Antikainen, Riina

Berg, Annukka

Kauppi, Sari

Kautto, Petrus

Myllymaa, Tuuli

Ruokamo, Enni

Salo, Hanna

Savolainen, Hannu

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

NÄKÖKULMIA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN  |   SYKE POLICY BRIEF  |   30 .09. 2019NÄKÖKULMIA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN  |   SYKE POLICY BRIEF  |   30 .09. 2019SuOmEn YmPäRIStöKESKuS    |    SYKe . f I    |    YMPAR ISTO. f I  Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittävän vähentämisenNykyinen poliittinen ohjaus­järjestelmä tukee runsasta raaka­aineiden käyttöä. Järjestelmää tulee kehittää kokonaisvaltaisesti kier­totalouden tarpeisiin.     Kiertotaloutta kannattaa edistää etenkin toimialoilla, jotka käyttävät runsaasti luonnonvaroja. Tällaisia ovat esimerkiksi raken­taminen ja prosessiteolli­suus sekä ruokaketju aina tuotannosta ylijäämäruuan hyö­dyntämiseen asti.Lainsäädännöllä voitaisiin edistää tuotteiden pidem­pää käyttöikää esimerkiksi edellyttämällä pidempiä takuuaikoja sekä korjatta­vuutta ja päivitettävyyttä. Tulee myös selvittää, millä toimialoilla voitaisiin käyt­tää kierrätysraaka­aineita nykyistä enemmän. Lisätietoa tarvitaan muun muassa materiaalivirroista  ja ­varannoista, kiertota­louden ekologisista, talou­dellisista ja sosiaali sista vaikutuksista sekä luonnon­varojen käyttöä vähentä­västä tuote­ ja  palvelusuunnittelusta.  Neitseellisten raaka­aineiden käytön vähentämiselle tulee asettaa määrälliset tavoitteet. Suomalaiset käyttävät kulutukseensa jopa kymmenen kertaa enemmän raaka-aineita kuin väestön määrään suhteutettu kestävä taso sallisi.  Siksi tarvitaan nopeita toimia kiertotalouteen siirtymiseksi.POL ICY BR Ief IN OTS IKKO 2 . ,  3 .  JA 4 .  S IVUN YL ÄReUNA AN  |   SYKE POLICY BRIEF   |   X X . X X .201X POL ICY BR Ief IN OTS IKKO 2 . ,  3 .  JA 4 .  S IVUN YL ÄReUNA AN  |   SYKE POLICY BRIEF   |   X X . X X .201XNÄKÖKULMIA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN  |   SYKE POLICY BR EF  |   30 .09. 2019 NÄKÖKULMIA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN  |   SYKE POLICY BR EF  |   30 .09. 2019On siirryttävä kiertotalouteen Kiertotaloudella voidaan osaltaan turvata luonnonvarojen riittävyys tuleville sukupolville. Kiertotalouden piiriin on tärkeää saada esimerkiksi kriittiset raaka-aineet, kuten har-vinaiset metallit, joita tarvitaan sähköautojen akkuihin ja muihin vähähiilisen yhteiskunnan ratkaisuihin. Kiertotalous tarkoittaa aineiden ja materiaalien uudelleenkäytön ja kier-rätyksen lisäksi myös erilaisia jakamistalouden palveluita, joilla pyritään siihen, ettei tavaroita tarvitse omistaa itse. Kiertotalous luo liiketoimintaa ja voi hyödyttää taloutta merkittävästi1,2. Kiertotalouteen siirryttäessä on tärkeää ottaa huomioon siirtymän sosiaaliset vaikutukset. Esimer-kiksi kierrätysraaka-aineiden ja prosessien turvallisuus on varmistettava3 sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Vuoden 2019 hallitusohjelman mukaan Suomelle laaditaan hallituskauden aikana poikkihallinnollinen kiertotalou-den edistämisohjelma. Jo vuonna 2016 Suomelle laadittiin Sitran johdolla kiertotalouden tiekartta, ensimmäisenä maailmassa. Se päivitettiin vuonna 2019. Raaka-aineita kulutetaan Suomessa kuitenkin edelleen jopa kymmenen kertaa enemmän kuin kestävä taso sallisi. Kulutus oli vuonna 2015 henkeä kohden 29 tonnia4, kun kestäväksi tasoksi on arvioitu 3–8 tonnia5,6. Suomi on materiaali-intensiivisimpiä maita Euroopassa7. Siirtymää kohti kiertotaloutta vauhdittaisivat muun muassa ympäristöhaittojen sisällyttäminen hintoihin, kiertotaloutta tukevat investoinnit sekä säädösten sujuvoittaminen 2,8,9,10. Tarvitaan määrälliset tavoitteetKiertotaloutta kannattaa edistää etenkin toimialoilla, jotka kuluttavat runsaasti luonnonvaroja niin Suomessa kuin globaalistikin. Tällaisia ovat esimerkiksi rakentaminen ja prosessiteollisuus sekä ruokaketju aina tuotannosta ylijää-märuuan hyödyntämiseen asti. Myös harvinaisia raaka-aineita käyttävä teollisuus, kuten sähkö- ja elektroniikka- ja akkuteollisuus, on tärkeää saada kiertotalouden piiriin.Lähde: Mäenpää ym. 20172080901001101201301401502000 2005 2010 2015   Bruttokansantuote (BKT)Raaka-aineiden kulutus (RMC)RMC/BKTRAAKA-AINEIDEN KULUTUS JA TALOUDEN KEHITYSVolyymi-indeksi, vuosi 2000=100Raaka­aineiden kulutus seuraa bruttokansan­tuotteen kehitystä. Tavoitteena olisi, ettei raaka­aineiden kulutus kasvaisi, vaikka brut­tokansantuote kasvaa. RMC kertoo, paljonko raaka­aineita menee kotimaiseen loppuku­lutukseen ja pääomanmuodostukseen. Se ei sisällä vientiä.Suomessa on jo esimerkiksi prosessiteollisuudessa lisätty resurssitehokkuutta sekä luotu teollisia symbiooseja, joissa toinen yritys hyödyntää tuotannossaan toisen sivuvirtoja. Maatalouden ravinteiden kierrätykselle on laadittu toimen-pidesuunnitelma11. Kaikille keskeisille toimialoille tulee laatia kokonaisvaltai-set kiertotalouden toimenpidesuunnitelmat. Neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiselle ja kierrätetyn raaka-aineen käytön lisäämiselle tulee asettaa kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet. Esimerkiksi Alankomaissa tavoitellaan neitseellisten raaka-aineiden, kuten mineraalien, metallien ja fossiilisten polttoaineiden, käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä12. Mittareita tavoitteiden saavuttamiselle voisivat olla esi-merkiksi raaka-aineiden kulutuksen suhde bruttokan-santuotteeseen, kiertoihin perustuvan talouden osuus koko kansantaloudesta13 ja kierrätysraaka-aineiden käytön osuus kaikesta raaka-aineiden käytöstä runsaasti luonnon-varoja käyttävillä sekä kriittisiä luonnonvaroja käyttävillä toimialoilla. Vapaaehtoisia sopimuksia ja muutoksia lainsäädäntöönKiertotalouteen siirtymiseksi tarvitaan taloudellinen ja lainsäädännöllinen uudistus. Politiikalla tulee luoda edel-lytyksiä kiertotaloudelle, ja vanhoja rakenteita tulee korvata uusilla14,15. Tarvitaan haitallisten tukien karsimista ja myös haitallisimpien toimintatapojen kieltämistä.Keskeisille materiaalivirroille ja tuoteryhmille, kuten elektroniikkatuotteille, voitaisiin kehittää esimerkiksi va-paaehtoisiin sopimuksiin16 perustuvia panttijärjestelmiä. Lainsäädännöllä voitaisiin edistää tuotteiden pidempää käyttöikää esimerkiksi edellyttämällä pidempiä takuuaikoja sekä korjattavuutta ja päivitettävyyttä. Tulee myös selvittää, millä toimialoilla voitaisiin edellyttää kierrätysraaka-aineiden POL ICY BR Ief IN OTS IKKO 2 . ,  3 .  JA 4 .  S IVUN YL ÄReUNA AN  |   SYKE POLICY BRIEF   |   X X . X X .201X POL ICY BR Ief IN OTS IKKO 2 . ,  3 .  JA 4 .  S IVUN YL ÄReUNA AN  |   SYKE POLICY BRIEF   |   X X . X X .201XNÄKÖKULMIA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN  |   SYKE POLICY BR EF  |   30 .09. 2019 NÄKÖKULMIA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN  |   SYKE POLICY BR EF  |   30 .09. 2019käyttöä nykyistä enemmän. Materiaalien ja kemikaalien koko elinkaaren kattavia tunnistus- ja erottelutekniikoita tulee kehittää. Maankäyttö- ja rakennuslain uudista-misessa kiertotalouden edistäminen tulee sisällyttää kaikkiin kaavatasoihin.Rakennemuutos kohti kiertotaloutta on suuri. Siksi on tärkeää tarkastella eri ohjauskeinojen vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja sosiaalisia näkökohtia kokonaisuutena. Mahdollisia lainsäädännön asettamia esteitä kiertotalou-delle tulee poistaa17. Valtio ja kunnat voivat hankinnoissaan toimia kierto-talouden edelläkävijöinä ja kehittäjinä. Ne voivat myös tarjota yrityksille mahdollisuuksia kokeilla kiertotaloutta tukevia ratkaisuja esimerkiksi rakentamisessa ja liiken-teessä. Julkisen hallinnon tulisi sitoutua kiertotaloutta edistäviin hankintoihin nykyistä vahvemmin18. Tuonnin raaka-ainevirrat173 MtMetallimalmit 78 MtFossiiliset polttoaineet 52 MtEi-metalliset mineraalit 23 MtKasvit, riista ja luonnonkala 8 MtRaakapuu 9 MtMaa-ainekset 2 MtMaa-ainekset  89 MtKotimaiset luonnonvarat170 MtRaakapuu 34 MtEi-metalliset mineraalit 18 MtKasvit, riista ja luonnonkala 9 MtMetallimalmit 16 MtFossiiliset polttoaineet (turve) 3 MtKulutus158 MtSUOMEN  MATERIAALIVIRRAT 2015Rakentaminen, koneet ja laitteet ja muut investoinnit 72 MtKotitaloudet ja julkinen kulutus 86 MtVienti ulkomaille185 MtENITEN KOTIMAISIA LUONNONVAROJA KÄYTTÄVÄT TOIMIALAT• Rakentaminen• Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus•  Värimetallien valmistusENITEN TUONNIN RAAKA-AINEVIRTOJA  KÄYTTÄVÄT TOIMIALAT• Värimetallien valmistus  • Raudan ja teräksen valmistus• Öljyn jalostus• Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus• Koneiden ja laitteiden valmistus• Talonrakentaminen• Elektroniikka- ja sähköteollisuus• Kemikaalien valmistus• Metallituotteiden valmistusLähde: Savolainen ym. 20194 © SYKEEuroopan komissio hyväksyi vuonna 2015 kiertotalouden toimintasuunnitelman. Toimin-tasuunnitelmaa täydennettiin vuonna 2018 toimenpide-pake-tilla, joka kattaa muun muassa muovit, kriittiset raaka-aineet ja kemikaalit. EU seuraa kierto-talouden edistymistä sitä varten kehitetyllä laajalla mittaristol-la. Sillä mitataan esimerkiksi uusioraaka-aineiden käyttöä, jäte-huollon kehittymistä ja kiertota-louden innovaatioita. Lisäksi EU tukee lukuisia kiertotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-hankkeita esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjel massa.Suomella on kiertotalouden teknologian ja hallinnan osaa mista, jota voitaisiin hyödyntää myös maailmalla. Suomi voisi tuottaa käyttökelpoisia kiertotalousrat-kaisuja erityisesti rakentamisessa sekä maatalouden ravinteiden ja tekstiilien kierrättämisessä. Suomella on myös jäte- ja vesiasi-oiden osaamista19. Jatkossa Suomi voisi olla edelläkävijä kriittisten raaka-aineiden, kuten harvinaisten metal lien kierrätyksen innovaa-tioissa.Suomi voi vaikuttaa laajemminkinKiertotaloutta kannattaa edistää etenkin toimialoilla, jotka käyttävät runsaasti luonnonvaroja. Vuoden 2015 jälkeen luonnonvarojen kokonaiskäyttö on jonkin verran kasvanut.POL ICY BR Ief IN OTS IKKO 2 . ,  3 .  JA 4 .  S IVUN YL ÄReUNA AN  |   SYKE POLICY BRIEF   |   X X . X X .201XLähteet:1 Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J. & Salminen J. (2016). Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston selvitys­ ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2016. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79586 2 Geerken, T., Schmidt, J., Boonen, K., Christis, M. & Merciai S. (2019). Assessment of the potential of a circular economy in open economies – Case of Belgium. Journal of Cleaner Production 227: 683–699. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2019.04.120 3 Kauppi, S., Bachér, J., Laitinen, S., Kiviranta, H., Suomalainen, K., Turunen, T., Kautto, P., Mannio, J., Räisänen, M., Lautala, K., Porras, S., Rantio, T., Salminen, J., Santonen, T., Seppälä, T., Teittinen, T. & Wahlström, M. (2019, painossa). Kestävä ja turvallinen kiertotalous – Selvitys POP­ ja SVHC­ yhdisteiden hallinnasta kiertotaloudessa. Valtioneuvoston selvitys­ ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019.4 Savolainen, H., Nissinen, A. & Mäenpää, I. (2019). Kansantalouden kasvihuonekaasupäästöt ja luonnonvarojen käyttö vuonna 2015. Teoksessa Nissinen, A. & Savolainen, H. (2019, toim.). Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT­mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019, Helsinki. http://hdl.handle.net/10138/300737 5 Bringezu, S. (2015). Possible Target Corridor for Sustainable Use of Global Material Resources. Resources 4(1): 25–54. https://doi.org/10.3390/resources40100256 Lettenmeier, M., Liedtke, C. & Rohn, H. (2014). Eight Tons of Material Footprint—Suggestion for a Resource Cap for House­hold Consumption in Finland. Resources 3(3): 488–515. https://doi.org/10.3390/resources30304887 Eurostat (2019). Resource efficiency scoreboard. Lead indicator. https://ec.europa.eu/eurostat/web/environmental­data­centre­on­natural­resources/resource­efficiency­indicators/resource­efficiency­scoreboard/lead­indicator8 Tikkanen, S., Antikainen, R., Kautto, P. & Salmenperä, H. (2018). Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin. Valtioneuvoston selvitys­ ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2018. 9 Ellen MacArthur Foundation & SYSTEMIQ (2017). Achieving ’Growth Within’. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/achieving­growth­within10 Rood, T. & Kishna, M. (2019). Outline of the circular economy. PBL Netherlands Environmental Assessment Agency. https://www.pbl.nl/sites/default/files/cms/publicaties/pbl­2019­outline­of­the­circular­economy­3633.pdf 11 Luostarinen, S., Tampio, E., Berlin, T., Grönroos, J., Kauppila, J., Koikkalainen, K., Niskanen, O., Rasa, K., Salo, T., Turtola, E., Valve, H. & Ylivainio, K. (2019). Keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Maa­ ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:5. http://urn.fi/URN:ISBN:978­952­453­941­812 A circular economy in the Netherlands by 2050 (2016).  https://www.government.nl/documents/leaflets/2016/09/22/a­circular­economy­in­the­netherlands­by­2050  13 de Wit, M., Hoogzaad, J., Ramkumar, S., Friedl, H. & Douma, A. (2019). Circularity Gap Report 2019. https://circulareconomy.europa.eu/platform/en/news­and­events/all­news/2019­circularity­gap­report­reveals­world­only­9­circular­and­trend­negative 14 Kivimaa, P. & Kern, F. (2016). Creative destruction or mere niche support? Innovation policy mixes for sustainability transitions. Research Policy 45(1): 205–217. https://doi.org/10.1016/j.respol.2015.09.008 15 Lazarevic, D., Kautto, P. & Antikainen, R. (2019, painossa). Finland’s wood­frame multi­storey construction innovation system: Analysing motors of creative destruction. Forest Policy and Economics. https://doi.org/10.1016/j.forpol.2019.01.00616 Simons, M., Honkatukia, J., Antikainen, R., Hippinen, I., Merenheimo, T., Lehtomaa, J., Kautto, P., Mikkola, M., Tikkanen, S. & Salmenperä, H. (2018). Taloudelliset ohjauskeinot kiertotalouden arvoketjussa. Valtioneuvoston selvitys­ ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 54/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978­952­287­605­817 Kauppila, J., Kautto, P. & Römpötti, E. (2019). Sääntelytaakan rakentuminen ympäristönsuojelussa. Lakimies, 117(3­4): 264–288. 18 Alhola, K., Sankelo, P., Antikainen, R., Helonheimo, T., Kaljonen, M., Linjama, J., Lounasheimo, J., Peltomaa, J., Pesu, J. & Sederholm, C. (2019, painossa). Vähähiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa. Kiihdyttämö –hankkeen tulokset, opit ja kokemukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2019.19 Salminen, J., Tikkanen, S. & Koskiaho, J. (2017, toim.) Kohti vesiviisasta kiertotaloutta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16/2017. http://hdl.handle.net/10138/188599 20 Mäenpää, I., Heikkinen, M., Piñero, P., Mattila, T., Koskela, S. & Kivinen, M. (2017). MFAfin – Finnish material flow accounts. Main results. Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus & Geologian tutkimuskeskus.Lisätietoa:SYKE: Kohti kiertotaloutta www.syke.fi/kiertotalousSitra: Kriittinen siirto ­ kiertotalouden tiekartta 2.0 https://www.sitra.fi/hankkeet/kriittinen­siirto­kiertotalouden­tiekartta­2/ Euroopan komissio: Kohti kiertotaloutta  https://ec.europa.eu/commission/priorities/jobs­growth­and­investment/towards­circular­economy_fiKirjoittajat: Annukka Berg, Riina Antikainen, Sari Kauppi, Petrus Kautto, Tuuli Myllymaa, Enni Ruokamo, Hanna Salo, Hannu Savolainen toimittaja: Leena Rantajärviulkoasu ja grafiikka: Kai WidellISBN 978­952­11­5079­1 (nid.)ISBN 978­952­11­5080­7 (PDF)Kaikki SYKEn Policy Brief -julkaisut: www.syke.fi/policybriefsSuOmEn YmPäRIStöKESKuS    |    SYKe . f I    |    YMPAR ISTO. f I   HELSINKI. 2019. CYCLUS ON 100% KIERRäTYSKUIDUSTA  VALMISTETTU PAPERI  |   PCF  |   ISO14001  |   EU ECOLABEL  CERTIFICATION (NO. FR/011/03)  |  FSC® RECYCLED  CERTIFIED OF PAPER MERCHANTS (NO. FSC­C021878)•	 Kiertotalouteen siirtyminen vaatii kokonaisvaltaista yhteiskunnan toimintamallien ja järjestelmien muu­tosta, eli systeemistä muutosta. Tarvitaan lisää tietoa siitä, minkälaiset kiertotalouden edistämistoimet tuottavat suurimmat ympäristö­ ja hyvinvointihyödyt. On myös kartoitettava toimialojen sisäiset ja toimialojen väliset materiaalivirrat sekä rakennettuun ympäristöön sitoutuneiden materiaalivarantojen määrä ja laatu.•	 Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää muutoksia liiketoimintamalleihin. On tutkittava miten eri liiketoimintamallit, politiikkatoimet ja teknologiat kytkeytyvät toi siinsa. Tarvitaan tietoa siitä, miten pystytään hallitsemaan maailmanlaajuisia tuoteketjuja ja tuotteiden elinkaarta pidentäviä palvelurakenteita, kuten korjauspalveluita.•	 Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu on perusta turvalliselle ja kestävälle kiertotaloudelle. Uusia materiaaleja, tuotteita ja palveluita kehitettäessä on otettava huomioon niiden koko elinkaaren aikaiset ympäristö­ ja terveysvaikutukset. Tulee myös selvittää, miten tuot teissa voitaisiin käyttää entistä enemmän kierrätysraaka­aineita ja hyödyntää sivuvirtoja.•	 Kiertotalous kytkeytyy yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. On tutkittava, miten alueiden käyttö vaikuttaa esimerkiksi jakamistalouden ratkaisuihin. Kiertotalouden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen tulee kartoittaa.•	 Kiertotalous vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti. Siksi on selvitettävä myös kiertotalouden kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset. Esimerkiksi on tutkittava, miten kiertotalouden hyödyt voidaan jakaa oikeudenmukaisesti niin Suomessa kuin globaalisti.•	 Kiertotalouden hallintaan ja seurantaan tarvitaan laadukkaita ja avoimia tietovarantoja. Parempia tietoja tarvitaan esimerkiksi rakennusmateriaaleista ja tekstiileistä. Lisäksi tulee tutkia, minkälaista tietoa kuluttajat tarvitsisivat esimerkiksi tuotteiden valmistuksessa käytetyistä kierrätysraaka­aineista sekä tuotteen kestävyydestä, huollettavuudesta ja korjattavuudesta.Kiertotalouden tulee perustua tutkittuun tietoonNÄKÖKULMIA YMPÄR ISTÖPOLIT I I KK A AN  |   SYKE POLICY BR EF  |   30 .09. 2019

Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittävän vähentämisen

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/305604/SYKEPolicyBrief_Kiertotalous_FI_20190930_screen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kiertotalous mahdollistaa luonnonvarojen kulutuksen merkittävän vähentämisen

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto