions must be considered along with the hydrogen-based solutions. In addition, conditions for fair competition must be ensured both domestically and internationally.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet

Vetytaloudella tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä aloilla, joilla muiden keinojen käyttö on erityisen haasteellista. Tällaisia kohteita löytyy mm. teollisuudesta, lento- ja meriliikenteestä sekä raskaasta tieliikenteestä. EU valmistelee yhteisiä vetyratkaisujen yleistymistä mahdollistavia lainsäädäntömuutoksia. Samaan aikaan eri maat Euroopassa ja sen ulkopuolella ovat laatineet kansallisia vetystrategioitaan. Vedyn tuotantoon ja loppukäyttöön suunnattuja projekteja on pelkästään Euroopassa kehitteillä tuhansittain. Suomelle vetytalous näyttäytyy mahdollisuutena, koska Suomessa on melko vähähiilinen sähköntuotantokapasiteetti ja vahva sähkön kantaverkko. Tämän lisäksi Suomessa on valtava tuulivoiman lisärakennuspotentiaali, jota voitaisiin hyödyntää vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantoon sekä kotimaan kysyntää että vientiä varten. Toisaalta kansainvälisen markkinan tulevaisuuden tarjontaan ja kysyntään liittyy suuria epävarmuuksia. Odotettavissa on tiukka kansainvälinen kilpailu eri teknologioiden ja tuotantopaikkavaihtoehtojen välillä. Suomessa on varmistettava edellytykset teollisuuden vetytalouteen suuntautuville investoinneille ja luotava selkeät tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma vetyratkaisujen käyttöönotolle eri sektoreilla. Vetytalouden kehittymistä voidaan edistää mm. tuulivoiman lisärakentamisen luvitusta helpottamalla, vetyosaamista lisäämällä ja TKI-toimintaa tukemalla niin teknologioiden, palvelujen kuin yhteistyön osalta. Sähkönsiirto- ja vedynsiirtoinfrastruktuureja tulisi kehittää kokonaisuutena tulevaisuuden tarpeisiin varautuen, mutta halliten kustannuksia ja riskejä. Vetyratkaisujen edistämistoimissa tulee ottaa huomioon vaihtoehtoiset teknologiat ja ratkaisut. Samoin on huolehdittava tasapuolisten kilpailuedellytysten toteutumisesta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Jätteenpolton kiertotalous- ja ilmastovaikutuksiin vaikuttaminen eri ohjauskeinoin

Selvityksessä arvioitiin, miten jätteenpolttoverolla voitaisiin vaikuttaa ilmastopäästöihin sekä kiertotalouden kehittymiseen. Lisäksi tarkasteltiin muita ohjauskeinoja kansallisten tavoitteiden edistämiseksi. Vapaaehtoista sopimista (esim. ympäristöministeriön green deal) pohdittiin yhtenä varteenotettavana ohjauskeinona, joka voitaisiin toteuttaa joko verotuksen sijasta tai rinnalla. Analysoiduilla verotasoilla energia- ja painoperusteiset jätteenpolttoverot eivät johda mainittaviin kierrätys- ja ilmastovaikutuksiin. Kustannuksen ennakoidaan siirtyvän jätteenpolttolaitoksien porttimaksuihin ja siitä jätemaksuihin. Kustannusvaikutus kotitalouksiin on marginaalinen, eikä kannusta riittävästi kotitalouksien sekajätteen syntypaikkalajitteluun. Verolla ei ennakoida olevan merkittävää vaikutusta kaukolämmön hintoihin tai laitosinvestointeihin. Vapaaehtoinen sopiminen on muita ohjauskeinoja tukeva keino ilmasto- sekä kierrätystavoitteiden saavuttamisessa. Edellytyksenä ovat selkeät ja riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, seuranta ja että toimijat sitoutuvat tavoitteisiin. Selvityksessä arvioitiin kolmea erilaista green deal -aihiota. Selvityksen päähavaintoja on, että ohjauskeinojen suunnittelussa tulisi huomioida koko jätearvoketju ja toisaalta se, että otetaan käyttöön useita samaan suuntaan ohjaavia ohjauskeinoja. Syntypaikkalajittelun sekä tuottajavastuujärjestelmien kehittäminen ja tehostaminen ovat erityisen hyviä keinoja edistää kierrättämistä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtio-neuvoston näkemystä

Selvitys sähkön omatuotantoon, energiayhteisöihin ja energiahankkeiden lupamenettelyihin liittyvistä kysymyksistä

Tässä raportissa on selvitetty sähkön omatuotantoon ja energiayhteisöihin sekä uusiutuvan energian luvitukseen liittyviä esteitä ja hidasteita sekä energiayhteisöjen potentiaalia. Sähköenergiayhteisöissä hyödyntämätöntä potentiaalia on erityisesti kiinteistön sisäisissä sähköenergiayhteisöissä. Esteenä kiinteistön sisäisen sähköenergiayhteisön kustannustehokkaalle toteuttamiselle on etenkin se, että tuotannon laskennallista jakamista energiayhteisön kulutuspisteille ei voida tehdä käyttäen nykyisiä etäluettavia mittareita, johtuen lainsäädännön esteistä. Lainsäädännön muutosten lisäksi tulee kehittää energiayhteisön toiminnan mahdollistavaa tiedonvaihtoa. Lämpöenergiayhteisöissä esteet ovat lähinnä lämmönlähteiden ja -kulutuksen kohtaamattomuudesta aiheutuvia teknis-taloudellisia esteitä. Lämpöenergiayhteisö voisi syntyä lähinnä uudelle asuinalueelle, jolloin sen syntymistä voidaan edistää jakamalla toimijoille tietoa em. ratkaisun mahdollisuuksista. Suomessa on pyritty määrätietoisesti sujuvoittamaan ympäristöllisiä lupamenettelyjä ja edelleen sujuvoittamisessa nopeiden tulosten saavuttaminen on haastavaa. Uusiutuvan energian direktiivi (REDII) vaatii jäsenvaltioita perustamaan yhteyspisteen avustamaan uusiutuvan energian hankkeiden luvanhakijoita sekä säätää määräajat lupamenettelyjen kestolle. Raportissa arvioidaan toteutettujen uusiutuvan energian hankkeiden määriä, hankkeiden tarvitsemia lupakokonaisuuksia, luvituksen pullonkauloja, REDII:n vaatimuksia hankkeiden luvitukselle ja siihen liittyviä haasteita Suomen lupajärjestelmässä. Erityisiä haasteita REDII:n täytäntöönpanossa liittyy luvituksen määräaikoihin ja hankkeisiin, jotka tarvitsevat useiden eri viranomaisten toimivaltaan kuuluvia lupia.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Nordic best practices : Relevant for UNEP 10YFP of sustainable consumption and production

The working group on Sustainable Consumption and Production, under the Nordic Council of Ministers requested consultants from Gaia to identify, write out and publish best practice cases of sustainable consumption and production on the UNEP SCP Clearinghouse. This report presents nineteen initiatives that cover two particular themes: 1) Sustainable Lifestyles and Education and 2) Sustainable Public Procurement. The cases have also been added into the UNEP’s 10 Year Frame-work Program (10YFP) information platform, the SCP Clearinghouse which is a concrete result of Rio+20. The objective is to enhance international cooperation in order to accelerate a shift towards sustainable consumption and production in developed and developing countries. The SCP Clearinghouse is a web-based information sharing tool, which can be used by different actors as an inspiration for advancing SCP worldwide

Nordic best practices

The working group on Sustainable Consumption and Production, under the Nordic Council of Ministers requested consultants from Gaia to identify, write out and publish best practice cases of sustainable consumption and production on the UNEP SCP Clearinghouse. This report presents nineteen initiatives that cover two particular themes: 1) Sustainable Lifestyles and Education and 2) Sustainable Public Procurement. The cases have also been added into the UNEP’s 10 Year Frame-work Program (10YFP) information platform, the SCP Clearinghouse which is a concrete result of Rio+20. The objective is to enhance international cooperation in order to accelerate a shift towards sustainable consumption and production in developed and developing countries. The SCP Clearinghouse is a web-based information sharing tool, which can be used by different actors as an inspiration for advancing SCP worldwide

Energy Efficiency in Small and Medium Sized Enterprises

The EU’s Directive 2012/27/EU on energy efficiency obliges Member States to develop programmes to encourage small and medium sized enterprises (SMEs) to improve energy efficiency by implementing energy audits and the recommendations that stem from these audits. This study looks at the barriers that SMEs face and the existing policy instruments in more detail and analyses which practices are working. The study concludes that SMEs cannot be effectively targeted with solely uniform solutions even within the same country and even though many of them face similar barriers. More emphasis is needed on sharing information and best practices and guiding SMEs to implement energy efficiency improvements after having identified the opportunities. The good news is that many good practices already exist and there is potential to improve. Now it is just a question of taking action