Optimizing Emergency Department Throughput Using Best Practices to Improve Patient Flow

Emergency Department (ED) crowding and bottle necks are the reality of hospitals across the country. Patients seeking care and needing inpatient beds via the emergency rooms are facing delays with attaining the right level of care. Orchestrating a patient through an ED admission requires a multidisciplinary effort to provide safe, effective and efficient care. This quality improvement project conducted in a tertiary acute care hospital focused on Centers for Medicare and Medicaid metrics to measure Emergency Department (ED) throughput. This multidisciplinary initiative focused on reducing time stamps for patient arrival to the ED through departure to hospital or home. Outcomes showed a significant decrease in the time frame for patient arrival to being seen by a qualified provider, left without being seen rates, ED diversion, and ancillary department turnaround times. The interventions can be applied at other hospital based emergency departments

Kyllä Hiki-Iita tietää! : elämyksellinen opastuskierros Valkeakoskella

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten Valkeakosken kaupungin tarjoama uudenlainen, kesällä 2015 lanseerattu draamaopastuskierros täyttää elämyksen kriteerit ja tuntomerkit. Lisäksi tutkittiin, miten elämyksellisyyttä voitaisiin parantaa kyseisessä matkailutuotteessa. Työn tavoitteena oli antaa Valkeakosken matkailuinfolle mahdollisimman kattava selvitys opastuskierroksen elämyksellisyydestä ja sen mahdollisuuksista kehittyä paremmaksi elämyskokemukseksi. Työn lähtökohtana oli oletus siitä, että opastuskierros on elämyksellinen, koska kyseistä adjektiivia on käytetty opastuksen markkinoinnissa. Työssä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto koostui osallistuvalla havainnoinnilla saaduista havainnoista opastuskierrokselta, avoimesta haastattelusta Valkeakosken matkailusihteeri Tiina Kuivalaisen kanssa ja sekundäärisiin tiedonkeruumenetelmiin lukeutuvista esitteistä ja sähköposteista. Tutkimusaineistosta tulkittiin vastauksia tutkimusongelmiin laadullisen analyysin ja pääteorian avulla. Työ tukeutuikin vahvasti pääteoriaan, joka oli Sanna Tarssasen ja Mika Kyläsen Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskukselle luoma elämyskolmio-malli täydellisestä elämystuotteesta ja sen toteuttamisesta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opastuksen markkinoiminen elämyksellisenä ei ole ollut harhaanjohtavaa. Opastuskierros ei kuitenkaan täytä elämyskolmion asettamia kriteerejä tuotteen elementeille tai toteuta elementtejä jokaisella elämyskolmion tasolla täydellisesti, mutta riittävän hyvin kuitenkin elämyksen aikaansaamiseksi. Opastuskierroksen elämyksellisyyttä on mahdollista siis kehittää entistä paremmaksi. Tuotteen kehittämiseksi työssä esitettiin sekä muutosehdotuksia että täysin uusia ideoita opastuksen toteutukseen, jotta elämyksen synty opastuskierroksen seurauksena vahvistuisi.The purpose of this thesis was to examine how a new guided tour of Valkeakoski, launched in 2015, meets the criteria and characteristics of experience. The purpose was also to study what the factors are that could make this tourism product more memorable. The objective of this study was to gather as much information as possible on the memorability of a guided tour and the opportunities to develop it a more memorable experience. The approach of research in this thesis was qualitative and the data were collected through participatory observation on a guided tour, through an open interview of the person in charge of tourism in Valkeakoski and some brochures and e-mails. The data were analyzed using qualitative analysis and the main theory, experience triangle, developed by Sanna Tarssanen and Mika Kylänen. The assumption of this thesis was that a guided tour is memorable, because that adjective had been used when marketing the product. The findings of the study indicate that a guided tour is memorable according to the experience triangle, although it lacks some features of memorability. The study suggests some changes and new ideas for implementing the tour to develop the product

Assessing the effects of ANO7 mutations on mRNA splicing using a minigene splicing assay

Prostate cancer (PrCa) is the most common cancer type in men. Dysregulated splicing is considered a hallmark of cancer, and PrCa has its own characteristic splicing landscape. Alternative splicing (AS) enables production of multiple protein isoforms from a single gene by altering splicing of exons and introns. AS outcomes can be studied with reverse transcription PCR (RT-PCR) or a minigene splicing assay, which allows comparison of wild type and mutant sequences in identical conditions. This MSc study focused on two splicing mutations in ANO7, a PrCa susceptibility gene. Variant rs77559646 in the splice donor site of intron 4 leads to exon skipping and increased intronic expression presumably by disrupting binding of an essential splicing factor. The variant was corrected by CRISPR-Cas9 base-editing, also producing a new unwanted mutation upstream. This study aimed to determine whether normal splicing would be restored regardless. Ultimately, RT-PCR analysis revealed that intron 3 expression was not reduced. Additionally, the region exhibited deletions related to Alu repeat elements. Splicing assay showed that exon 4 splicing was improved, but only slightly. Variant rs78154103 in intron 7 causes cryptic splice site selection and partial intron retention. The variant’s effect on splicing was studied with a minigene splicing assay using a longer construct than in a previous study, allowing formation of endogenous secondary structures, suspected of contributing to dysregulated splicing. As anticipated, more exon skipping was detected compared to reference, but inclusion of cryptic exon did not differ between the constructs, contrary to what was expected.Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Eturauhassyövässä, kuten muissakin syö vissä, havaitaan häiriintynyttä esiaste-RNA:n silmukointia. Vaihtoehtoinen silmukointi mahdollistaa useamman erilaisen proteiinituotteen tuoton yhdestä geenistä vaihtoeh toisilla eksoni-introni-yhdistelmillä. Vaihtoehtoista silmukointia voidaan tutkia esimerkik si RT-PCR-tekniikalla (reverse transcriptase - polymerase chain reaction) tai minigee nien silmukointianalyysillä (engl. minigene splicing assay), joka mahdollistaa villityypin ja mutanttisekvenssin vertailun identtisissä olosuhteissa. Tässä tutkielmassa tutkin kahta ANO7-eturauhassyöpäalttiusgeenissä ilmenevää sil mukointimutaatiota. Variantti rs77559646 sijaitsee introni 4:n luovuttaja-alueella, josta silmukointi tavallisesti alkaa. Variantti johtaa eksoni 4:n poissilmukointiin ja lisäänty neeseen introni 3:n ekspressioon oletettavasti estämällä silmukointiin tarvittavan ribo nukleoproteiinin sitoutumisen. Mutaatio on korjattu CRISPR-Cas9 ba se-editing -tekniikalla, mutta samanaikaisesti syntyi uusi mutaatio yläjuosteessa. Tut kimuksen tavoitteena oli selvittää, palautuuko asianmukainen silmukointi tahattomasta muutoksesta huolimatta. Asiaa tutkittiin RT-PCR-tekniikalla ja minigeenien silmukointi analyysillä. RT-PCR-analyysi osoitti, että introni 3:n ekspressio ei eronnut muokatun ja varianttisekvenssin välillä. Lisäksi tutkitulla introni 3 -alueella havaittiin deleetioita, jotka olivat yhteydessä Alu-toistojaksoihin. Silmukointianalyysistä kävi ilmi, että eksoni 4:n silmukointi palautui, mutta odotettua heikommin. Introni 7:ssä sijaitseva variantti rs78154103 aiheuttaa kryptisen silmukointikohdan akti vaation, johtaen kryptisen eksonin (eksoni + osa intronia) muodostumiseen. Variantin vaikutusta silmukointiin tutkittiin minigeenien silmukointianalyysillä käyttäen pidempää minigeenikonstruktia, kuin aiemmassa tutkimuksessa. Pidempi sekvenssi mahdollistaa RNA:n sekundaarirakenteiden muodostumisen, joiden rakennemuutosten epäillään aiheuttavan häiriintynyttä silmukointia kyseisellä geenialueella. Odotusten mukaisesti variantti aiheutti lisääntynyttä eksonin poistoa verrattuna villityyppiin. Kryptinen eksoni kuitenkin ekspressoitui yhtä vahvasti molemmilla konstrukteilla, toisin kuin odotettiin

Nutritional genomics and personalized diet

Nutritional genetics is considered as the combination of nutrigenomics and nutrigenetics. Nutrigenomics is establishing the effects of ingested nutrients and other food components on gene expression and gene regulation. It will also determine the individual nutritional requirements based on the genetic makeup of the person (personalized diet) as well as the association between diet and chronic diseases which will help to understand the etiologic aspects of chronic diseases such as cancer, type-2 diabetes, obesity and cardiovascular disease (CVS). Nutrigenetics on the other hand identifies how the genetic makeup of a particular individual co-ordinates his or her response to variousdietary nutrients. It also reveals why and how people respond differently to the same nutrient. The present review will focus upon interaction of genetic background and diet with regard to development of such life threatening chronic conditions as obesity, cardiovascular disease (CVD), and cancer that are responsible for the majority of deaths in developed Western countries

Naisten representaatio Harriet Martineaun ohjesääntöistä prostituutiota vastustavassa poliittisessa aktivismissa 1800-luvun Britanniassa.

The purpose of this thesis is to examine the representations of women in the activism of 19th-century freethinking feminists and the underlying motives thereof. I analyse the representations offered by Harriet Martineau in her writings on the Contagious Diseases Acts – legislation regulating prostitution – consisting of the four letters to the London Daily News in 1869, electoral placards and personal letters written c. 1871. In examining the different representations of women, I use content analysis to categorise Martineau’s rhetoric in her writings on the middle-class activists and lower-class sex workers. The three key concepts for this thesis are freethought, gender, and representation. By freethought I refer to the ideology of the organized 19th-century secularist movement that lobbied for the separation of political, cultural, and moral life from religion. I use the term gender as theorized by Joan Scott, conceptualising it as a constitutive element of social relationships based on perceived differences and as a way of signifying relationships of power. In utilizing the term representation, I use Stuart Hall’s definition of representation as “the process by which members of a culture use language to produce meaning”. The representations of women in Martineau’s writings on the Acts are varied and conflicting. I identify three representations of middle-class women: self-sacrificing patriots, moral guardians, and intellectual educators. Each is used to justify women’s move into politics. The emphasis on self-sacrifice and moral guardianship employs the dominant ideology of femininity in which women were passive but at the centre of the morality of the nation. However, at the same time Martineau challenges the dominant idea of femininity in presenting the female activists as active agents and intelligent educators. I identify three representations of lower-class sex workers: passive victims, sinners, and fellow English women. In the victimizing rhetoric, Martineau utilizes the common idea of the sex worker’s fallenness to evoke sympathy. However, she never differentiates between the sex workers by virtue, presenting all as victims of society. Most radically she portrays them as English women, equal subjects of the British law. This egalitarian representation challenges the hierarchical structure underpinning the victimizing rhetoric. I suggest Martineau’s representations draw from two distinct aspects: her middle-class background and her freethinking mission of bettering society through education. Her moral background explains the more traditional depictions of women. However, I argue that her belief in necessarianism motivates her egalitarian view of sex workers as fellow Englishwomen. I suggest that Martineau’s over-arching agenda was to educate the public. This is apparent in her appeals to the duty of citizens to learn and enlighten others

Beginning of a New Era: Remote Recruitment Takeover : How has the COVID-19 pandemic and changing work affected recruitment process evolvement?

Tutkimuksessa selvitetään, miten muuttuvan työn ja korona pandemian tuomat rajoitukset ovat vaikuttaneet rekrytointiprosesseihin viime vuosien aikana. Työssä keskustellaan perinteisestä rekrytoinnista, modernista rekrytoinnista sekä ammattilaisten käsityksistä siitä, minkälaista tule vaisuuden rekrytointiprosessit tulevat olevaan pandemian jälkeen. Tämän tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmä. Puolistrukturoituja haastatteluja suoritettiin yhteensä seitsemän rekrytoinnin ja henkilöstöjohtamisen ammattilaisten kanssa. Haastateltavilla on monien vuosien kokemus rekrytoinnista ennen pandemiaa sekä sen aikana. Haastateltavat työskentelevät kaikki eri yrityksissä ja yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Tutkimus paljastaa, että rekrytointiprosessit ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosien aikana ja korona pandemia on muuttanut rekrytoinnin pelikenttää entisestään ja vauhdittanut digitalisaation tuomien muutoksien toimeenpanemista. Korona pandemian tuomien rajoitusten myötä on otettu käyttöön uusia rekrytoinnin työkaluja, jotka ovat mahdollistaneet etänä tapahtuvat rekrytointiprosessit. Nämä etärekrytoinnin työkalut ovat lisänneet prosessien tehokkuutta ja näiden työkalujen uskotaan pysyvän osana prosesseja myös korona pandemian jälkeen. Tämä tutkimus kattaa kirjallisuuden kuilun tarjoamalla konkreettisia esimerkkejä rekrytointiprosessien muutoksista korona pandemian aikana sekä rekrytoinnin ammattilaisten uskomuksia tulevaisuuden rekrytointiprosesseista

Addressing telecommuting in cyber security guidelines

Cyber security threats are becoming more common than before. New phenomena in society include new cyber security threats which organisations and society should prepare for. One of these phenomena is telecommuting. Telecommuting has its roots already in the 1970s, but it has become increasingly popular during the last years. Especially the pandemic caused by Covid-19 has changed the way of working drastically. Pandemic and the social distancing forced many organisations to have their employees working from home. Information technology has abled telecommuting, but it has also brought some problems such as security issues. Cyber security threats have increased and become more diverse during the mass telecommuting caused by Covid-19. Telecommuting has some special features that can increase cyber security threats and risks. In this research the following cyber security threats relating to telecommuting were identified to be most relevant: cyber attacks, social engineering, unauthorized access and physical security. Previous literature has identified that there exist cyber security threats in telecommuting, but it has remained unclear how organisations manage and mitigate these in practice. Many of the identified threats relate to employees’ unwanted behaviour. Employees are unaware of the threats facing the organisation in telecommuting. Some employees have not been provided with proper guidelines and instruction on secure way of working. Information security policies and guidelines are important for maintaining cyber security in organisations. Policies can be even seen as the basis for organisation’s cyber security. This research studied which guidelines could be applicable in a telecommuting environment in order to mitigate the common cyber security threats. Most prominent cyber security guidelines for telecommuting identified in this research were guidelines for personal and mobile devices, guidelines for social engineering, guidelines for physical security, network guidelines, password guidelines and guidelines for online meetings. Case study of multiple cases was used as a method for this study. The cases are seven Finnish universities. The empirical data consists of cyber security and telecommuting guidelines from the universities. These guidelines were analysed by reflecting to the theoretical framework. The analysis showed that especially guidelines for physical security and online meetings were lacking. The presence of outsiders in the telecommuting environment was addressed poorly. Outsiders are a threat both to physical and online meeting security as outsiders may see or hear confidential things. In addition, guidelines were not addressing data labelling and information release. Threats specific to Covid-19 were also addressed poorly even though cyber criminals have exploited the pandemic. Guidelines seemed to be otherwise comprehensive. Threats that were addressed poorly have been especially relevant during the pandemic which suggests that organisations’ guidelines are not quite up to date even though otherwise applicable. Organisations should review and update their guidelines periodically and if a major change occurs in the operation environment.Kyberturvallisuusuhat ovat yleistymässä. Uudet ilmiöt tuovat mukanaan uusia kyberturvallisuusuhkia, joihin organisaatioiden ja yhteiskunnan tulee varautua. Yksi näistä ilmiöistä on etätyö. Etätyön juuret ovat jo 1970-luvulla, mutta sen suosio on kasvanut viime vuosina. Erityisesti Covid-19 ja sen aiheuttama pandemia ovat muuttaneet työn toimintatapoja radikaalisti, sillä pandemia pakotti monet työntekijät etätyöhön. Tietotekniikka on mahdollistanut etätyön, mutta se on tuonut myös ongelmia liittyen kyberturvaan. Kyberturvallisuusuhat ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet pandemian aiheuttaman laajalle levinneen etätyön myötä. Etätyössä on joitain erityispiirteitä, jotka voivat lisätä kyberturvallisuusuhkia ja -riskejä perinteiseen työntekoon verraten. Tässä tutkimuksessa tärkeimmiksi etätyöhön liittyviksi kyberuhiksi tunnistettiin kyberhyökkäykset, sosiaalinen manipulointi, valtuuttamaton pääsy ja huono fyysinen turvallisuus. Aikaisemmassa kirjallisuudessa on havaittu, että etätyöhön liittyy kyberturvallisuusuhkia, mutta on jäänyt epäselväksi, miten organisaatiot hallitsevat ja vähentävät niitä käytännössä. Monet tunnistetuista uhista liittyvät työntekijöiden ei-toivottuun käyttäytymiseen. Työntekijät eivät välttämättä ole tietoisia etätyön uhista organisaatiolle. Osalle työntekijöistä ei ole myöskään annettu asianmukaisia ohjeita kyberturvallisista työskentelytavoista. Tietoturvapolitiikat ja - ohjeet ovat tärkeitä organisaatioiden kyberturvallisuuden ylläpitämisessä. Politiikkoja voidaan pitää jopa organisaation kyberturvallisuuden perustana. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia ohjeita tarvitaan etätyössä yleisten kyberturvallisuusuhkien lieventämiseksi. Tässä tutkimuksessa tunnistetut kyberturvallisuusohjeet etätyöhön liittyivät henkilökohtaisten ja mobiililaitteiden käyttöön, sosiaaliseen manipulointiin, fyysiseen turvallisuuteen, turvattomiin verkkoihin, salasanoihin ja online-kokouksiin. Tutkimusmetodina tässä tutkimuksessa käytettiin usean tapauksen tapaustutkimusta. Tapauksina toimivat seitsemän suomalaista yliopistoa. Empiirinen data koostuu Suomessa toimivien yliopistojen kyberturvallisuus- ja etätyöohjeista. Nämä ohjeet analysoitiin teoreettiseen viitekehyksen avulla ja siihen viitaten. Analyysi osoitti, että erityisesti fyysistä turvallisuutta ja online-kokouksia koskevat ohjeet ovat puutteellisia. Ulkopuolisten läsnäolo etätyöympäristössä on huomioitu huonosti. Ulkopuoliset ovat uhka sekä fyysiselle että online-kokousten turvallisuudelle, koska ulkopuoliset voivat nähdä tai kuulla luottamuksellisia asioita. Lisäksi datan merkitsemiseen ja tiedon jakamiseen liittyvät ohjeet puuttuivat. Covid-19 oli myös huomioitu huonosti, vaikka pandemian aikana on ollut useita kyberhyökkäyksiä, jotka ovat hyödyntäneet Covid-19 tuomaa epävarmuutta. Yliopistojen ohjeet näyttivät muuten olevan kattavat. Huonosti huomioon otetut ohjeet ovat sellaisia, jotka ovat olleet esillä etenkin pandemian aikana. Vaikuttaa siltä, että organisaatioiden ohjeet eivät ole täysin ajan tasalla, vaikka ne muuten olisivat tarkoituksenmukaiset. Organisaatioiden tuleekin tarkistaa ja päivittää ohjeitaan säännöllisesti ja aina, jos toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia

Sleep and Menopause. Hormone Therapy and Sleep Deprivation

This study evaluated the effect of menopause, hormone therapy (HT) and aging on sleep. Further, the mechanisms behind these effects were examined by studying the associations between sleep and the nocturnal profiles of sleep-related hormones. Crosssectional study protocols were used to evaluate sleep in normal conditions and during recovery from sleep deprivation. The effect of initiation of HT on sleep and sleeprelated hormones was studied in a prospective controlled trial. Young, premenopausal and postmenopausal women were studied, and the methods included polysomnography, 24-h blood sampling, questionnaires and cognitive tests of attention. Postmenopausal women were less satisfied with their sleep quality than premenopausal women, but this was not reflected in sleepiness or attention. The objective sleep quality was mainly similar in pre- and postmenopausal women, but differed from young women. The recovery mechanisms from sleep deprivation were relatively well-preserved after menopause. HT offered no advantage to sleep after sleep deprivation or under normal conditions. The decreased growth hormone (GH) and prolactin (PRL) levels after menopause were reversible with HT. Neither menopause nor HT had any effect on cortisol levels. In premenopausal women, HT had only minor effects on PRL and cortisol levels. The temporal link between GH and slow wave sleep (SWS) was weaker after menopause. PRL levels were temporally associated with sleep stages, and higher levels were seen during SWS and lower during rapid-eye-movement (REM) sleep. Sleep quality after menopause is better determined by age than by menopausal state. Although HT restores the decreased levels of GH and PRL after menopause, it offers no advantage to sleep quality under normal conditions or after sleep deprivation.Siirretty Doriast

Needs, identity, and leadership: a theory of conflict and change

This PhD dissertation aims to inform theories of conflict and International Relations (IR) by using modified social psychological models of identification and leadership in which needs fulfilment plays a central role. The main hypothesis is that identification with groups and leaders is flexible on the lower needs levels and more lasting on the higher needs levels, and that leadership, to be adaptive, must on the lower needs levels be action-oriented and on the higher levels be relations-oriented. This hypothesis is used to inform group and system level theories. On the group level, the hypothesis reads that due to this pattern of individual identification, cohesive collective action and violence in physiological deprivation requires coercive leadership to make up for the absence of unity, while on the higher needs levels collective violence necessitates manipulative leadership to make up for the absence of real deprivation. On the system level, the hypothesis reads that since the dynamics of collective action depend on the level of needs fulfilment and identification, change in the system can only be understood by examining all three levels of analysis. The first two hypotheses (on the individual and group level) are developed and demonstrated through qualitative case studies on the conflicts of the Sudan/South Sudan and between the former Yugoslav republics. These hypotheses are then used to reconcile the various conflicting theories on each level of analysis as well as to create a comprehensive framework through which the various theories and concepts of IR can be seen as connected to a certain level of needs security/development, and thus as historically and regionally specific

Work-life balance in remote working conditions

Koronapandemian alettua etätyöstä tuli uusi normaali monille työntekijöille ympäri maailmaa. Perinteisestä toimistosta kotitoimistoon siirtyminen oli nopea muutos, johon organisaatiot ja työtekijät eivät olleet täysin varautuneet. Muutos on vaikuttanut työntekijöihin monin eri tavoin. Yksi merkittävä muutos liittyy siihen, miten työtekijät ovat pystyneet tasapainottelemaan työtä ja vapaa-aikaa kotoa käsin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka etätyö vaikuttaa työntekijän työn ja vapaa-ajan tasapainoon ja kuinka näiden kahden tasapainoa voidaan johtaa. Tutkimuksessa käsitellään etätyön vaikutuksia työn ja vapaa-ajan tasapainoon, minkälaisia haasteita ja hyötyjä tilanteesta on aiheutunut, kuinka työtekijät voivat johtaa omaa työn ja vapaa-ajan tasapainoaan, sekä miten esimies sekä organisaatio voivat tukea tässä työntekijöitä. Tutkimuksessa työn ja vapaa-ajan tasapainoa tarkastellaan rajateorian näkökulmasta. Teorian mukaan työ ja vapaa-aika ovat toisistaan erillään olevia osa-alueita, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimukseen haastateltiin seitsemää työntekijäasemassa toimivaa henkilöä eri aloilta ja maista. Lisäksi osalla henkilöistä on esimies- taustaa. Tutkimuksen löydökset osoittavat, että etätyö vaikuttaa työn ja vapaa-ajan tasapainoon sekä sen johtamiseen monella eri tapaa. Etätyöstä on tullut normaali työjärjestely pandemian aikana ja työntekijän näkökulmasta sen vaikutukset työn ja vapaa-ajan tasapainoon ovat olleet pääosin positiivisia. Tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että työ ja vapaa-aika ovat merkittävässä vuorovaikutuksessa etätyöskentelyn aikana. Näiden osa-alueiden rajojen hämärtyminen koettiin ajoittaisena haasteena. Kuitenkin tutkimuksessa korostui työn ja vapaa-ajan erottamisen merkitys, jotta toivottu tasapaino näiden kahden välillä voidaan säilyttää. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etätyössä työn ja vapaa-ajan tasapainon hyödyt ovat suurempia kuin haasteet. Haastateltavien mielestä itsensä johtamisen taito ja työkalut ovat merkittävin tapa ylläpitää työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Lisäksi esimiehen ja organisaation tuella on merkittävä rooli työntekijän työn ja vapaa-ajan tasapainon ylläpitämisessä. Tutkimuksen löydökset osoittavat, että avoin keskustelu esimiehen kanssa, monipuoliset käytännöt ja linjaukset työntekijän työn ja vapaa-ajan tasapainoon liittyen, sekä investoinnit työntekijän hyvinvointiin organisaation puolesta ovat tärkeitä tekijöitä, jotta työntekijän työ ja vapaa-ajan tasapainoa voidaan tukea paremmin