Mentoring Staff Members as Patient Safety Leaders: The Clarian Safe Passage Program

We are at a crossroad in patient safety. Patient safety definitions, research, products, and implementation strategies have become as complex as health care itself. Almost every professional and regulatory organization now has a position or strategy to address the estimated 44,000 to 98,000 deaths per year due to health care error[1]. Memorizing and implementing the Joint Commission for Accreditation National Patient Safety Goals is not enough to establish and maintain a culture of safety. Patient safety literature offers few practical solutions on the implementation of an integrated, system wide application of patient safety approaches to clinical practice. It is our responsibility to teach those who provide direct patient care the concepts of patient safety and to provide a knowledge management network to support patient safety knowledge. In turn, the frontline practitioners can teach us about the patient safety challenges they face on a daily basis. Only then can we solve frontline patient safety issues. The Clarian Safe Passage1Program, in which trained staff nurses serve as the unit patient safety experts, in concert with the American Association of Critical Care Nurses (AACN) Synergy Model of Patient Care, have provided a patient safety knowledge and mentoring program that gives staff nurses the skills and tools to identify and address patient safety issues on a day-to-day basis

Two small-scale perfusion models for the ambr250 to enable the study of production stability

Please click Additional Files below to see the full abstract

Patient Safety. From Metaphor to Model: The Clarian Safe Passage Program

The most important stakeholders in patient safety are alert and mobilized frontline health care staff. At Clarian Health Partners, Indianapolis, IN, clinicians in the Safe Passage Program work jointly with unit staff, physicians, and other departments to continuously improve the level of patient, employee, and visitor safety. Medical error reporting at Clarian has tripled. The enthusiasm and passion of Safe Passage clinicians is both inspiring and energizing

Blame--Do You Know It When You See It?

The landmark Institute of Medicine Report, To Err Is Human: Building a Safer Health Care System. stated that medical error causes 44,000 to 98,000 deaths per year. There is no question that the report raised awareness of patient safety and stressed the importance of patient outcomes. Heightened awareness has produced a patient safety industry of sorts, with solutions that range from technology to outcomes measurement. Regulatory bodies, such as the Joint Commission on Accreditation of Healthcare Organizations (JCAHO), have recognized the need for patient safety to be embedded in the culture of healthcare organizations. In particular, the JCAHO has encouraged use of the root cause analysis process for investigating near miss and adverse events. This process emphasizes learning from system analysis over assigning individual blame, an approach used successfully in such high reliability organizations as the aviation industry and the military. Many healthcare organizations have formulated nonpunitive reporting policies to encourage error reporting and to identify systems issues. This article discusses the importance of a work complexity and human factors focus, how blame will continue to surface as patient safety efforts are implemented, and implications for outcomes management

Neutrophil Extracellular Traps in Infectious Human Diseases

Neutrophils, as the main cells of the first line of host defense against microbial pathogens, are responsible for pathogen recognition, inhibition of pathogen spreading into the host tissue, and finally, killing the invader cells. Neutrophils carry out these functions via numerous mechanisms, including a relatively recently described activity based on a release of neutrophil extracellular traps (NETs), a process called netosis. NETs are structures composed of DNA backbone, decorated with antimicrobial factors, derived from neutrophil granules. The structure of NETs and their enzymatic and microbicidal inclusions enable efficient trapping and killing of microorganisms within the neutrophil extracellular space. However, the efficiency of NETs depends on neutrophil ability to recognize pathogen signals and to trigger rapid responses. In this chapter, we focus on possible pathways involved in the release of NETs and summarize the current knowledge on triggers of this process during bacterial, fungal, protozoan, and viral infections. We also consider the mechanisms used by microorganisms to evade NET-killing activity and analyze the harmful potential of NETs against the host cells and the contribution of NETs to noninfectious human diseases

Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Loppuraportti

Ennen vuotta 2000 todettuja torjunta-aineiden aiheuttamia pohjaveden pilaantumistapauksia tunnetaan Suomessa vain muutamia. Toisaalta torjunta-aineiden säännöllistä pohjavesiseurantaa ei ole tehty. Pohjavesinäytteistä on määritysmenetelmien tarkentumisen myötä löydetty myös yhä useampia torjunta-aineita. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hankkeessa ”Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä (TOPO)” selvitettiin torjunta-aineiden esiintymistä pohjavedenottamoiden raakavedessä. Selvityksessä mukana olleet pohjavesialueet sijaitsivat yhdentoista ympäristökeskuksen alueilla. Hankkeessa tutkittiin vuosien 2002–2005 aikana torjunta-aineiden esiintymistä 295 näytteestä 282 havaintopisteestä 190 pohjavesialueelta. Tutkimus kohdistui pohjavesialueille, joilla sijaitsi tai on aikaisemmin sijainnut toimintaa, johon liittyy torjunta-aineiden käyttöä. Tällaisia toimintoja ovat mm. maa- ja metsätalous, taimi- ja kauppapuutarhat, virkistysalueet, hautausmaat, maantie- ja raideliikenne ja teollisuuslaitokset. Koska tutkimuskohteet on valittu edellä kuvatun mukaisesti, tuloksia ei voi suoraan yleistää kaikkiin pohjavesialueisiin.  Torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita todettiin 37 % tutkituilta pohjavesialueilta, 35 % havaintopisteistä ja 39 % näytteistä. Määritysrajan ylittäneitä pitoisuuksia todettiin 28 % tutkituista pohjavesialueista, 26 % havaintopisteistä ja 29 % näytteistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 talousvedelle asetettu raja-arvo (0,1 µg/l) ylittyi raakaveden osalta 15 pohjavesialueella eli 8 % tutkituista pohjavesialueista. Yli raja-arvon suuruisina pitoisuuksina todettiin pohjavedessä atratsiinia, DEA:aa, DEDIA:aa, heksatsinonia, bentatsonia, bromasiilia sekä BAM:a. Yli määritysrajan mutta alle asetetun raja-arvon suuruisia torjunta-ainepitoisuuksia todettiin 20 % tutkituista pohjavesialueista. Useiden tässä selvityksessä pohjavedestä todettujen torjunta-aineiden myynti ja käyttö on kielletty tai muutoin loppunut. Käytöstä poistettujen torjunta-aineiden löytyminen pohjavedestä on merkki siitä, etteivät ne pohjaveteen päästyään hajoa nopeasti, vaan poistuvat pääosin normaalin pohjaveden kierron kautta. Joissakin pisteissä oli havaittavissa varsinaisen tehoaineen pitoisuuden olevan pienempi kuin hajoamistuotteen, mikä on merkki aineen hajoamisesta pohjavesiolosuhteissa

Differential Gears of Road Vehicles

Import 02/11/2016Tato bakalářská práce se zabývá problematikou rozdělení hnacího momentu na hnaná kola nápravy. Obsahuje přehled používaných typů konstrukcí diferenciálů a stálých převodů v automobilové produkci osobních a nákladních vozů. Součástí je stanovení výhod a nevýhod jednotlivých konstrukčních řešení a jejich nejčastější použití. V závěru se nachází doporučení pro výběr vhodného typu diferenciálu a jeho nastavení.This bachelor thesis deals with the distribution of drive torque to the drive wheels. It contains an overview of the types and structure differentials and final drive in cars and trucks automobile production. There are also included the advantages and disadvantages of each design solution and their appropriate use. In conclusion, there are recommendations in choosing the appropriate type of differential and it’s settings.342 - Institut dopravyvelmi dobř

The Functions of International Volunteering in Teachers' Professional Development : a Narrative Approach

The purpose of this study was to examine the experiences of three Finnish volunteer teachers in developing countries. Specific point of interest was to understand the functions of volunteer learning experiences in developing teacher identities. The objective of the study is to understand the possibilities of personal and professional growth that international volunteer teaching can provide. In this study, identity was seen as socially constructed narratives (Sfard & Prusak 2005). Learning was considered the bridge between actual and designated teacher identities. Teachers' professional growth was seen as interplay between developing the teacher's personal identity, professional identity and collective identity (Heikkinen 2001). This study follows constructivist theories' conception of knowledge as socially and subjectively constructed. A narrative approach defines the study as a whole. The research method applied was a combination of autobiographical narrative interview (Schütze 2005) and a semi-structured interview. The subjects were three Finnish teachers who all had taken part in an international volunteering program for six months. The collected data was analysed using Polkinghorne's (2005) analysis of narratives and narrative analysis. Analysis of narratives was utilised in categorizing the teachers' learning experiences. Narrative analysis then was applied to construct a new narrative: a typical story of the functions of international volunteering in teacher identity development. The teachers' learning experiences through volunteering were substantial and strongly linked to the teacher's personal background. The learning experiences were categorized as follows: 1) adapting in a new country, 2) working in the school community, 3) facing challenging situations in teaching and 4) cultural encounters. All categories except for the first one were linked to teacher identity development in the teachers' narratives. Learning experiences were utilized in two ways: realizing designated identities and creating new ones. International volunteering can support teachers' professional growth, but learning experiences are not linked to professional identities automatically without reflection. For the organizations providing international volunteering opportunities, it is important to identify the reflexive nature of volunteering and be organized in guiding teachers to reflect their experiences.Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen opettajan kokemuksia kansainvälisestä vapaaehtoistyössä kehitysmaassa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia oppimiskokemuksia opettajat kokivat vapaaehtoistyöjakson aikana. Lisäksi tarkoituksena oli ymmärtää, millaisia merkityksiä näille oppimiskokemuksille annettiin suhteessa omaan opettajuuteen. Tutkimuksessa hahmotellaan kansainvälisen vapaaehtoistyön mahdollisuuksia tukea opettajan ammatillista kehittymistä. Identiteetti nähtiin Sfardin ja Prusakin (2005) mukaan sosiaalisesti rakentuvina kertomuksina, diskursiivisina vastineina eletyille kokemuksille. Oppiminen nähtiin siltana todellisten ja tulevien opettajaidentiteettien välillä. Opettajan ammatillisessa kehittymisessä nähdään yhdistyvän persoonallisen, ammatillisen ja kollektiivisen identiteetin vahvistuminen (vrt. Heikkinen 2001). Tutkimus pohjautui konstruktivistiseen tiedonkäsitykseen ja tukeutui kauttaaltaan narratiiviseen tutkimustapaan. Käytetty aineistonkeruumetodi oli haastattelu, jossa yhdisteltiin piirteitä elämäkerrallis-narratiivisesta haastattelusta (Schütze 2005) ja teemahaastattelusta. Tutkimushenkilöinä toimi kolme pääkaupunkiseudulla työskentelevää opettajaa, jotka olivat kaikki osallistuneet puolen vuoden mittaiselle Etvo-vapaaehtoistyöjaksolle jossain kehitysmaassa. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntäen Polkinghornen (2005) analyysitapojen jakoa narratiivien analyysiin ja narratiiviseen analyysiin, joista narratiivien analyysia käytettiin opettajien oppimiskokemusten luokitteluun. Narratiivista analyysia hyödynnettiin konstruoimalla aineistosta kokonaan uusi kertomus: mahdollisimman laaja tyyppikertomus vapaaehtoistyöjakson merkityksistä opettajan identiteetille. Opettajien oppimiskokemuksia kansainvälisessä vapaaehtoistyössä oli paljon ja ne liittyivät vahvasti opettajan elämäntarinaan. Oppimiskokemukset jaettiin neljään kategoriaan: 1) uuteen maahan sopeutuminen, 2) työyhteisössä toimiminen, 3) haastavien tilanteiden kohtaaminen opetustyössä ja 4) kulttuurien kohtaaminen. Ensimmäistä lukuun ottamatta kaikista kategorioista löydettiin teemoja, jotka opettajat liittivät kertomuksessaan opettajaidentiteetin kehittymiseen. Oppimiskokemusten kautta sekä integroitiin tulevia opettajaidentiteettejä todelliseen opettajaidentiteettiin että rakennettiin uusia tulevia opettajaidentiteettejä. Kansainvälinen vapaaehtoistyö voi tukea opettajan ammatillista kehittymistä, mutta oppimiskokemusten liittäminen opettajaidentiteettiin ei tapahdu automaattisesti ilman kokemusten reflektointia. Kansainvälistä vapaaehtoistyötä tarjoavien järjestöjen on tärkeää huomata vapaaehtoistyön refleksiivinen luonne ja ohjata opettajia reflektoimaan kokemuksiaan organisoidusti