Kasvu vanhemmuuteen -ryhmä vanhemman mentalisaation tukena : Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin Kasvu vanhemmuuteen -ryhmän merkitys vauvalle ja vanhemmalle

Tutkimuksellinen opinnäytetyö toteutettiin vuoden 2017 aikana. Toimeksiantajana toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, ja yhteyshenkilöinä olivat Varsinais-Suomen piirin perhekeskustoiminnan koordinaattori Johanna Franska sekä perhekeskustoiminnan ohjaaja Rea Metsäpalo. Tutkimuksen tavoitteena oli lasten hyvinvoinnin edistäminen tukemalla varhaista vuorovaikutusta, sekä vanhempien mentalisaatiokykyä ja vanhemmuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kasvu vanhemmuuteen –ryhmän merkitys vauvalle sekä vanhemmalle. Kasvu vanhemmuuteen -ryhmä on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin vertaistuellinen ja keskusteleva ryhmä, johon osallistuvat vanhemmat alle vuodenikäisine esikoisvauvoineen. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Tiedonhankintamenetelmänä käytimme ryhmäteemahaastattelua. Pyrimme täydentämään haastatteluista saatavaa aineistoa ja lisäämään luotettavuutta hankkimalla tietoa myös sähköisen kyselyn avulla. Näiden menetelmien avulla pyrimme selvittämään vanhempien kokemuksia siitä, mitä merkitystä osallistumisesta Kasvu vanhemmuuteen –ryhmään on ollut sekä vanhemmalle että vauvalle. Keräsimme myös vanhempien ajatuksia ja palautetta ryhmän toiminnasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu lapsen psyykkisestä ja sosiaalisesta kehityksestä ensimmäisen vuoden aikana, varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä sekä mentalisaatioteoriasta ja sen taustalla olevista kiintymys- ja objektisuhdeteorioista. Nämä kaikki tukevat Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Kasvu vanhemmuuteen –ryhmän periaatteita ja työn tavoitteita. Tulosten perusteella Kasvu vanhemmuuteen –ryhmä tukee ja vahvistaa vanhemman mentalisaatiota sekä vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta, ja on siten merkityksellinen vauvan hyvinvoinnille. Ryhmän ansiosta vanhemmat havainnoivat enemmän vauvaansa ja pohtivat vauvan käyttäytymisen taustalla olevia tunteita ja tarpeita. Osa vastaajista koki vauvan hyötyvän, kun vanhempi on ryhmään osallistumisen ansiosta jaksavampi ja voi paremmin. Ryhmä on merkityksellinen vanhemmalle sen vertaistuellisen ja luottamuksellisen ilmapiirin vuoksi. Vanhemmat kokivat saaneensa tukea ja uusia työkaluja vanhemmuuteen ja vauva-arkeen. Ryhmässä käsiteltävät teemat ja aiheet koettiin hyviksi ja ryhmän toivottiin jatkuvan pidempään.The research was carried out during the year 2017. The commissioner was the Mannerheim League for Child Welfare, Southwest Finland district. The contact persons were Johanna Franska and Rea Metsäpalo. The aim of the study was to promote the well-being of children by supporting parents’ mentalization and parenting. The purpose of the study was to find out the Growth to Parenthood groups importance for the parent and for the baby. Growth to Parenthood groups are conversational peer groups, which includes parents and their first born children under the age of one year. Research is a qualitative research. As a method of gathering information we used group theme interviews. We wanted to supplement the material from the interviews and increase the reliability by using also query. Our aim was to find out what parents thought was the groups benefits for themselves and for the baby. We also collected parents experiences about the functioning of the group and development ideas. The theoretical framework of the study consists of the psychological and social development of the child during the first year, the importance of early interaction, the mentalization theory and the attachment and objectivity theories behind it. Mentalization theory is supporting the needs and the aims of Mannerheim League for Child Welfare and the Growth to Parenthood group. Based on the results, it can be said that the Growth to Parenthood group supports parent mentalization and early interaction, which is important for the baby’s well-being. Most of the parents became more observant for their babies, and begun to think more of thoughts and feelings of the child. Parents also believed that the baby would enjoy and benefit from the presence of other people, and the new environment and variation in everyday life. Some parents responded that the baby would also benefit from the fact that the parent is more affluent because of the group. Growth to Parenthood group is important for parents because of its peer guidance and confidentiality. Participants found that participating in the group was a good experience and that the themes and topics were good. Parents wanted the group to continue for longer

Kahvilan valintaan vaikuttavat tekijät

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä perusteella asiakkaat valitsevat kahvila-konditoria Miriam’sin ja vohvelikahvila Vaffelin. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin asiakastyytyväisyyttä ja kahvilan valintaperusteita yleisellä tasolla. Aihe on ajankohtainen, koska tiukka taloustilanne on pienentänyt vapaa-ajan palveluihin käytettäviä rahamääriä ja yrittäjien on tunnettava asiakkaansa kannattavan liiketoiminnan saavuttamiseksi. Keskeisimpinä teoreettisina teemoina ovat kuluttajakäyttäytyminen sekä palvelu osana liiketoimintaa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa oli case-tutkimuksen piirteitä. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastanneet olivat Miriam’sin ja Vaffelin nykyisiä asiakkaita. Laadullista osiota tutkimuksessa edustaa yrittäjälle tehty teemahaastattelu ja työssä verrataan kyselytutkimuksen ja teemahaastattelun vastauksia keskenään. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että Miriam’sin ja Vaffelin tärkeimpiä valintaperusteita olivat tuotteet, tunnelma ja sijainti. Yrittäjä määritteli samat asiat omien kahviloiden vahvuuksiksi. Näin voitiin muodostaa johtopäätös, että yrittäjä tuntee asiakkaansa melko hyvin. Negatiivisista asiakaspalautteista sekä tutkijoiden laatimista kehitysehdotuksista muodostettiin yrittäjälle työkaluja markkinoinnin tueksi. Tutkimus antaa lukijalle kattavan kuvan Miriam’sin ja Vaffelin valintaperusteista. Tämän lisäksi työssä on eritelty yleisiä valintaperusteita kahvilan valinnassa. Aihe on toimeksiantajalle todella tärkeä, koska markkinointiin käytettävät resurssit ovat olleet pienet ja siksi markkinointia on suunniteltava huolellisesti parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Asiakastuntemus on tässä avainasemassa.The objective of the thesis was to find out why customers choose the coffee shop and bakery Miriam’s and the waffle/coffee shop Vaffeli. Other objectives were customer satisfaction and the reason for choosing a coffee shop in general. The topic is current because the depression has decreased the amount of money spent on leisure services, and the entrepreneurs have to know their clientele to able to run a sustainable business. The theoretic themes in focus are consumer behavior and service as part of business. The research was carried out as a quantitative study with features of case study. The quantitative data was collected through questionnaires. The target group of the questionnaire consisted of the current customers of Miriam’s and Vaffeli. The quality aspect of the research is represented by the theme interviews with entrepreneurs, and the thesis compares the results of the questionnaires and the theme interviews with each other. The results of the study revealed that the most obvious reasons for choosing Miriam’s or Vaffeli were the products, atmosphere, and location. The entrepreneur named the same aspects as the strengths of the coffee shops. The clients were able to give their own suggestions for improving the coffee shops. The most popular ideas were harnessed as marketing tools for the entrepreneur. The study presents a comprehensive image of the customers’ reasons for choosing Miriam’s and Vaffeli. In addition, this thesis further specifies the general basis for choosing a coffee shop. The topic is highly important to our client because the resources have been slim, and therefore, the marketing has been planned carefully to achieve the maximum gain. Understanding the customers plays a key role in this

Kuntayhteistyön ja kuntaliitosten vaikutus kirjastoautotoimintaan

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kuntayhteistyö ja kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kirjastoautotoimintaan, sekä miten kuntaliitoksissa mukana olleet ja kirjastoautoyhteistyötä harjoittavat kunnat näkevät kirjastoautotoiminnan tulevaisuuden. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko edellä mainituissa asioissa alueellisia eroja, ja miten kirjastoautotoimintaa voitaisiin kehittää. Tutkimusaineisto koottiin Eduix Oy:n E-lomakkeella. Kysely lähetettiin keväällä 2013 kirjastoautoyhteistyötä harjoittaville kunnille sekä kirjastoautotoimintaa harjoittaville kunnille, jotka ovat olleet kuntaliitoksessa vuosina 2009 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 60 kappaletta vastausprosentin ollessa 56. Tutkimustulokset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmistolla. Tutkimustulosten perusteella kuntayhteistyön tavoitteissa, toteutuksessa ja vaikutuksessa on paljon yhteistä, mutta myös eroavaisuuksia eri puolilla maata. Kirjastoautopalvelun myynti ja osto ovat valtakunnallisesti suosituimmat yhteistyön muodot, ja niitä käytettiin myös runsaasti koko maassa. Kirjastoauton yhteisomistus oli myös suosittu yhteistyömuoto Pohjois-, Itä- ja Sisä-Suomessa. Sen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomessa tätä ei harjoitettu. Suosituin kirjastoautoyhteistyön kustannusten jakotapa oli tuntiperusteisuus, jota käytettiin koko maassa. Pohjois- ja Itä-Suomessa suosittiin myös kunnan asukasmäärään perustuvaa jakotapaa, Etelä-Suomessa taas henkilöstö-, aineisto- ja ajoneuvokuluihin perustuvaa. Kustannussäästöt mainittiin koko maassa merkittävimmäksi kuntayhteistyön aloittamisen syyksi. Säästöissä oli myös vastausten perusteella onnistuttu. Yhteistyön muita merkittäviä vaikutuksia olivat kirjastoautojen reittien pidentyminen ja pysäkkimäärien lisääntyminen, mikä on näkynyt etenkin Itä- ja Länsi-Suomessa. Aineisto, asiakkaat ja lainausmäärät olivat lisääntyneet kuntayhteistyön vaikutuksesta lähes koko maassa. Kuntaliitokset vaikuttivat myös melko yhtenäisesti koko maassa. Kirjastoautojen määrä oli pysynyt melko vakaana, mutta ajoreitit ja pysäkkimäärät kasvoivat, ja samalla kirjastoautopalvelua saatiin vietyä uusille alueille ja asiakkaille. Alueellisia eroja oli lähinnä resursseissa. Aineistoa koettiin olevan riittävästi koko maassa. Sen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomessa kärsitään henkilöstöpulasta, kun taas muualla maassa henkilöstöä on riittävästi. Kirjastoautotoiminnan tulevaisuudessa nähdään jonkin verran eroja eri alueiden välillä. Toiminnan jatkumiseen suhtauduttiin positiivisesti kaikkialla. Ainoastaan Pohjois- ja Sisä-Suomessa yksittäiset kunnat uskoivat kirjastoautotoiminnan lopettamisen olevan todennäköistä. Kirjastoautojen määrän karsimiseen ei myöskään yleisesti uskottu. Kuntaliitos- ja kuntayhteistyökunnat näkivät tulevaisuuden näiltä osin melko samanlaisena. Kuntayhteistyön lisäämisen suhteen kunnat olivat yleisesti varsin skeptisiä, vaikka yhteistyön välttämättömyys nousikin esiin avointen kysymysten vastauksista. Monipalveluauton hankintaa ei nähty kovinkaan todennäköiseksi. Positiivisimmin hankintaan suhtauduttiin Pohjois-Suomessa. Myös kuntayhteistyötä harjoittavat kunnat suhtautuivat jokseenkin positiivisesti monipalveluautoon. Monipalveluautot koettiin tärkeiksi syrjäseuduille. Sopivan henkilökunnan rekrytointi nähtiin kuitenkin vaativaksi tehtäväksi

Embigiinin tehtävien kartoitus siRNA-hiljennyksen avulla : munuaisten sekä putkimaisten rakenteiden kehitys

Embigiini (GP70) on transmembraaninen glykoproteiini. Embigiiniä on löydetty kiveksistä, lisäkiveksistä, munuaisista, ihosta sekä keuhkoista. Hiirillä embigiiniä ilmentyy alkionkehityksen aikana paljon ja iän myötä sen ilmentyminen vähenee, joten se on oletettavasti alkionkehityksessä tärkeä proteiini. On myös huomattu, että se edistää solusta soluväliaineeseen tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tiedetään, että se toimii avustavana proteiinina monokarboksylaattitransportteri-2:lle (MCT2) ja uusia biologisia prosesseja, joihin embigiini vaikuttaa, selvitetään tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten embigiinin hiljennys vaikuttaa solun geeniekspressioprofiiliin sekä tutkia proliferaatiokokeilla hiljennyksen vaikutusta solujen kykyyn jakautua erilaisilla pinnoilla. Tässä työssä embigiiniä hiljennettiin kahdella eri siRNA:lla hiiren IMBCA keratinosyyteistä. Hiljennyksien annettiin vaikuttaa 48 h jonka jälkeen solujen RNA eristettiin. Hiljennyksien onnistuminen tarkistettiin western blotilla. RNA-näytteet sekvensoitiin uuden sukupolven sekvensointimenetelmällä. Sekvensointidata analysoitiin kolmella eri geeninrikastusohjelmalla. Hiljennettyjen solujen jakautumista seurattiin myös eri pinnoilla. Kuoppalevyt päällystettiin poly-l-lysiinillä, fibronektiinillä tai annettiin kasvaa käsittelemättömällä muovipinnalla. Solujen määrä mitattiin 450 nm absorbanssissa hiljennnyksen jälkeen 48 h, 72 h ja 96 h aikapisteissä. Mittaus perustuu elävien solujen määrään kuopissa. Geeninrikastusanalyyseistä huomattiin munuaisten kehityksen sekä urogenitaalijärjestelmän kehityksen geenien rikastuneen hiljennyksen vuoksi. Myös muita huomionarvoisia rikastuneita biologisia prosesseja olivat esimerkiksi putkimaisten rakenteiden kehitys, verisuonirakenteiden kehitys, migraatio ja solun lokalisaatio. Proliferaatiokokeessa havaittiin hiljennyksen vaikutuksen lakkaavan 72 h hiljennyksen jälkeen. Hiljennettyjen solujen jakautuminen ja kasvu fibronektiinipinnalla oli hitaampaa kuin kontrollisolujen, mikä tukee havaintoa siitä, että embigiini edistää solunjakautumista

Kuntayhteistyön ja kuntaliitosten vaikutus kirjastoautotoimintaan

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kuntayhteistyö ja kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kirjastoautotoimintaan, sekä miten kuntaliitoksissa mukana olleet ja kirjastoautoyhteistyötä harjoittavat kunnat näkevät kirjastoautotoiminnan tulevaisuuden. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko edellä mainituissa asioissa alueellisia eroja, ja miten kirjastoautotoimintaa voitaisiin kehittää. Tutkimusaineisto koottiin Eduix Oy:n E-lomakkeella. Kysely lähetettiin keväällä 2013 kirjastoautoyhteistyötä harjoittaville kunnille sekä kirjastoautotoimintaa harjoittaville kunnille, jotka ovat olleet kuntaliitoksessa vuosina 2009 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 60 kappaletta vastausprosentin ollessa 56. Tutkimustulokset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelmistolla. Tutkimustulosten perusteella kuntayhteistyön tavoitteissa, toteutuksessa ja vaikutuksessa on paljon yhteistä, mutta myös eroavaisuuksia eri puolilla maata. Kirjastoautopalvelun myynti ja osto ovat valtakunnallisesti suosituimmat yhteistyön muodot, ja niitä käytettiin myös runsaasti koko maassa. Kirjastoauton yhteisomistus oli myös suosittu yhteistyömuoto Pohjois-, Itä- ja Sisä-Suomessa. Sen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomessa tätä ei harjoitettu. Suosituin kirjastoautoyhteistyön kustannusten jakotapa oli tuntiperusteisuus, jota käytettiin koko maassa. Pohjois- ja Itä-Suomessa suosittiin myös kunnan asukasmäärään perustuvaa jakotapaa, Etelä-Suomessa taas henkilöstö-, aineisto- ja ajoneuvokuluihin perustuvaa. Kustannussäästöt mainittiin koko maassa merkittävimmäksi kuntayhteistyön aloittamisen syyksi. Säästöissä oli myös vastausten perusteella onnistuttu. Yhteistyön muita merkittäviä vaikutuksia olivat kirjastoautojen reittien pidentyminen ja pysäkkimäärien lisääntyminen, mikä on näkynyt etenkin Itä- ja Länsi-Suomessa. Aineisto, asiakkaat ja lainausmäärät olivat lisääntyneet kuntayhteistyön vaikutuksesta lähes koko maassa. Kuntaliitokset vaikuttivat myös melko yhtenäisesti koko maassa. Kirjastoautojen määrä oli pysynyt melko vakaana, mutta ajoreitit ja pysäkkimäärät kasvoivat, ja samalla kirjastoautopalvelua saatiin vietyä uusille alueille ja asiakkaille. Alueellisia eroja oli lähinnä resursseissa. Aineistoa koettiin olevan riittävästi koko maassa. Sen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomessa kärsitään henkilöstöpulasta, kun taas muualla maassa henkilöstöä on riittävästi. Kirjastoautotoiminnan tulevaisuudessa nähdään jonkin verran eroja eri alueiden välillä. Toiminnan jatkumiseen suhtauduttiin positiivisesti kaikkialla. Ainoastaan Pohjois- ja Sisä-Suomessa yksittäiset kunnat uskoivat kirjastoautotoiminnan lopettamisen olevan todennäköistä. Kirjastoautojen määrän karsimiseen ei myöskään yleisesti uskottu. Kuntaliitos- ja kuntayhteistyökunnat näkivät tulevaisuuden näiltä osin melko samanlaisena. Kuntayhteistyön lisäämisen suhteen kunnat olivat yleisesti varsin skeptisiä, vaikka yhteistyön välttämättömyys nousikin esiin avointen kysymysten vastauksista. Monipalveluauton hankintaa ei nähty kovinkaan todennäköiseksi. Positiivisimmin hankintaan suhtauduttiin Pohjois-Suomessa. Myös kuntayhteistyötä harjoittavat kunnat suhtautuivat jokseenkin positiivisesti monipalveluautoon. Monipalveluautot koettiin tärkeiksi syrjäseuduille. Sopivan henkilökunnan rekrytointi nähtiin kuitenkin vaativaksi tehtäväksi

New Horizons- ja Voyager -luotaimien tietokonejärjestelmien vertailu

Tämä työ on kirjallisuusselvitys, jossa vertaillaan New Horizons- ja Voyager-luotaimien tietokonejärjestelmien toteutustapoja toisiinsa ja selvitetään, miltä osin toteutukset eroavat toisistaan ja missä on päädytty samankaltaisiin toteutuksiin. Työssä keskitytään luotaimien tietokoneiden hajautukseen ja suojaamiseen avaruuden vaaroilta sekä luotaimien maayhteyteen. Vertailussa selvisi, että New Horizons hyödyntää paljon samoja ratkaisuja kuin Voyager-luotaimet. Suurin ero tietokoneratkaisuissa näiden välillä on se, että Voyager-luotaimissa on käytetty hyvin kokeellisia ratkaisuja kun taas New Horizons -luotaimessa on hyödynnetty valmiita, turvallisia ratkaisuja. Näistä osa on juuri Voyager-luotaimissa toimiviksi osoittautuneita toteutuksia. Voyager- ja New Horizons -luotaimet ovat onnistuneet erinomaisesti tehtävissään. Etenkin Voyager-luotaimien tietokoneet ovat osoittaneet esimerkillistä toimintavarmuutta 42 vuoden matkalla halki aurinkokunnan ja New Horizons-luotaimenkin tietokoneet ovat toimineet luotettavasti jo 15 vuotta

Kokonaisarkkitehtuuri ja prosessijohtaminen pelastuslaitoksella – palvelutasopäätöksen laatimisen prosessimalli kuvitteelliselle pelastuslaitokselle.

Palvelutasopäätös on asiakirja, jonka jokainen pelastuslaitos on lain mukaan velvollinen laatimaan alueellaan. Päätöksessä on huomioitava alueella esiintyvät uhat ja arvioitava niistä muodostuneet riskit. Päätöksestä ilmenee toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat sekä palvelut. Palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Toiminta poikkeusoloissa sisällytetään päätökseen. Päätös on voimassa määräajan ja alueen pelastustoimi kuulee jäsenkuntiaan palvelutasoa muuttaessaan tai päivittäessään. Palvelutasoa tarkastellaan vuosittain. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksessa luodaan palvelutasopäätöksen laatimiseksi prosessimalli kuvitteelliselle pelastuslaitokselle, jonka johtamisessa hyödynnetään kokonaisarkkitehtuuria ja prosessijohtamista. Tutkimusmenetelmänä käytetään konstruktiivista tutkimusotetta. Konstruktiivinen tutkimusote on innovatiivisia malleja tuottava metodologia, jolla pyritään ratkaisemaan reaalimaailman ongelmia ja tällä tavoin tuottamaan lisäarvoa tai tietoa sille tieteenalalle, jossa sitä sovelletaan. Tutkimuksessa luotu palvelutasopäätöksen laatimisen prosessimalli ja konstruktion laatimiseen käytetty empiirinen aineisto, ovat suoraan hyödynnettävissä pelastustoimen kokonaisarkkitehtuuriin. Tutkimuksen taustaksi ja teemojen hahmottamiseksi haettiin aikaisempia tutkimuksia kokonaisarkkitehtuurista ja prosessijohtamisesta. Palvelutasopäätöksen prosessimallin kuvaamisen perustaksi ja uuden konstruktion luomiseksi muodostui pelastuslaitoksilta kerätty empiirinen aineisto. Pelastuslaitoksille tehtiin kyselytutkimus palvelutasopäätösten valmistumisen vaiheista. Tuloksena saatiin tietoa pelastuslaitosten palvelutasopäätösten laatimisen eri vaiheista ja niissä ilmenevistä haasteista. Keskeiset havainnot kyselytutkimuksesta olivat, että palvelutasopäätösdokumentin muodostaminen keskittyy pelastuslaitoksissa vain rajoitetulle määrälle henkilöstöä ja sen laatiminen vaatisi lisää suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Lisäksi pelastuslaitosten eri osastojen välillä on palvelutasopäätöksen valmisteluvaiheessa päällekkäistä tekemistä, pelastusalan yhtenäisille mittareille on tilausta ja sidosryhmien sekä yhteistyöviranomaisten kuulemista tulisi yhdenmukaistaa. Tutkimuksen tuloksena synnytettiin kuvitteellinen pelastuslaitos, jolla on kuviteltu kokonaisarkkitehtuuri ja prosessikuvaus eli konstruktio kuvitteellisen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen laatimisesta. Luotu konstruktio on yksi mahdollinen prosessimalli palvelutasopäätöksen laatimiseksi ja se on luonteeltaan ideaalityyppi prosessimalliksi Max Weberin (1864-1920) ideaalityyppi käsitteen mukaisesti

Aurinkorannikon suomalaisten tietotekniset valmiudet

Opinnäytetyön tarve syntyi siitä, että Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Espanjan Aurinkorannikolla toimiva yhdistys Benalmadenan Suomalaiset ry kaipasivat tutkittua tietoa siitä, minkälainen tietoteknisen osaamisen taso Aurinkorannikolla asuvilla suomalaisilla on, jotta alueelle suunnattua opetus- ja avustustoimintaa voidaan kehittää. Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia paikan päällä, henkilöhaastatteluita sekä pienimuotoista sähköistä kyselyä. Aihetta tutkiessa selvisi, että alueella asuu paljon iäkkäitä ihmisiä, joilla on usein erilaisia ongelmia tietotekniikkaan liittyvissä asioissa ihan jo perusteista lähtien. Internettiä ja tietoteknisiä laitteita käytetään paljon, mutta tietotaitoa tehokkaaseen käyttämiseen tai ongelmien itsenäiseen selvittämiseen ei tunnu olevan. Oppimiseen on halua, ja haastattelujen ja nettikyselyn perusteella monet osallistuisivat jatkossakin mielellään heitä lähellä järjestettävään tietotekniikan opetukseen. Tietoteknisissä asioissa avustamiselle on alueella tarvetta. Sekä Espanjan Aurinkorannikolla toimivien suomiyhdistysten että Tampereen ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä laajentamalla on mahdollista luoda lisää harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja saada enemmän apua Aurinkorannikon suomalaisille. Opinnäytetyön tietoja voidaan hyödyntää Aurinkorannikon alueelle tähtäävässä suomenkielisessä yritystoiminnassa.The purpose of this thesis was to gather information about the level of ICT know-how among the Finnish residents in Costa del Sol. The topic was in the interest of Tampere University of Applied Sciences and Benalmadenan Suomalaiset ry. The aim of the study was to improve teaching methods and ICT consulting in the area. Research methods included observation of the situation at the destination, interviews and a small-scale online questionnaire. During the study it was noted that different ICT related basics are causing problems for the elderly people in the area. Internet and technical devices are being used a lot but there is an evident lack of knowledge to use them efficiently. Also, resolving technical problems without a computer expert proves troublesome to many. Many residents are eager to learn and willing to attend ICT lessons in the future. There is a great demand for assistance in the ICT field in the area. By increasing the level of co-operation between both Tampere University of Applied Sciences and Finnish associations in Costa del Sol it is possible to create many new practical training opportunities and offer more help to Finnish people living there. The information of this thesis can be used in the founding of finnish enterprises in the Costa del Sol region

Opetuksen laadun itsearviointi EFQM -mallin avulla Ilmasotakoulun koulutuskeskuksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on Ilmasotakoulun koulutuskeskuksen opetuksen laadullinen tila EFQM- itsearviointimallin mukaan ja miten koulutuskeskuksen itsearviointia pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Opetuksen laadun osoittaminen on noussut merkittävään asemaan tiedekorkeakouluissa Bolognan julistuksen vaikutuksesta. Ilmasotakoulun koulutuskeskus on ilmavoimien puolustushaarakoulu, joka pääosin vastaa ilmavoimien koulutuksen laadusta. Työn avulla oli tarkoitus tuoda koulutuskeskuksen opetuksen laatu yleisen tarkastelun ja kehittämisen kohteeksi. Työ toteutettiin toimintatutkimuksena vuosien 2004 välisenä 2007 aikana. Se koostuu koulutuskeskukseen tehdyistä interventioista, joiden tarkoituksena oli saada henkilöstö pohtimaan ja arvioimaan opetuksen laatua. Työssä käytettiin apuna kirjallisuusselvitystä, tekniikan akateemisten liiton laatimaa KOLA- itsearviointimallia ja yleiseurooppalaista EFQM- itsearviointimallia. Tuloksena muodostui koulutuskeskuksen itsearviointi. Itsearviointi tehtiin kaksi kertaa. Toisella kerralla annettiin myös EFQM - mallin mukainen pisteytys. Pis-temäärä 472 oli parempi kuin sanallisen arvioinnin osoittama tila. Tulokseen saattoi vaikuttaa osittain tulevaisuuteen painottuva nykytilan kuvaus. Työn kautta keskuksen johtoryhmä sai esiin paljon vahvuuksia ja parantamisalueita tulevan toiminnan suunnittelun pohjaksi. Tutkimuksen myötä selvisi, että EFQM-ja KOLA- mallit sopivat hyvin koulutuskeskuksen opetuksen laadun itsearvioin-nin aloittamiseen ja kehittämiseen. Eräs keskeinen havainto oli, että keskuksen toiminta kehittyy ja johto vaihtuu liian nopeasti. Johtopäätöksenä todettiin, että toiminnan selkiyttämiseksi on määritettävä ja kuvattava yleiset toimintaperiaatteet. Lisäksi pedagogista kes-kustelua ja päätöksentekoa on lisättävä