Kanta-asiakasohjelmien luoman asiakasarvon merkitys asiakasuskollisuuden muodostumisessa: Nuorten kuluttajien näkökulma

Kulutusympäristömme on nykyaikana täynnä erilaisia vaihtoehtoja, jotka löytävät perille kotiovelle muutamalla klikkauksella. Laaja vaihtoehtojen valikoima kuitenkin horjuttaa asiakasuskollisuuden kehittymistä, ja yritykset kamppailevat jatkuvasti sen kanssa, miten estää kuluttajien karkaaminen kilpailijalle. Yhtenä vastauksena edellä mainittuun haasteeseen ovat kanta-asiakasohjelmat, joita on yritysten puolesta kehitetty kasvattamaan asiakasuskollisuutta ohjelmien kautta tarjottavien etujen välittämänä. Kanta-asiakasohjelmien suoriutumisen on todettu kuitenkin edelleen olevan kysymysmerkki, vaikkakin rahallisesti niihin panostetaan monissa yrityksissä paljon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella nuorten kuluttajien näkökulmasta sitä, mitkä kanta-asiakasohjelmien asiakasarvoa tuottavat tekijät koetaan merkityksellisiksi asiakasuskollisuuden rakentumisen näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan asiakasuskollisuuteen liittyvää aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta keskittyen erityisesti siihen, miten asiakasuskollisuus muodostuu ja millaisia muotoja sillä on. Lisäksi osana teoriaosiota käsitellään kanta-asiakasohjelmia sekä niiden tuottamaa asiakasarvoa kuluttajan näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu asiakasuskollisuuden, kanta-asiakasohjelmien ja asiakasarvon ympärille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin hyödyntäen puolistrukturoituja haastatteluja. Haastattelujen osana käytettiin CIT-menetelmää. Aineisto koostui yhteensä yhdeksästä haastattelusta nuorille aikuisille kuluttajille, jotka käyttävät kanta-asiakasohjelmaa tai -ohjelmia osana kuluttamistaan. Kerätty aineisto analysoitiin Gioia-menetelmän mukaisesti ja aineiston käsittelyssä käytettiin apuna ATLAS.ti-ohjelmistoa. Tutkimus toteutettiin induktiivisuuteen nojaten ja tieteenfilosofiset lähtökohdat painottuivat interpretivismiin, tarkemmin fenomenologiaan. Aineistosta tunnistettiin yhteensä kolme asiakasarvoa kuvastavaa kokonaisulottuvuutta, jotka haastateltavat kokivat merkityksellisiksi tekijöiksi asiakasuskollisuuden muodostumisen näkökulmasta kanta-asiakasohjelmien yhteydessä. Näitä ulottuvuuksia olivat hedoninen asiakasarvo, sosiaalinen asiakasarvo sekä utilitaristinen asiakasarvo. Jokainen edellä mainituista ulottuvuuksista sisälsi sekä positiivisia että negatiivisia arvotekijöitä, joilla koettiin olevan erilaisia painoarvoja asiakasuskollisuuden muodostumiseen liittyen. Tutkimuksen lopussa osoitetaan tulosten perusteella muodostetut johtopäätökset, kontribuutio tiedemaailmalle sekä liikkeenjohdollinen relevanssi. Tulosten voidaan nähdä osoittavan keinoja asiakasuskollisuuden kehittämiselle kanta-asiakasohjelmien kautta luotavan asiakasarvon avulla. Lisäksi tulosten perusteella saadaan osoitusta sille, että kanta-asiakasohjelmat toimivat edelleen relevanttina keinona kehittää asiakasuskollisuutta myös nuorten kuluttajien parissa, mikäli ne kykenevät vastaamaan erityisesti kuluttajien viihteellisyyden ja henkilökohtaisuuden kokemisen vaateisiin. Tutkimuksen lopussa tarkastellaan mahdollisuuksia aihepiirin jatkotutkimukselle

Every cloud has a silver lining – Finnish guardians’ experiences of the positive outcomes of emergency remote schooling during the COVID-19 pandemic

Peer reviewedPublisher PD

Median vaikutus nuoren identiteettiin

Opinnäytetyön aiheena oli median vaikutus nuoren identiteettiin. Työssä media on rajattu käsittämään keskeisimmät mediat, joita ovat televisio, lehti, radio sekä internet. Lisäksi työn mediakäsite sisältää mainokset osana mediaa. Työn tavoitteena oli lisätä nuorten tietämystä median vaikutuksista identiteetin muodostumisessa. Johtopäätöksenä työ esitteli nuorten mediatietoisuuden lisäämisen mediakasvatuksen avulla. Työ pohjautuu ajatukseen, että media on luonut identiteetistä kulutustuotteen. Työn keskeiset aihealueet olivat samaistuminen ja roolikokeilut sekä mainonnan vaikutukset identiteettityössä. Aineisto kerättiin havainnoimalla nuorten käyttäytymistä medioissa, sekä alan kirjallisuudesta. Tulokset kerättiin yhteen ja niistä tuotettiin videoproduktio. Työn yhteistyökumppaneina toimivat Seinäjoen nuorisotoimi sekä JIBBO nuorisotiedotus. Video tuotettiin heidän käyttöön mediakasvatuksen oppimateriaaliksi. Videon tarkoituksena oli toimia pohjustuksena mediakasvatustunneilla keskustelun herättäjänä. Videon tavoitteena oli ohjata nuoria kyseenalaistamaan median luoma kuva identiteetistä kaupallisena tuotteena.The subject of this thesis was the influence media has on the identity of young people. On this thesis media is defined to mean the most common medias which are television, magazines, radio and internet. In addition the advertisements are included as part of the media. The object of this thesis is to increase the knowledge of the young about the effect of media in the formation of their identity. As a conclusion we recommend that the media awareness of the youth should be increased through media awareness education. The basis of this thesis is that the media has turned identity into a consumer good. The main areas of focus were identifying with ones idols, experimenting different roles and the effect of advertising in identification. The material was collected from literature and by observing the behaviour of young in different medias. We compiled the results and produced a video of it. The partners during this work were Seinäjoki youth centre and JIBBO youth information and counselling agency. The video was produced for their use as a study material in media awareness education. The purpose of the video is to act as a basis in the media awareness education classes and provoke conversation. The object of the video is to guide the young to question the image created by media of identity as a consumer good.Opinnäytteeseen kuuluu videoproduktio aiheesta. Videon nimi on Media & Identiteetti

Uusperhekäytännöt moniaineksisena kokoonpanona

Uusperhekäytäntöjä tarkastellaan tässä pro gradu -tutkielmassa toimijaverkostoteoreettisen luennan kautta. Tutkielman tehtävänä on selvittää, millaisten inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden muodostama kokoonpano uusperhe on? Tutkielman teoreettis-metodologisena tehtävänä on koetella toimijaverkostoteorian soveltuvuutta perinteisesti hyvin antroposentrisesti orientoituneeseen perhetutkimukseen. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksän uusperheen aikuisjäsenen avoimesta haastattelusta. Haastatteluaineisto on analysoitu toimijaverkostoteoreettisesti orientoituneen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysiprosessi on luennan ja tulkinnan kiertokulkua, jossa aineistosta on jäljitetty uusperheisten kertomia tapahtumakulkuja, niissä ilmeneviä toimijoita sekä toimijoiden välisten kohtaamisten seurauksia uusperhekäytäntöjen kokoonpanolle. Moninaiset ainekset kannattelevat uusperhekäytäntöjä. Uusperhekäytäntöjä ja yhteistä tulevaisuutta alustetaan uusparisuhteen alkuvaiheessa aktiivisesti. Tähän liittyy esimerkiksi neuvottelu yhteisestä lapsesta sekä kahden perheyksikön yhdistämisen reunaehdoista. Uusperhekäytännöt kietoutuvat toimivan uusparisuhteen ympärille, jonka elinvoimaisuus on keskeistä koko perheen toimivuudelle. Entiset puolisot näyttelevät aktiivista osaa uusperhekäytännöissä myös poissa ollessaan. Entinen puoliso haastaa uusperhekäytäntöjä esimerkiksi toimimalla aktiivisesti uusvanhemmuuden portinvartijana. Vanhemmuutta tehdään uusperhekäytännöissä biologisen, sosiaalisen ja psykologisen ulottuvuuden yhteenkietoumissa ja siitä neuvotellaan niin uusparin kesken kuin suhteessa entisiin puolisoihin ja ammattikasvattajiin. Uusperhekäytäntöjä kannattelevat myös tilalliset ratkaisut, ja esimerkiksi yhteinen asunto koetaan tärkeäksi perheen tunnulle. Uusperhekäytännöissä myös tavaroilla on tärkeä rooli, sillä niiden avulla tehdään omaa perhettä, mutta otetaan myös etäisyyttä entiseen. Uusperhekäytännöissä on nähtävissä myös perheeseen liitettyjä kulttuurisia konventioita esimerkiksi sen suhteen, millainen perheen kuuluisi olla ja miten vanhemmuutta perheessä tulisi toteuttaa. Tutkielma osoittaa, että toimijaverkostoteoria tarjoaa mielenkiintoisen teoreettis-metodologisen kehyksen, jonka kautta myös uusperhekäytäntöjä on mahdollista tarkastella. Aineiston pohjalta perhettä voidaan myös lähestyä latourilaisittain hybridinä, joka ei itsestään selvästi palaudu sosiaaliseen, vaan koostuuyhtäältä sosiaalisen, materiaalisen ja biologisen mutta myös poliittisen ja kulttuurisen yhteenkietoumissa.In this thesis, stepfamily practices are studied through actor-network-theory, which aims at finding out what kind of actors assemble the stepfamily practices. Further aim is to test actornetwork-theory in family research, which is anthropocentric by nature. Data consists of nine narrative interviews of adult stepfamily members. Actor-network-theory guides the data based content analysis. The analysis is a cycle of reading and interpreting the data, aiming at tracing the events, the actors that participate in the events and the consequences these encounters have for the stepfamily practices’ assemblage. Multiple elements participate in forming the stepfamily practices. At the beginning of the new relationship, step couple actively lays the ground for the future of the stepfamily practices, involving negotiations about the mutual child and the preconditions of unifying two family units. Step couple relationship’s vitality is essential for the whole family. Ex-spouses are an integral part of the stepfamily practices even when absent. Ex-spouses can challenge stepfamily practices by actively limiting the stepparents’ possibilities for parenting. Parenthood in stepfamily practices closes around biological, social and psychological dimensions and step couple and ex-spouses actively negotiate its’ existence. Spatiality is a crucial element of stepfamily practices and a common family home is constituent for the sense of family. Various artifacts take part in stepfamily practices through which family is performed in relation to the present and to the past. Data also suggests that ideals of proper family and parenthood are present in stepfamily practices. Actor-network-theory offers an interesting approach for studying family in all its’ diversity. (Step)family is a Latourian hybrid, which cannot be self-evidently reduced to the social but instead is an assemblage of the social, material, biological, cultural and political