Bond-equity yield ratio investing in Emerging markets

his article investigates the market timing ability of the bond–equity yield ratio (BEYR) from an international investor perspective. Consolidating data on emerging markets, we document no major international evidence that BEYR-based investing strategies, namely extreme values, thresholds and moving averages, provide higher risk-adjusted returns than benchmark buy-and-hold portfolios. However, we develop new augmented BEYR indicators by introducing the notion of US bonds as a safe investment relative to emerging market stocks and bonds. Dynamic strategies based on our augmented BEYR indicators produce significant gains in risk-adjusted returns compared with traditional BEYR and buy-and-hold benchmark strategies.© 2019 Sage Publications. The article is protected by copyright and reuse is restricted to non-commercial and no derivative uses. Users may also download and save a local copy of an article accessed in an institutional repository for the user's personal reference.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

eHealth challenges in rehabilitation processes - rehabilitation professionals’ experiences in the North Savo region

Aging people are forced to steadily extend their working-lives since the old-age dependency ratio will rise considerably in the near future. Meanwhile, social and healthcare resources will become increasingly scarce, although the need for healthcare and rehabilitation services is bound to increase. The aim of this study was to examine rehabilitation professionals’ experiences related to eHealth and technology in the rehabilitation process in the North Savo region. The research was carried out as a part of the European Social Fund (ESF) funded project ”Expertise and Business Network for  Rehabilitation Services in Northern Savo”. 30 rehabilitation workers were interviewed (67% women) in 2020. The participants were aged 24-60 years and their job titles were e.g. doctors, physiotherapists, practical nurses and community sector representatives. The interviews were carried out using a semi-structured format. The interviews were recorded, transcribed, and analysed using the inductive content analysis method. The technology and digitalisation experiences of the rehabilitation workers in North Savo region can be divided into five categories. Technical problems causing challenges in rehabilitation included inadequate information and patient data management, and poor or lacking data-applications, ICT-tools and systems. The cost of technology was perceived as a factor influencing rehabilitation from both an individual and organisational perspective. The emergence of COVID-19 has had a positive impact on the use of technology and digital services. Suitable technology and digital services for rehabilitation need to be developed towards a more individual, client-centric direction. To promote the adoption of technology in the field of rehabilitation and to support positive change in attitudes towards technology, more education is needed. The ever-evolving field of rehabilitation demands effective eHealth applications and processes alongside highly competent rehabilitation professionals to meet the needs of the aging population base in North Savo region. There is a need for more client-centric eHealth and rehabilitation processes, wherein the rehabilitation workers’ needs are met – physically and psychosocially. By bringing together rehabilitation and ICT expertise in North Savo region, it is possible to provide training and education to raise the level of both the rehabilitation processes and level of expertise of rehabilitation workers in the region

Natriumnitriitin ja esikuivatuksen vaikutus puna-apilapitoisen säilörehun käymislaatuun

Nurmipalkokasvit kiinnostavat valkuaislähteinä ja niistä yleisin on puna-apila. Puna-apila on haastava säilöä sen korkean valkuaispitoisuuden ja puskurikapasiteetin sekä alhaisen sokeri- ja kuiva-ainepitoisuuden vuoksi. Klostridit tulevat rehuun usein maaperästä ja sel-viävät melko happamissa olosuhteissa. Klostridit tuottavat säilörehuun voihappoa. Kas-veissa luonnollisesti oleva nitraatti hajoaa säilönnässä ammoniakiksi, nitriitiksi ja typen oksideiksi. Nitriitti ja typpioksidi vaikuttavat ehkäisevästi klostridien kasvuun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää natriumnitriitin soveltuvuutta puna-apilasäilörehun säilöntään verrattuna muurahaishappoon tai painorehuun. Koe tehtiin kahdella erilaisella rehun kuiva-ainepitoisuudella (KA1 ja KA2). Lisäksi tehtiin klostrideilla kontaminoituja rehuja, jolla pyrittiin varmistamaan riittävä klostridien määrä rehussa. Rehu korjattiin Viikin opetus- ja tutkimustilan pellolta ja se oli 66 %:sti puna-apilaa ja 31 %:sti nurmiheiniä, timoteita ja nurminataa. Raaka-aineesta määriteltiin kuiva-ainepitoisuus, tuhka, raakavalkuainen, liukoinen typpi, NDF (kuitu), orgaanisen aineen in vitro -sulavuus ja D-arvo, vesiliukoiset hiilihydraatit, nitraatti, puskurikapasiteetti, fermentaatiokerroin ja klostridien määrä. Säilörehuista määriteltiin kuiva-ainepitoisuus, pH, ammoniumtyppi, sokeri, maitohappo, haihtuvat ras-vahapot, etanoli, klostridit ja aerobinen stabiilisuus. Kuiva-ainepitoisuus oli KA1 –rehussa 200 g/kg ja KA2-rehussa 314 g/kg. Sokeripitoisuuksien ja fementaatiokertoimien perus-teella KA2–rehu oli melko helppoa säilöä, KA1–rehu taas haastava. Klostrideja oli raaka-aineessa oletettua enemmän, joten lisätyllä klostridikontaminaa-tiolla ei ollut vaikutusta tuloksiin. KA2–rehuissa luontainen nitraattipitoisuus oli todennä-köisesti riittävä estämään voihappokäymistä kaikissa rehuissa. KA1-rehuissa muurahais-hapon annostelu oli mahdollisesti liian alhainen suhteessa kuiva-ainepitoisuuteen, mistä seurasi voihappokäymistä ja etanolia. Natriumnitriitillä säilöttäessä etanolin määrä oli alhainen ja voihappoa ei esiintynyt. Painorehussa ei ollut voihappoa. Aerobinen stabiilisuus oli kaikissa rehuissa hyvä. Tutkimuksen mukaan natriumnitriitti soveltuu säilörehun säilöntään ehkäisten klostridien tuottaman voihapon muodostumista

"Mistä tunnet sä ystävän?" - Tutkimus alkoholiongelmaisten läheisten kokemuksista, sosiaalisista suhteista ja sosiaalisesta tuesta

Pro gradu tutkielmassa tutkitaan alkoholiongelmaisten kanssa eläneiden läheisten kirjoittamia elämäntarinoita. Tutkimuskysymyksenä on se, mitä läheiset kertovat kokemuksistaan ja erityisesti mitä he kertovat ympäristön ihmisistä ja sosiaalisista suhteistaan. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa alkoholiongelmaisten läheisistä antamalla heidän äänensä kuulua, sekä etsiä vastauksia sosiaalisten suhteiden tutkimisen kautta siihen, miten läheisiä voisi tukea ja auttaa.  Tutkimus on narratiivinen. Aineisto on kerätty kevään ja kesän 2012 aikana ja sisältää 16 elämäntarinaa, tarinoista 10 on puolison ja 6 (aikuisen) lapsen kirjoittamaa. Tarinat kerättiin kirjoituspyynnön kautta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin ja esiin nostettiin tarinoissa toistuvia teemoja. Puolisoiden ja lasten tarinat analysoitiin erikseen, puolisoiden tarinoista esiin nousivat erityisesti pohdinnat erosta, sosiaalinen tuki ja alkoholiongelmaisen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin. Lasten kertomuksissa ´pääteemoina olivat vanhemman alkoholinkäytön vaikutus lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen.  Tulosten mukaan alkoholiongelmaisen läheiset eivät saa riittävästi tukea. Tuista tehokkaimpana erityisesti puolisoilla korostui vertaistuki, oli se sitten ystävän tai oma-apuryhmän antamaa. Negatiivinen tuki oli painostamista, ymmärtämättömyyttä ja ratkaisujen tuomitsemista. Lapset kertoivat vanhemman alkoholinkäytön vaikuttaneen heihin aikuisiälle saakka. He kokivat epäluottamusta ja vaikeuksia ihmissuhteissa mutta osasivat myös kääntää vaikeudet hyväkseen. Lasten mukaan vanhemman juomiseen tai perhe-elämään ei oltu juurikaan puututtu ulkopuolelta. Eniten tukea tarjosivat sisarukset, jos heitä asui vielä kotona. Suhde raittiiseen vanhempaan (yleensä äitiin) oli ristiriitainen ja lapset kokivat joutuvansa usein äitinsä tukijoiksi eivätkä sen vuoksi pystyneet puhumaan omista vaikeuksistaan.  Tulosten perusteella alkoholiongelmaisten läheiset kaipaavat lähelleen ihmisiä, jotka kuuntelevat ja ymmärtävät heitä tuomitsematta.  Läheiset eivät halua jäädä yksin vaikka eivät aina jaksaisikaan pitää yhteyttä muihin. Viranomaiset, esimerkiksi sosiaalityöntekijät voivat osaltaan helpottaa läheisten elämää tukemalla ja kuuntelemalla läheisiä vaikka ongelmainen ei itse olisikaan valmis ottamaan apua vastaan. Tutkimustuloksia voi myös hyödyntää kun mietitään läheisille sopivia tukimuotojen kehittämistä. Asiasanat: narratiivisuus, läheinen, alkoholiongelmainen, sosiaalinen tuki, elämäntarina

”On muitakin maailmoja kuin nämä”: Stephen Kingin fiktionaalisen universumin rakentuminen The Dark Tower -kirjasarjassa

Tässä tutkielmassa käsittelen Stephen Kingin fiktionaalisen universumin rakentumista The Dark Tower -kirjasarjassa. Analysoin koko seitsemänosaista kirjasarjaa mahdollisten maailmojen semantiikan teoriakentän avulla. Tavoitteenani on luoda mahdollisimman selkeä kuva siitä, millaisista kertomusten modaliteeteista kirjasarja ja sen fiktionaaliset maailmat rakentuvat, millaisia maailmoja kirjasarjassa esiintyy ja miten maailmat ovat liitoksissa toisiinsa. Tutkin myös kirjasarjaa spekulatiivisena fiktiona ja tuon esiin, millaiset elementit tukevat kirjasarjan tieteiskirjallisuudellisuutta ja millaiset fantasiakirjallisuudellisuutta. Tulkitsenkin kirjasarjan tieteis- ja fantasiakirjallisuuden hybridiksi. Keskeisin hyödyntämäni teoria on Lubomír Doležel teoria kertomusten modaliteeteista ja analysoin niiden avulla Kingin fiktionaalisen universumin rakentumista. Hyödynnän teoriasta vain kolmea tutkielmani kannalta tärkeintä kertomusten modaliteettia: aleettisia, deonttisia ja aksiologisia, ja jaan tutkielman analyysiluvut näiden mukaan. Kertomusten modaliteettien avulla tuon esiin, millaisia aleettisia ominaisuuksia maailmat ja niiden entiteetit sisältävät, millaiset välttämättömyyteen ja velvollisuuteen perustuvat voimat kuljettavat hahmoja eteenpäin matkallaan ja millaisten arvojen puristuksessa he toimivat. Analysoin kertomusten modaliteettien avulla myös kirjasarjan transfiktionaalisia yhteyksiä Kingin muihin teoksiin ja kirjasarjan metaleptisyyttä

Analysing the business strategy for SMEs: A focus study based on Bioluup Oy

This research focuses on the creation of business strategies for small and mid-size enterprises (SMEs). It seeks to answer the question “How to analyse the business strategy of an SME by using a focus group study?” The definitions and limitations of this research are on SME companies and their business strategies. The research concept is based on the strategic needs of Bioluup Oy. Bioluup Oy has been established in 2015. It has conducted its five-year-plan and got their business standardized. With this research Bioluup Oy seeks managerial implication on how they should design their next business strategy. The literature review was separated in two parts. First part was about SMEs. Focus on that part is on entrepreneurship and on the importance and survival of the SMEs. First part tells how broad the definition of SME really is, how every company starts with one man or a small group of people, and finally about the challenges SMEs might have in order to survive. The second part of literature review deepens understanding of the idea of the business strategy and its importance. Explanations of mission, vision and values focuses to explain about applying the business strategy. The research uses focus group study, i.e. it is qualitative research. Seven persons participated to the focus group study. Participants had the managerial level experience and competencies related to SMEs and business strategies. The group discussed in a session about key elements of forming business strategies for SME companies. Furthermore, the discussions reviewed business strategies from multiple point of views. The subjects of the discussions were similar to the literature review in order to get confirmation and new points of view on those subjects. In addition, there was discussion about employee perspective related to creating, implementing and conducting the business strategy. Employees are one of the most significant resources that a company has and thus their integration in decision-making is paramount from creation to execution of a business strategy. This research gives a managerial implication for the Bioluup Oy. It states that a wide understanding of the current situation, past and future is seen as the key element for the SME company to form a business strategy. Other points in it are employee’s involvement in the process, reviewing and updating the strategy regularly and acting upon the strategy. The company needs to define and periodically review targets that they want to achieve. Everyone in the company needs to be determined to reach the targets defined in the business strategy

Kestävää hyvinvointia yhdessä vai vetäytymistä maakuoppaan? : Ihmisten kokemuksia kestävämmän elämäntavan kokeilusta

Käsillä oleva ympäristökriisi ja erityisesti siihen liittyvä ilmastonmuutos ovat nousseet viime vuosikymmenien aikana tärkeiksi yhteiskunnallisiksi teemoiksi. Ilmastonmuutos on pakottanut etsimään ratkaisuja, jotta voisimme elää kestävästi planeettamme kantokyvyn rajoissa. Myös sosiaalipolitiikan tutkimuksessa on alettu kinnittää huomiota siihen, että hyvinvointivaltio ei ole ekologisesti kestävällä pohjalla. Samalla kestävyysratkaisuissa voi itsessään ollan potentiaalia ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tässä tutkimuksessa tutkin kestävämpien elämäntapojen kokeiluun osallistuneiden ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä kestävämmistä elämäntavoista. Lähden liikkeelle siitä, että yhteiskunallinen murros vaatii meitä muuttamaan käsityksiämme hyvinvoinnista, ja muutoksen keskiössä tulisi olla inhimillisten tarpeiden täyttäminen. Sen vuoksi olenkin valinnut inhimillisten tarpeiden näkökulman tämän tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi. Tutkimuskysymyksiäni ovat; mitkä asiat kokeiluun osallistuneiden arjessa ovat edistäneet kestävämpien elämäntapojen toteutumista, ja mikä taas on ollut niiden toteutumisen esteenä, sekä miten ihmiset puhuvat kestävän elämäntavan ja tarpeiden yhteydestä tarpeiden tyydyttäjien näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytän sisällönanalyysiä, jonka avulla tarkastelen kestävämpien elämäntapojen kokeiluun osallistuneiden ihmisten haastatteluista koostuvaa aineistoa. Analyysini perusteella kestävien elämäntapojen toteutumista estävät arjen kiireisyys, konsumeristinen yhteiskunta, matkailukulttuuri, koettu yhteiskunnan yksilökeskeisyys sekä monimutkainen informaatiokenttä. Haastateltavat kaipaavat elämäänsä enemmän joutilaisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vähäisempää kulutusta, ja näiden tekijöiden voidaan myös katsoa edistävän kestävien elämäntapojen toteutumista.Tulokset vahvistavat sitä näkemystä, että monilla elämä osa-alueilla ihmiset kokevat mahdollisuudet muuttaa elämäntapojaan rajallisiksi, kun taas jotkut muutokset ovat helpompia. Tämä tulisi ottaa huomioon myös mahdollisia yhteiskunnallisia ohjauskeinoja suunnitellessa

Työntekijöiden kokemus muutosprosessin osallistavuudesta : Case Yleisradion aihetoimitusuudistus keväällä 2018

Muutos on nykyään jatkuvasti läsnä. Erityisesti media-alalla digitalisaatiosta johtuva murros edellyttää yrityksiltä mukautumista alati vaihtuviin tilanteisiin. Organisaatiouudistukset voivat käydä raskaiksi työntekijöille, sillä muutos aiheuttaa stressiä ja vähentää työntekijöiden ja esimiesten välistä luottamusta. Työntekijöitä voidaan ottaa mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen erilaisilla osallistamismenetelmillä. Tämä tutkielma sisältää katsauksen muutosjohtamiseen, osallistamiseen ja yksilön kokemuksiin muutoksessa. Tämä laadullinen tapaustutkimus toteutettiin Yleisradio Oy:n toimeksiannosta kevättalvella 2019. Tutkimusmenetelminä olivat puolistrukturoidut yksilöhaastattelut ja fokusryhmätilanne. Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimituksessa muutettiin kotimaan aiheita käsittelevien toimitusten jakoa, tavoitteena parantaa arjen sujuvuutta, toiminnan suunnittelua ja journalismin laatua. Muutosjohto pyrki osallistamaan toimittajat muutokseen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten toimittajat kokivat muutosprosessin osallistavuuden. Kyseisen päätutkimuskysymyksen lisäksi tarkastellaan yksilön muutosasenteeseen vaikuttavia tekijöitä ja sitä, millainen muutosprosessi edistää muutoksen tavoitteiden saavuttamista. Tuloksista on hahmotettavissa kuusiosainen dynaaminen malli, joka kuvaa osallistavan muutosprosessin kokemusta. Mallin osat ovat henkilökohtainen asenne muutokseen, muutoksen kokemus, osallistamisen kokemus, sosiaaliset suhteet, muutoksen seuraukset ja kaikkien edellä mainittujen kontekstina toimiva organisaatio ja sen toimiala. Henkilökohtainen asenne on mallin oleellisimpia palasia, sillä se suuntaa yksilön havaintoja ja tulkintaa, joihin muutoksen ja muutoksen osallistamisen kokemukset perustuvat. Kyseiset kokemukset ja asenne puolestaan vaikuttavat muutosten seurauksien tulkintaan eli yksilön näkemyksiin siitä, millainen muutoksen lopputulos oli. Muutosasenne ja yksilön kokemukset ovat riippuvaisia kontekstista, toisin sanoen organisaatiolla, siellä aiemmin tapahtuneilla asioilla ja yhteisön sosiaalisilla suhteilla on vaikutusta niihin. Tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että muutosviestintä on oleellista muutosprosessin onnistumiselle. Sen avulla työntekijät ymmärtävät muutostarpeen ja muutoksen merkityksen. Myös osallistaminen on työntekijöille helpompaa hahmottaa, mikäli siitä on kerrottu heille muutosprosessin aikana. Silloin työntekijät tietävät, miten heidän panoksensa vaikuttaa muutokseen