Nautojen kansallisen terveysrekisterin validointi tuottajien tekemän seurannan perusteella : tiedonkeruun ja osallistuneiden suomalaisten karjojen taustatietojen kuvaaminen

Lypsylehmien sairaustietoja on kerätty Suomessa valtakunnallisesti vuodesta 1982 lähtien. Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kerätään valtakunnallisesti ja järjestelmällisesti tietoja lypsylehmien sairauksista. Nämä terveysrekisterit sisältävät suuren määrän tietoa, mutta tämän tiedon oikeellisuutta ei ole tutkittu kovinkaan paljoa. Tämä lisensiaatintyö liittyy yhteispohjoismaiseen DAHREVA-projektiin (Dairy Herd Disease Registry Evaluation). Projektissa tutkittiin terveysrekistereiden sisältämän tiedon vastaavuutta lehmien todelliseen sairastuvuuteen. Tässä lisensiaatintyössä on kuvattu DAHREVA-projektin ensimmäisen vaiheen tiedonkeruu Suomessa ja vertailtu tutkimukseen osallistuneita karjoja kaikkiin tuotosseurannassa oleviin karjoihin maitotuotoksen, lehmien sairastuvuuden ja navettatyypin osalta. Lisäksi tässä työssä on analysoitu tutkimukseen osallistuneiden suomalaisten tuottajien mielipiteitä tutkimuksen työläydestä ja tarpeellisuudesta. Kirjallisuuskatsauksessa on käsitelty tietokantojen validoimista sekä esitelty Pohjoismaiden terveystarkkailujärjestelmät ja sairastuvuuksissa havaitut erot maiden välillä. Osallistuneita suomalaisia lypsykarjatilallisia oli yhteensä 164. Nämä tilalliset täyttivät tutkimuksen tiedonkeruujaksojen aikana sairastuneista lehmistä tiedot tutkimuskaavakkeeseen ja lisäksi näistä tilallisista 153 vastasi tiedonkeruujaksojen jälkeen karjan taustatietoja ja tutkimuksen työläyttä ja tarpeellisuutta koskevaan kyselyyn. Tiedot maitotuotoksesta, lehmien sairastuvuudesta ja navettatyypistä vertailukarjoissa saatiin tuotosseurannasta. Tutkimukseen osallistuneet karjat olivat keskimäärin hieman korkeatuottoisempia ja niissä lehmien sairastuvuus oli hieman suurempi kuin kaikissa tuotosseurantaan kuuluvissa karjoissa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista tuottajista piti tutkimusta tärkeänä ja tutkimuskaavakkeiden täyttöä helppona. Tulosten perusteella voidaan päätellä tutkimukseen osallistuneiden karjojen vastaavan kohtalaisen edustavasti kaikkia tuotosseurantaan kuuluvia karjoja. Tuottajilta kerättyjen sairaustietojen voidaan päätellä vastaavan hyvin lehmien todellista sairastuvuutta tutkimuskarjoissa tutkimuksen tiedonkeruujaksojen aikana

Reflections on Supervising the Postgraduate Students’ Design Science Research Thesis

Design science research (DSR) is an appropriate method for postgraduate-level (MSc) thesis work, where the students need to combine and apply theoretical knowledge and hands-on skills to solve practical problems. Students face considerable challenges, however, when applying DSR in timeboxed situations with limited competences. In this paper, I reflect on my experiences supervising more than 200 MSc theses, many using—and some that intended to use—DSR. My reflections provide teaching tips to educators and supervisors and show a need for new DSR process and evaluation methods

Factors influencing the alignment of SOA development with business objectives

Service-Oriented Architecture (SOA) has gained focus as a driver for bridging and aligning business and IT-oriented views in information system development. The critical aspect of successful SOA is aligning technology and business; without proper alignment, the full potential of SOA will not be achieved. The current academic literature includes only few empirical studies on business-IT alignment aspects related to SOA adoption. In this exploratory study we explore factors influencing successful SOA implementation. We interview IT and business people from nine organisations appearing as SOA forerunners in Finland. Our findings indicate that successful SOA adoption is affected by several factors varying from organisation culture to processes and methods, communication and technology. The findings form a basis for future SOA research and a set of guidelines for practitioners

Vanhempien epäröivä tai kielteinen suhtautuminen neuvolaikäisten lastensa rokotuttamiseen ja terveydenhoitajalta toivottu tuki rokottamispäätöksen teossa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa neuvolaikäisten lasten vanhemmilta rokottamispäätösten syistä ja selvittää terveydenhoitajalta toivottua tukea rokottamispäätöksen teossa. Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää erityisesti niiden vanhempien kokemuksia, jotka epäröivät tai kieltäytyvät lapsen rokotuttamisesta. Tavoitteena oli löytää uusia työmenetelmiä, joilla terveydenhoitajat voivat tukea vanhempia rokottamispäätöksen tekemisessä. Opinnäytetyö on osa Metropolia ammattikorkeakoulun koordinoimaa ROKOKO-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa rokotusten kanssa työskentelevien hoitajien rokotusosaamista. Aineisto kerättiin neuvolaikäisten lasten vanhemmilta syksyllä 2015 puolistrukturoidulla sähköisellä kyselyllä 5.–8.10.2015 sosiaalisen median sivustoilla. Vastauksia saatiin neljän päivän aikana 162 kappaletta, joista aineistoon sopivia oli 147. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Vastaajista suurin osa (n=67, 46 %) ei ottanut lapselleen mitään rokotuksia. Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan vanhempien syyt rokotuttaa tai olla rokotuttamatta lastaan olivat hyvin samanlaisia kuin aikaisemmissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa. Riippumatta rokottamispäätöksestä, suurin osa (n=68, 46 %) vanhemmista koki, etteivät he olleet saaneet terveydenhoitajalta riittävästi tukea. Vanhemmat kokivat rokotetietoutensa heikoksi eivätkä saaneet terveydenhoitajalta tarpeeksi informaatiota. Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat, että myös lapsensa kokonaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti rokotuttavat vanhemmat kaipaavat terveydenhoitajalta lisää tietoa ja tukea päätöksentekoon. Lisäksi vanhemmat toivovat terveydenhoitajalta asiallista suhtautumista ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajien rokotusosaamisen kehittämisessä. Opinnäytetyön pohjalta nousseita jatkotutkimusehdotuksia ovat kartoittaa laajemmin rokotuttamista epäröivien vanhempien tuen tarvetta sekä tutkia neuvoloiden rokotusohjauksen toteutumista käytännön työssä.The purpose of this study was to gather material from parents regarding their thoughts about vaccination and what kind of support they needed from their public health nurse. The focus of the study was on parents who either hesitate or reject vaccinations for their children. The primary aim of this study was to obtain detailed information that would be useful for child health clinics’ public health nurses to use when advising parents on vaccines. This study is a part of ROKOKO project carried out in co-operation with Metropolia University of Applied Sciences. The project aims to increase the vaccination competence of public health nurses. We gathered data for this study by using a semi-structured electronic questionnaire on 5.–8.10.2015. The questionnaire was published on social media websites aimed at parents with children aged 0–6 years. The final data consisted of 147 parents’ responses. The data were analysed through content analysis. Based on the results, the majority of respondents (n=67, 46 %) chose not to vaccinate their child. The reasons to vaccinate or not to vaccinate were similar to the reasons featured in literature. The majority of parents (n=68, 46 %) found they did not receive enough support from their public health nurse regardless of their decision either to vaccinate or not. Additionally the parents found their knowledge of vaccines was poor and the support from their public health nurse was not adequate. The results demonstrated that also parents who decided to vaccinate their child needed support from their public health nurse. The support needed consisted especially of knowledge, public health nurse’s social skills and an objective atmosphere. These results could be beneficial for developing public health nurses’ vaccination competence. Based on the results of this study more studies are needed in support for vaccine hesitant parents. Also the vaccination guidance in child health clinics should be examined

Searching Success in a Successful IS Acquisition

In today’s business world, information systems (IS) are often acquired from an external vendor rather than being developed in-house. Although the number of studies related to the success of IS acquisitions has increased, there is limited understanding of the relationship between acquisition project success, the final IS success, and their role in defining whether the acquisition endeavor was ultimately successful. For instance, in public sector organizations, there is a tendency for the acquisition project to be conducted outside the acquiring unit. This means that success can be evaluated at multiple levels in the organization, and the different levels might not have identical aspirations related to the acquisition. This can cause organizational issues, especially when the evaluation of success is left in the hands of only one of these parties. In this paper, we study the facets of IS acquisition success by presenting differing aspects that are used in defining IS acquisition success, pointing out a contradiction between the formally measured success and the perceived success. As a result, we propose an IS acquisition success model. The study is conducted as a single case study of a public sector organization in Finland

Introduction to Information Systems Success and Benefits Realization Minitrack

N/

The Benefits of Enterprise Architecture in Organizational Transformation

Today, as organizations constantly adjust their activities to meet ever-changing circumstances, continuous business transformation is taking place. However, planning and steering this transformation can be a daunting task as complexity has been built into the organization over the years. Enterprise Architecture (EA) has been widely adapted as a planning and governance approach to manage the complexity and constant change, and to align the organization toward a common goal. This article studies the EA benefit-realization process by clarifying how EA benefits are realized. Specifically, the focus is on the strategies, resources, and practices which the EA benefits stem from. The findings, derived from an in-depth case study, show that the EA benefit-realization process con- stitutes a long, intertwined chain of activities. Organiza- tions benefit from EA through various means: from the initiation, when comprehensive understanding starts to form, until years later, when measurable outcomes such as cost savings materialize. Suggestions on what to incorpo- rate into EA programs are presented