eHealth challenges in rehabilitation processes - rehabilitation professionals’ experiences in the North Savo region

Aging people are forced to steadily extend their working-lives since the old-age dependency ratio will rise considerably in the near future. Meanwhile, social and healthcare resources will become increasingly scarce, although the need for healthcare and rehabilitation services is bound to increase. The aim of this study was to examine rehabilitation professionals’ experiences related to eHealth and technology in the rehabilitation process in the North Savo region. The research was carried out as a part of the European Social Fund (ESF) funded project ”Expertise and Business Network for  Rehabilitation Services in Northern Savo”. 30 rehabilitation workers were interviewed (67% women) in 2020. The participants were aged 24-60 years and their job titles were e.g. doctors, physiotherapists, practical nurses and community sector representatives. The interviews were carried out using a semi-structured format. The interviews were recorded, transcribed, and analysed using the inductive content analysis method. The technology and digitalisation experiences of the rehabilitation workers in North Savo region can be divided into five categories. Technical problems causing challenges in rehabilitation included inadequate information and patient data management, and poor or lacking data-applications, ICT-tools and systems. The cost of technology was perceived as a factor influencing rehabilitation from both an individual and organisational perspective. The emergence of COVID-19 has had a positive impact on the use of technology and digital services. Suitable technology and digital services for rehabilitation need to be developed towards a more individual, client-centric direction. To promote the adoption of technology in the field of rehabilitation and to support positive change in attitudes towards technology, more education is needed. The ever-evolving field of rehabilitation demands effective eHealth applications and processes alongside highly competent rehabilitation professionals to meet the needs of the aging population base in North Savo region. There is a need for more client-centric eHealth and rehabilitation processes, wherein the rehabilitation workers’ needs are met – physically and psychosocially. By bringing together rehabilitation and ICT expertise in North Savo region, it is possible to provide training and education to raise the level of both the rehabilitation processes and level of expertise of rehabilitation workers in the region

Liikkuvat hyvinvointipalvelut – kehittämisen edellytykset ja haasteet

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin liikkuvia hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien, palvelujen kehittäjien sekä työntekijöiden näkökulmista. Tavoitteena oli saadun tiedon avulla lisätä ymmärrystä liikkuvien hyvinvointipalvelujen hyödyistä ja palvelujen kehittämisen edellytyksistä ja haasteista. Tutkimusaineistot koottiin 1) puhelinhaastatteluilla sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävissä toimivilta, liikkuvien hyvinvointipalveluiden suunnittelijoilta ja kehittämiseen osallistuneilta työntekijöiltä (N=12). Haastateltavilla oli kokemusta viidellä alueella toimivista liikkuvista hyvinvointipalveluista. Toinen aineisto (N=21) koottiin neljässä terveydenhuollon työntekijöiden ryhmähaastattelussa. Osalla työntekijöistä oli kokemusta liikkuvista hyvinvointipalveluista. Aineistot analysoitiin sisällön analyysillä. Liikkuvien hyvinvointipalvelujen kehittämisen tärkeänä edellytyksenä nähtiin koko palvelun kehittämisprosessin hallintaa ja monitoimijaista suunnittelua. Tämä edellytti johdon ja työntekijöiden sitoutumista, sitkeyttä ja osaamista pitkäjänteiseen palvelun kehittämiseen. Palvelutarpeet, käyttäjälähtöisyys ja tutkittu tieto nähtiin olennaisina kehittämistyön lähtökohtina. Haasteena nähtiin liikkuvien hyvinvointipalvelujen kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi. Toimiminen liikkuvassa hyvinvointipalvelussa edellyttää vastuullisuutta, joustavuutta, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä ja halua työskennellä itsenäisesti. Työpaikkana liikkuva yksikkö koettiin haastavana; työskentely yksikössä vaati tietynlaista työorientaatiota. Toisaalta osaamisen kuvattiin laajenevan ja työnkuvan olevan joustava ja mielenkiintoinen. Ilmapiiriä liikkuvassa yksikössä kuvattiin vapautuneeksi ja hoitomyönteiseksi. Tulosten mukaan vahva tiedotus- ja markkinointiosaaminen on ensiarvoisen tärkeää palvelukonseptin käyttöönotossa ja toiminnassa. Liikkuvien hyvinvointipalveluiden mahdollisuudet vastata erilaisten asiakasryhmien palvelutarpeisiin ovat moninaiset, muuntuvat ja joustavat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muuttuessa liikkuva palvelukonsepti voisi tarjota laajat mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen monipuoliseen tarjontaan

Effectiveness and cost-effectiveness of a people-centred care model for community-living older people versus usual care ─ A randomised controlled trial

Background There is a need for effective and cost-effective interprofessional care models that support older people to maintain their quality of life (QoL) and physical performance to live longer independently in their own homes. Objectives The objectives were to evaluate effectiveness, QoL and physical performance, and cost-utility of a people-centred care model (PCCM), including the contribution of clinically trained pharmacists, compared with that of usual care in primary care. Methods A randomised controlled trial (RCT) with a two-year follow-up was conducted. The participants were multimorbid community-living older people, aged ≥75 years. The intervention comprised an at-home patient interview, health review, pharmacist-led clinical medication review, an interprofessional team meeting, and nurse-led care coordination and health support. At the baseline and at the 1-year and 2-year follow-ups, QoL (SF-36, 36-Item Short-Form Health Survey) and physical performance (SPPB, Short Performance Physical Battery) were measured. Additionally, a physical dimension component summary in the SF-36 was calculated. The SF-36 data were transformed into SF-6D scores to calculate quality-adjusted life-years (QALYs). Healthcare resource use were collected and transformed into costs. A healthcare payer perspective was adopted. Incremental cost-effectiveness ratio (ICER) was calculated, and one-way sensitivity analysis was performed. Results No statistically or clinically significant differences were observed between the usual care (n = 126) and intervention group (n = 151) patients in their QoL; at the 2-year follow-up the mean difference was −0.02, (95 % CI -0.07; 0.04,p = 0.56). While the mean difference between the groups in physical performance at the 2-year follow-up was −1.02, (−1.94;-0.10,p = 0.03), between the physical component summary scores it was −7.3, (−15.2; 0.6,p = 0.07). The ICER was −73 638€/QALY, hence, the developed PCCM dominated usual care, since it was more effective and less costly. Conclusions The cost-utility analysis showed that the PCCM including pharmacist-led medication review dominated usual care. However, it had no effect on QoL and the effect towards physical performance remained unclear.Peer reviewe

Kun toimintakyky heikentyy

Teema : vanhuuden vallankumous

Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä

TOIMIA-suositus ID S028/11.6.202