Down-to-earth economy: the discursive contribution of sustainable consumption and production debate

Sustainable consumption and production (SCP) is a topical concept as national SCP programmes have been drafted by several countries around Europe. This discourse analysis, based on interviews with Finnish SCP committee members, suggests that sustainable consumption and production can be a useful concept for approaching economy in a down-to-earth manner. It can enrich the environmental policy agenda that has long been dominated by technology-oriented ecological modernization. A critical point is, however, that the SCP depate is more concentrated on the needs of consumers than on the needs of poor, the initial focus of sustainable development. Moreover,ideas on how to really change consumption patterns seem to be scarce, scattered, and also contradictory among the SCP stakeholders

Dynamics of experimental governance : A meta-study of functions and uses of climate governance experiments

Societies around the world are faced with wicked problems such as climate change. In this context, experimental governance approaches have emerged as tools with potential utility in both top-down and bottom-up governance efforts. At the same time, experimental governance has gained momentum as a desirable policy goal in its own right. As the various experimental approaches differ in their origins and serve different purposes, there is a need to organize the field. If more experimental development processes are desired, what can be expected from certain kinds of experiments? How can the field be organised in a way that benefits those designing, conducting, and evaluating experimental governance processes? In attempting to answer these questions, we carried out a meta-study of 25 articles on experimental climate governance. On the basis of the results and the previous work on experiments, we have built a 'triangle model of experimental governance' that proposes both vertical and horizontal dynamics within and between different functions and uses of experiments. (C) 2017 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

'Sticky' policies : three country cases on long-term commitment and rooting of RE policy goals

Denmark, Germany, and Finland are countries that have emerged as technology leaders in key renewable energy fields—wind energy, solar power, and bioenergy. In this article, we dig into the policy trajectories of these countries and concentrate particularly on a phenomenon that is common for them all—the long-term commitment to promoting particular renewable energy (RE) technologies. Analyzing commitment, its causes and its consequences, can be considered important, as earlier findings show that long-term, consistent policy signals are a key for policy success. In this article, we point out that this ‘sticking’ to a RE technology has emerged and manifested in multiple ways in the case countries. Examples include relying on existing cultural capacities when navigating energy policy direction, strategically promoting scaling of technology markets to root new energy practices in society and developing energy policies as an extension of existing socio-technical structures. In order to understand these dynamics in more depth, we utilize literature on policy robustness and resilience. While all the case countries, Denmark, Germany, and Finland, have generated robust RE policy goals, Finland has failed to foster resilience simultaneously. We conclude that analysing stickiness of policy elements can be fruitful when seeking to understand and design transformative policies. Further, it can be taken as a complementary analytical perspective in the policy mix studies

Ehdotetun ilmastolain arviointi

Arviointi on selvittänyt, missä määrin ehdotus ilmastolaiksi muuttaisi ilmastopolitiikan valmistelun ja toimeenpanon nykytilaa. Arvioinnissa on hyödynnetty asiantuntijahaastatteluita ja siinä on verrattu haastatteluissa esitettyjä argumentteja muissa tutkimuksissa esitettyihin havaintoihin. Samalla on tarkasteltu mahdollisuuksia saavuttaa ilmastolaille asetettuja tavoitteita lakia säätämättä. Varsinainen arviointityö tehtiin lakiehdotuksen valmistelun aikana ennen lakiehdotuksen lausuntokierrosta. Tulosten tarkastelussa on otettu huomioon ne muutokset, jotka tehtiin lakiehdotukseen lausuntokierroksen jälkeen. Ehdotetussa ilmastolaissa olisi suurelta osin kyse nykyisen käytännön muuttamisesta lakisääteiseksi. Keskeisimmät muutokset nykyiseen järjestelmään olisivat ilmastopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteen kirjaaminen lakiin sekä suunnittelu- ja raportointiprosessien aikatauluttaminen ja sääntely. Pitkän aikavälin tavoitetta lukuun ottamatta lakiehdotuksessa ei ole aineellisoikeudellisia säännöksiä. Ehdotuksessa annettaisiin osa työ- ja elinkeinoministeriön aiemmin hoitamista yhteensovittamistehtävistä ympäristöministeriölle. Ehdotetussa ratkaisussa kaksi eri ministeriötä olisi koordinointivastuussa asioista, jotka liittyvät sekä ilmasto- että energiapolitiikkaan. Koordinointitehtävien yhteensovittaminen on siten ratkaisevan tärkeää hallinnollisen sekavuuden välttämiseksi. Pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen kirjaamisella lakiin olisi ensisijaisesti symbolinen merkitys. Se olisi selvä viesti kotimaan toimijoille ja kansainvälisille neuvotteluosapuolille Suomen tahdosta tehdä aktiivista ilmastopolitiikkaa. Ilmastolaki voisi vähentää avoimuudessa ja osallistamisessa esiintyvää vaihtelua eri suunnitteluprosesseissa. Nykytilaan verrattuna laki parantaisi laaja-alaisen ilmastopoliittisen osallistumisen edellytyksiä. Lakisääteinen selontekomenettely ja ilmastovuosikertomus varmistaisivat myös, että eduskunnalla olisi keinoja seurata ilmastopolitiikkaa ja vaikuttaa sen muotoutumiseen. Ilmastolailla olisi mahdollista vahvistaa ilmastopolitiikan tietoperustaa. Ilmastopaneelin aseman kirjaaminen lakiin toisi paneelille jatkuvuutta ja vahvistaisi sen asemaa. Ilmastopaneelin painoarvo ja vaikutusvalta ovat kuitenkin pitkälti riippuvaisia käytännön toteutuksesta: paneelin jäsenistön valinnasta, viestinnän onnistumisesta ja paneelin käyttöön asetettavista voimavaroista. Ehdotettu ilmastolaki ei mainittavasti lisäisi raportointitaakkaa nykytilaan verrattuna, mikäli raportointi toteutetaan joustavasti ja koordinoidusti EU:n ja kansainvälisten raportointien mukaisesti. Laki tarjoaisi sysäyksen ilmastopolitiikan raportoinnin kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Arvioinnin yleinen johtopäätös on, että ilmastolaki voisi edistää nykyisten ja tulevien ilmastotavoitteiden saavuttamista sillä edellytyksellä, että eri suunnittelujärjestelmien ja -käytäntöjen yhteensovittamisessa onnistutaan. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista voitaisiin edistää myös ilman lakia. Vastaavien edistysaskelien saavuttamien edellyttäisi kuitenkin todennäköisesti suurempia erillisiä ponnistuksia, kuin mitä lain säätäminen ja toimeenpano vaatisi

Ekoinnovaatioita ekosysteemeistä - pienten yritysten ja julkisten toimijoiden rooli

Tarve siirtyä kohti kestävämpää talousjärjestelmää eli vihreää taloutta on tunnistettu sekä Suomessa että maailmalla. Vihreässä taloudessa on mahdollista tuottaa samanaikaisesti sekä hyötyjä ympäristölle vähentyneiden päästöjen ja resurssien käytön kautta että uudenlaista taloudellista kasvua innovaatioiden myötä. Puhtailla ratkaisuilla, joita kutsutaan usein myös cleantechiksi tai ekoinnovaatioiksi, tarkoitetaan teknologioita ja palveluita, jotka aiheuttavat vähemmän päästöjä ja käyttävät vähemmän luonnonvaroja kuin tavanomaiset vaihtoehdot. Cleantechia ja ekoinnovaatioita edistetään jo monin tavoin. Vähemmän huomiota on kuitenkin kiinnitetty siihen, miten cleantechin innovaatiojärjestelmä kokonaisuudessaan toimii, ja miten eri toimijat vaikuttavat esimerkiksi omaan verkostoonsa tai muihin verkostoihin, ohjauskeinoihin ja yhteiskunnan muutokseen. Start-up -yritykset ja yhteiskehittämisen yhteisöt ekoinnovaatiota tuottavina ekosysteemeinä (SCINNO) -hankkeessa pureuduttiin suomalaiseen cleantech-kenttään systeeminäkökulmasta ja tuotettiin ratkaisuehdotuksia siihen, miten vihreää taloutta siirtymistä ja ekoinnovaatioiden leviämistä voitaisiin edistää. Ekosysteemillä tarkoitetaan tässä hankkeessa liiketoimintaverkostoa, jossa eri alojen yritykset tekevät yhteistyötä, kilpailevat ja luovat yhdessä kyvykkyyksiä uusien innovaatioiden ympärille. Hankkeessa on tutkittu cleantechin edistämistä erityisesti kasvuyrittäjyyden ja kehittyvien yritysekosysteemien näkökulmasta: miten ekoinnovaatiot syntyvät ja leviävät yritysekosysteemeissä, mitkä tekijät vaikuttavat ekoinnovaatioita tuottavien ekosysteemien muodostumiseen ja hallintaan, ja mitkä yhteiskehittämisen mahdollisuudet, prosessit ja työkalut edistävät menestyksekkäitä ekoinnovaatioita? Tähän raporttiin on koottu hankkeen tärkeimmät havainnot ja tuotokset. Hankkeessa hyödynnettiin monipuolista aineistoa ja erilaisia lähestymistapoja, kuten Aalto Centre for Entrepreneurshipin (ACE) keksintötietokantaa, tapaustutkimuksia, haastatteluja, työpajoja, fasilitoituja digitaalisen ympäristön työpajoja (Altogame), yhteiskehittämisprosessia ja kirjallisuutta. Hankkeessa todettiin, että suomalaisessa cleantech-ekosysteemi on heikko erityisesti markkinoiden luonnin ja kokeilujen osalta. Lisäksi start-upien ja pienten ja keskisuurten (pk)-yritysten kaupallistamiseen ja markkinointiin sekä kuntien ja yritysten markkinavuoropuheluun liittyy haasteita. Välittäjäorganisaatioilla on tärkeä rooli keksintöjen kaupallistamisessa ja ekoinnovaatioiden levittämisessä. Tutkimuksissa tuotetun tiedon pohjalta hankkeessa yhteiskehitettiin10 innovaatiopolitiikkaan liittyvää toimenpide-ehdotusta Ne pyrkivät edistämään yritysten kokeilutoimintaa ja innovointia (market push), markkinoiden luomista (market pull) ja tiedon ja tietoisuuden lisäämistä, vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Keskeisiä ehdotuksia ovat muun muassa riskitakuumenettelyjen käyttöönotto, ekoinnovaatioiden pilottikohteiden identifiointi fasilitaattorin avulla, uusien rahoitusmallien jalkauttaminen kuntiin, kuntien välisen vaihto-ohjelman toteutus sekä kokeilujen tukeminen pienrahoituksella ja tavoitteellisten kokeilualustojen avulla

PATH2030 – An Evaluation of Finland’s Sustainable Development Policy

The PATH2030 project has produced an evaluation of Finland’s sustainable development policy and formulated concrete recommendations for the future. The evaluation is based on multidisciplinary meth-ods and broad and diverse material in the form of indicators, documents, and expert views gathered through surveys, interviews and workshops. The evaluation focused particularly on the time after the 2030 Agenda entered into force in 2016. No country has yet presented a credible plan for how to reach the goals of the 2030 Agenda. Finland has various national targets and programmes that point in the right direction, but the policy could be more transformative and coherent. Finland’s sustainable development policy has succeeded in being inclusive, which shows that sustainable development has become a broadly accepted aim in society. Reaching the 2030 goals requires, however, many system-level changes and the mediation of conflicts of interest. The evaluation shows that sustainable development policy should focus on climate change, environmental questions, consumption and increasing inequality. It is recommended that sustainable development should become the basis of future Government Programmes, that a roadmap for how to reach the goals should be created and that, for example, the indicators and the Expert Panel on Sustainable Development should be revised. Appendix 1-13 PATH2030: Detailed descriptions of the evaluations and documentation of data collection (separate document, in Finnish) Appendix 14 PATH2030: The 2030 Agenda, foreign policy and human rights (separate document, in Finnish)This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi). The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Circular Economy for Sustainable Development

As a new paradigm for economic development, the circular economy has significant environmental, economic and social benefits at the global scale. The circular economy concept highlights the notion of replacing the ‘end-of-life’ in current production and consumption practices by reducing, reusing, and recycling products and materials in production, distribution and consumption processes. Promoting circularity aims to accomplish sustainable development, and the circular economy has links to many of the 17 Sustainable Development Goals (SDGs) approved by the United Nations in 2015. This report is a background contribution asked by the Independent group of scientists writing the Global Sustainable Development Report (GSDR) 2019. The GSDR 2019 is the first in a series of comprehensive, in-depth Reports that will be produced every four years to inform the High-level Political Forum on Sustainable Development convened under the auspices of the General Assembly. Thus, this background report seeks to provide a condensed package on the circular economy; the concept, its history, potentials, business opportunities, management and measurement. Some of the key messages entail that moving towards a circular economy presents vast opportunities for businesses of various kind, and that increasing the material circularity of economy can also be a way to alleviate poverty. Yet, the systemic and disruptive changes required for a circular economy transition will not take place without significant changes to existing regulatory structures