65 research outputs found
Endothelial function in a cardiovascular risk population with borderline ankle–brachial index
Kari Syvänen1, Päivi Korhonen2, Auli Partanen3, Pertti Aarnio11Department of Surgery, Satakunta Hospital District, Pori, Finland; 2Central Satakunta Health Federation of Municipalities, Harjavalta, Finland; 3Department of Biostatistics, University of Turku, Turku, FinlandIntroduction: The diagnosis of peripheral arterial disease (PAD) can be made by measuring the ankle–brachial index (ABI). Traditionally ABI values > 1.00–1.40 have been considered normal and ABI ≤ 0.90 defines PAD. Recent studies, however, have shown that individuals with ABI values between 0.90–1.00 are also at risk of cardiovascular events. We studied this cardiovascular risk population subgroup in order to determine their endothelial function using peripheral arterial tonometry (PAT).Methods: We selected 66 individuals with cardiovascular risk and borderline ABI. They all had hypertension, newly diagnosed glucose disorder, metabolic syndrome, obesity, or a ten year risk of cardiovascular disease death of 5% or more according to the Systematic Coronary Risk Evaluation System (SCORE). Subjects with previously diagnosed diabetes or cardiovascular disease were excluded. Endothelial function was assessed by measuring the reactive hyperemia index (RHI) from fingertips using an Endo-PAT device.Results: The mean ABI was 0.95 and mean RHI 2.11. Endothelial dysfunction, defined as RHI < 1.67, was detected in 15/66 (23%) of the subjects. There were no statistically significant differences in RHI values between subjects with different cardiovascular risk factors. The only exception was that subjects with impaired fasting glucose (IFG) had slightly lower RHI values (mean RHI 1.91) than subjects without IFG (mean RHI 2.24) (P = 0.02).Conclusions: In a cardiovascular risk population with borderline ABI nearly every fourth subject had endothelial dysfunction, indicating an elevated risk of cardiovascular events. This might point out a subgroup of individuals in need of more aggressive treatment for their risk factors.Keywords: peripheral arterial disease, ankle–brachial index, cardiovascular risk, endothelial dysfunction 
Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuosina 2004–2008
Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu oli vuosina 2004–2008 enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä.
Ilmanlaatu heikkeni kuitenkin ajoittain huonoksi tai erittäin huonoksi, kun hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohosivat
hyvin korkeiksi suurimmissa taajamissa. Katujen keväinen pölyäminen oli suurin syy korkeisiin hengitettävien
hiukkasten pitoisuuksiin.
Vuosina 2004–2008 tehdyissä mittauksissa ei kuitenkaan havaittu hengitettävien hiukkasten raja-arvojen ylityksiä.
Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille annettu vuorokausiohjearvo sen sijaan ylittyi ajoittain. Pääkaupunkiseudulla
ja Lohjalla tehtyjen mittausten perusteella voidaan arvioida, että pienhiukkasten pitoisuudet olivat vuosipitoisuudelle
annetun tavoite- ja raja-arvon alapuolella.
Typpidioksidin ja typenoksidien pitoisuudet eivät ylittäneet vuosina 2004–2008 raja- tai ohjearvoja Uudenmaan
seuranta-alueen mittausasemilla. Myös passiivikeräinmenetelmällä yhdeksän kunnan alueella määritetyt typpidioksidin
pitoisuudet olivat selvästi vuosiraja-arvon alapuolella.
Pääkaupunkiseudulla, Porvoon Kilpilahden teollisuusalueen ympäristössä la tehtyjen mittausten perusteella voidaan
arvioida, että otsonipitoisuudet ylittivät Uudenmaan seuranta-alueella sekä terveys- että kasvillisuusperusteiset
pitkän ajan tavoitteet. Kuitenkaan vuodelle 2010 annetut tavoitearvot eivät ylittyneet.
Pääkaupunkiseudulla tehtyjen mittausten ja päästökartoitusten perusteella rikkidioksidipitoisuudet olivat seurantaalueella
pääosin alhaisia eivätkä ylittäneet raja-arvoja. Samoin voidaan olettaa, että hiilimonoksidin, bentseenin ja lyijyn
pitoisuudet olivat raja-arvojen alapuolella ja arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuudet vastaavasti tavoitearvoja
alhaisempia. Polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksista on riittämättömästi tietoja toistaiseksi. On kuitenkin mahdollista,
että bentso(a)pyreenin tavoitearvo ylittyi tiiviillä pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta tulisijoissa.
Uudenmaan seuranta-alueella merkittävin ilmanlaatua heikentävä päästölähde on autoliikenne. Vuosina 2004–2007
liikennesuorite kasvoi Uudenmaan seuranta-alueella ja kääntyi lievään laskuun vuonna 2008 taloudellisen taantuman
seurauksena. Liikenteen päästöt ovat seurantajaksolla vähentyneet 15–25 %. Myös alueen pienpolton päästöt ovat
merkittäviä ja matalan päästökorkeuden takia niiden haitat voivat olla huomattavia asuinalueilla. Energiantuotannon
päästöt vaihtelevat suuresti vuosittain teollisuuden energiantarpeesta, vesivoiman saatavuudesta ja sähköntuonnista
riippuen. Teollisuuden hiukkaspäästöt laskivat ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt kasvoivat jonkin verran
vuosina 2004–2008. Teollisuuden typenoksidien päästöt pysyivät likimain ennallaan.
Vuosina 2004–2005 toteutetussa bioindikaattoriseurannassa ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät mäntyjen
runkojäkälissä sekä neulasten rikki- ja typpipitoisuuksissa. Muutokset olivat selvimpiä alueilla, joilla myös ilman epäpuhtauksien
kuormitus oli suurin. Aiempiin seurantoihin verrattuna liikenteen typenoksidipäästöjen vaikutusalue
oli laajentunut liikennemäärien kasvun ja asutuksen levittäytymisen seurauksena
Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2005
Vuonna 2005 ilmanlaatua seurattiin ja arvioitiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella vuonna 2003 laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia mitattiin jatkuva-toimisesti Keravalla ja Lohjalla. Lisäksi typpidioksidipitoisuuksia mitattiin passiivikeräimillä alueen yhdeksässä kunnassa. Seurannan tavoitteena on arvioida jokaisen kunnan ilmanlaatua ja sen pohjaksi tehtiin liikenteen ja merkittävimpien päästölähteiden kartoitus.
Vuonna 2005 seuranta-alueen kokonaispäästöt laskivat jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna. Alueen merkittä-vin ilmanlaatua heikentävä päästölähde on autoliikenne. Myös kotitalouksien tulisijojen ja öljylämmityskattiloiden tuottamat päästöt ovat merkittäviä suuntaa-antavien arvioiden mukaan. Autoliikenteen päästöt purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle, ja siten niillä on päästöosuuttaan suurempi vaikutus ilmanlaatuun. Vaikka autoliikenteen suorien hiukkaspäästöjen osuus on pieni kokonaispäästöistä, niin se aiheuttaa epäsuorasti huomattavia hiukkaspäästöjä nostattamalla pölyä ilmaan kaduilta ja teiltä. Päästöt ja siten myös pitoisuudet ovat suurimmat vilkasliikenteisten valtaväylien läheisyydessä. Pienpolton vaikutushengitysilman laatuun vuorostaan korostuu, koska päästöt purkautuvat matalista piipuista asuinalueilla.
Alueella on yksi erittäin suuri teollisuusalue Kilpilahdessa Porvoossa. Muita merkittäviä yksittäisiä päästölähteitä alueella ovat voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla, terästehdas Hangossa sekä Hyvinkäällä sijaitse valasivillatehdas. Inkoon voimalaitoksen käyttöaste ja siten myös päästöt vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Laitoksen käyttö oli vähäistä vuonna 2005. Lisäksi alueella on muutamia teollisuuslaitoksia, joilla on suurehkot hiukkaspäästöt ja matala päästökorkeus. Siten ne voivat aiheuttaa paikallisesti kohonneita pitoisuuksia. Suurinosa alueen energiantuotantolaitoksista on pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä ja ne pur-kautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Lukuisat, eri syistä aiheutuneet korkeiden pitoisuuksien episoditilanteet olivat leimaa-antavia vuoden 2005 ilman-laadulle: Kevät oli poikkeuksellisen kuiva ja heikkotuulinen, joten kevään pölykausi oli pitkä. Vuoden aikana havaittiin myös useita pienhiukkasten kaukokulkeumaepisodeja. Marraskuun lopun inversio oli ilmanlaadun kannalta pahin kymmeneen vuoteen.
YTV:n tekemän selvityksen perusteella Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu on enimmäkseen melko hyvä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat ajoittain korkeiksi suurimmissa taajamissa. Katujen keväinen pölyäminen aiheuttaa korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ja niihin voidaan vaikuttaa katujen kunnossapitoa tehostamalla. Myös typpidioksidin pitoisuudet saattavat nousta ajoittain korkeiksi vilkasliikenteisissä ympäristöissä heikkotuulisissa tilanteissa keväisin. Erityisesti puun pienpoltolla on vaikutuksia ilmanlaatuun pientaloalueilla, mutta näitä vaikutuksia on toistaiseksi riittämättömästi tutkittu. Otsonipitoisuudet ovat ajoittainkorkeita erityisesti taajamien ulkopuolella
Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2006
Vuonna 2006 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ilmanlaatua seurattiin ja arvioitiin vuonna 2003 laaditun seurantaohjelman mukaisesti. Hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisesti Järvenpäässä ja Lohjalla. Lisäksi typpidioksidipitoisuuksia mitattiin passiivikeräimillä alueen yhdeksässä kunnassa. Seurannan tavoitteena on arvioida jokaisen kunnan ilmanlaatua ja sen pohjaksi tehtiin liikenteen ja muiden merkittävien päästölähteiden kartoitus.
Vuonna 2006 seuranta-alueen typenoksidipäästöt nousivat noin neljänneksen ja rikkidioksidipäästöt noin kolmanneksen vuoteen 2005 verrattuna. Muiden epäpuhtauksien päästöt puolestaan laskivat hieman. Alueen merkittävin ilmanlaatua heikentävä päästölähde on autoliikenne. Myös kotitalouksien tulisijojen ja öljylämmityskattiloiden tuottamat päästöt ovat merkittäviä suuntaa-antavien arvioiden mukaan. Autoliikenteen
päästöt purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle, ja siten niillä on päästöosuuttaan suurempi vaikutus ilmanlaatuun.
Vaikka autoliikenteen suorien hiukkaspäästöjen osuus on pieni kokonaispäästöistä, niin se aiheuttaa epäsuorasti huomattavia hiukkaspäästöjä nostattamalla pölyä ilmaan kaduilta ja teiltä. Päästöt ja siten myös pitoisuudet ovat suurimmat vilkasliikenteisten valtaväylien läheisyydessä. Pienpolton vaikutus hengitysilman laatuun on merkittävä, koska päästöt purkautuvat matalista piipuista asuinalueilla.
Alueella on yksi erittäin suuri teollisuusalue Kilpilahdessa Porvoossa. Muita merkittäviä yksittäisiä päästölähteitä alueella ovat voimalaitokset Inkoossa ja Lohjalla, terästehdas Hangossa sekä Hyvinkäällä sijaitseva lasivillatehdas.
Inkoon voimalaitoksen käyttöaste ja siten myös päästöt vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Lisäksi alueella on muutamia teollisuuslaitoksia, joilla on suurehkot hiukkaspäästöt ja matala päästökorkeus.
Siten ne voivat aiheuttaa paikallisesti kohonneita pitoisuuksia. Suurin osa alueen energiantuotantolaitoksista on pieniä lämpö- ja voimalaitoksia. Niiden päästöt ovat kohtalaisen pieniä ja ne purkautuvat kymmeniä metrejä korkeista piipuista eivätkä yleensä aiheuta korkeita pitoisuuksia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Vuoden 2006 keväällä pölykausi jäi edellisvuosia lyhyemmäksi, mutta hiukkaspitoisuudet kohosivat aika ajoin
hyvinkin korkeiksi. Uudenmaan alueen ilmanlaatua heikensivät myös useaan otteeseen voimakkaat kaukokulkeumat. Erityisen merkittävästi kaukokulkeutuneet pienhiukkaset näkyivät ilmanlaadussa huhti-toukokuun vaihteessa sekä elokuussa. Keväinen kaukokulkeuma toi mukanaan myös otsonia, jota oli muodostunut maastopalojen ja kulotusten päästöistä. Myös keskimääräiset otsonipitoisuudet olivat korkeampia kuin aikaisempina vuosina Etelä-Suomen alueella.
YTV:n tekemän selvityksen perusteella Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueen ilmanlaatu on enimmäkseen melko hyvä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat ajoittain korkeiksi suurimmissa taajamissa. Katujen keväinen pölyäminen aiheuttaa korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ja niihin voidaan vaikuttaa katujen kunnossapitoa tehostamalla. Myös typpidioksidin pitoisuudet saattavat nousta ajoittain korkeiksi vilkasliikenteisissä ympäristöissä kevään heikkotuulisissa tilanteissa. Puun pienpoltolla on vaikutuksia ilmanlaatuun pientaloalueilla, mutta näitä vaikutuksia on toistaiseksi riittämättömästi tutkittu. Otsonipitoisuudet ovat keväisin korkeita erityisesti taajamien ulkopuolella
Luftkvalitet inom Nyland i ĂĄr 2011
Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2011 Porvoossa ja Lohjalla enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Välttävän, huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tilanteita oli melko vähän. Katujen keväinen pölyäminen oli syynä huonoon ja erittäin huonoon ilmanlaatuun.
Hengitettäville hiukkasille annetut raja-arvot eivät vuonna 2011 ylittyneet Porvoossa ja Lohjalla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle annettu ohjearvo ylittyi Porvoon mittausasemalla ainoastaan huhtikuussa, Lohjalla ei lainkaan. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat sekä Porvoossa että Lohjalla matalammat kuin aiempina vuosina. Kevään katupölykausi alkoi maaliskuun puolivälin paikkeilla, mutta lumipeite ja ajoittaiset sadekuurot hillitsivät katujen pölyämistä huhtikuun alkupuolelle asti. Lievä pölyäminen jatkui toukokuun puoliväliin saakka. Pienhiukkasten vuosipitoisuus oli Lohjalla selvästi alle raja-arvon ja likimain samalla tasolla kuin vuonna 2010.
Sekä jatkuvatoimisissa mittauksissa että passiivikeräinkartoituksissa saadut typpidioksidipitoisuudet olivat selvästi raja- ja ohjearvojen alapuolella. Pitoisuudet olivat mittauspaikasta riippuen matalammat tai samaa tasoa kuin vuonna 2010. Otsonipitoisuudet ylittivät sekä terveys- että kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteet. Sen sijaan vuodelle 2010 annetut tavoitearvot eivät ylittyneet. Vuonna 2011 pitoisuudet olivat edellisvuotta korkeammat. Pääkaupunkiseudulla tehtyjen mittausten ja päästökartoitusten perusteella rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja lyijyn pitoisuudet olivat raja-arvojen alapuolella ja arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuudet vastaavasti tavoitearvoja alempia. Polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksista on riittämättömästi tietoja toistaiseksi.
Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen yhteenlasketut typenoksidien, hiukkasten, rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt vähenivät vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuina.Beräknad på basen av luftkvalitetsindex var luftkvaliteten år 2011 i Borgå och Lojo mestadels bra eller tillfredsställande. Situationer med nöjaktig, dålig och mycket dålig luftkvalitet var relativt få. Gatornas dammande på våren var orsaken till dålig och mycket dålig luftkvalitet.
Gränsvärdena för inandningsbara partiklar överskreds inte år 2011 i Borgå och Lojo. Riktvärdet för dygnsmedelvärdet för inandningsbara partiklar överskreds i mätstationen i Borgå endast i april, i Lojo inte alls. Koncentrationerna av inandningsbara partiklar var både i Borgå och i Lojo lägre än tidigare år. Vårens gatudammsäsong började kring medlet av mars, men snötäcket och periodvisa regnskurar begränsade dammandet på gatorna ända till början av april. Ett lindrigt dammande fortsatte ända fram till medlet av maj. Årskoncentrationen av finpartiklar låg i Lojo klart under gränsvärdet och i det närmaste på samma nivå som år 2010.
Kvävedioxidkoncentrationerna från såväl kontinuerliga mätningar som från passivinsamlingskarteringar låg klart under gräns och riktvärdena. Koncentrationerna var, beroende på mätplats, lägre eller på samma nivå som år 2010. Ozonkoncentrationerna överskred såväl de hälso- som växtlighetsbaserade långsiktiga målen. Däremot överskreds inte målvärdena för år 2010. År 2011 var koncentrationerna högre än föregående år. På basen av mätningarna i huvudstadsregionen och utsläppskarteringarna låg koncentrationerna av svaveldioxid, kolmonoxid, bensen och bly under gränsvärdena och koncentrationerna av arsen, kadmium och nickel motsvarande lägre än målvärdena. För koncentrationerna av polyaromatiska kolväten finns det tills vidare otillräckligt med information.
Energiproduktionens, industrins och biltrafikens sammanräknade utsläpp av kväveoxider, partiklar, svaveldioxid, kolmonoxid och flyktiga organiska föreningar minskade år 2011 jämfört med år 2010
Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2015
Vuonna 2015 HSY mittasi jatkuvatoimisesti typenoksidien ja hiukkasten pitoisuuksia liikenneympäristössä Järvenpäässä ja kaupunkitaustaa edustavalla mittausasemalla Lohjalla. Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Nurmijärvellä, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä kartoitettiin passiivikeräimillä typpidioksidin pitoisuuksia yhdessä pisteessä/kunta.
Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2015 Järvenpäässä ja Lohjalla enimmäkseen hyvä tai tyydyttävä (94 % vuoden tunneista Järvenpäässä ja 98 % Lohjalla). Välttäväksi ilmanlaatu luokiteltiin melko harvoin (Järvenpäässä noin 3 % ja Lohjalla alle 1 % vuoden tunneista). Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Järvenpäässä 247 ja Lohjalla 70. Korkeat hiukkaspitoisuudet olivat syynä huonoon ja erittäin huonoon ilmanlaatuun. Edelliseen vuoteen verrattuna huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Järvenpäässä selvästi enemmän kuin vuonna 2012 ja Lohjalla selvästi edellisvuotta enemmän.
Hengitettäville hiukkasille annetut raja-arvot eivät vuonna 2015 ylittyneet Järvenpäässä tai Lohjalla. Kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää 50 μg/m3 vähintään 36 päivänä vuoden aikana. Järvenpäässä näitä ylityksiä mitattiin 20 päivänä ja Lohjalla 10 päivänä.
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi sekä Järvenpäässä että Lohjalla maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuus oli Järvenpäässä hieman korkeampi kuin vuonna 2012 ja Lohjalla vuotta 2014 matalampi. Lohjalla hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudet ovat vuosina 2009 – 2015 pysyneet lähes muuttumattomina, mutta ne ovat olleet selvästi matalampia kuin vuosina 2004 tai 2005, jolloin mittausasema sijaitsi samassa paikassa.
Lohjalla pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo oli 4,5 μg/m3, mikä on selvästi alle vuosiraja-arvon (25 μg/m3). Vuosikeskiarvo oli alle WHO:n ohjearvon, mutta korkein vuorokausipitoisuus ylitti WHO:n ohjearvon yhtenä päivänä. Vuosipitoisuus oli edellisvuotta selvästi matalampi.
Vuonna 2015 typpidioksidipitoisuudet olivat sekä jatkuvatoimisissa mittauksissa että passiivikeräinkartoituksissa selvästi raja-arvojen ja ohjear-vojen alapuolella. Jatkuvatoimisissa mittauksissa Järvenpäässä saatu vuosikeskiarvo oli matalampi kuin vuonna 2012 ja Lohjalla matalampi kuin vuonna 2014. Lohjalla pitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä laskeneet. Vuoden 2015 passiivikeräinkartoituksissa vuosipitoisuudet olivat Hyvinkään, Keravan, Nurmijärven, Tuusulan sekä Vihdin mittauspisteissä edellisvuotta korkeampia ja Järvenpään, Kirkkonummen ja Porvoon mittauspisteis¬sä edellisvuoden tasolla. Lohjalla vuosipitoisuus oli matalampi kuin vuonna 2013. Vuosina 2004 – 2015 pitoisuudet ovat laskeneet tilastollisesti merkitsevästi Porvoon mittauspisteessä Rihkamatorilla ja melkein merkitsevästi Järvenpäässä Sibeliuksenväylän ja Tuusulassa Järvenpääntien mittauspisteissä.
Kaukokulkeuma vaikuttaa huomattavasti sekä pienhiukkasten että otsonin pitoisuuksiin. Vuonna 2015 ei esiintynyt huomattavia pienhiukkasten tai otsonin kaukokulkeumatilanteita. Puun poltossa syntyy terveydelle haitallisia päästöjä: pienhiukkasia, häkää sekä orgaanisia yhdisteitä. Tämän vuoksi vuonna 2014 aloitettiin bentso(a)pyreenin pitoisuuksien kartoitus Uudenmaan asuinalueilla. Vuonna 2015 mittauksia tehtiin Karkkilassa pientaloalueella. Karkkilassa puunpolton vaikutus oli selvästi havaittavissa: vuosipitoisuudeksi saatiin 1,0 ng/m3 eli pitoisuus oli tavoitearvon tasolla.
Seuranta-alueen energiantuotannon, teollisuuden ja tieliikenteen ja satamien yhteenlasketut typenoksidien päästöt vähenivät 18 %, hiukkasten päästöt 6, rikkidioksidin päästöt 13 ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt 16 % vuoteen 2013 verrattuna. Vuosina 2004 – 2014 eri epäpuhtauksien päästöt ovat jonkin verran vaihdelleet vuodesta toiseen, mutta ne ovat kuitenkin laskeneet selvästi
- …