Neuroverkkopohjainen faktoidikysymyksiin vastaaminen ja kysymysten generointi suomen kielellä

Automaattinen kysymyksiin vastaaminen ja kysymysten generointi ovat kaksi tiiviisti toisiinsa liittyvää luonnollisen kielen käsittelyn tehtävää. Molempia tehtäviä on tutkittu useiden vuosikymmenten ajan ja niillä on useita käyttökohteita. Järjestelmät, jotka osaavat vastata luonnollisella kielellä muodostettuihin kysymyksiin toimivat apuna ihmisten informaatiotarpeissa, kun taas automaattista kysymysten generointia voidaan hyödyntää muun muassa luetunymmärtämistehtävien automaattisessa luomisessa sekä virtuaaliassistenttien interaktiivisuuden parantamisessa. Sekä kysymyksiin vastaamisessa että niiden generoinnissa parhaat tulokset saadaan tällä hetkellä hyödyntämällä esikoulutettuja, transformer-arkkitehtuuriin pohjautuvia neuraalisia kielimalleja. Tällaiset mallit tyypillisesti ensin esikoulutetaan raa’alla kielidatalla ja sitten hienosäädetään erilaisiin tehtäviin käyttäen tehtäväkohtaisia annotoituja aineistoja. Malleja, jotka osaavat vastata suomenkielisiin kysymyksiin tai generoida niitä, ei ole tähän mennessä raportoitu juurikaan olevan olemassa. Jotta niitä voitaisiin luoda moderneja transformer-arkkitehtuuriin perustuvia menetelmiä käyttäen, tarvitaan sekä esikoulutettu kielimalli että tarpeeksi suuri määrä suomenkielistä dataa, joka soveltuu esikoulutettujen mallien hienosäätämiseen juuri kysymyksiin vastaamiseen tai generointiin. Vaikka sekä puhtaasti suomen kielellä esikoulutettuja yksikielisiä malleja että osittain suomen kielellä esikoulutettuja monikielisiä malleja onkin jo jonkin verran avoimesti saatavilla, ongelmaksi muodostuu hienosäätöön tarvittavan datan puuttuminen. Tässä tutkielmassa luodaan ensimmäiset suomenkieliset transformer-arkkitehtuuriin pohjautuvat kysymyksiin vastaamiseen ja kysymysten generointiin hienosäädetyt neuroverkkomallit. Esittelen menetelmän, jolla pyritään luomaan aineisto, joka soveltuu esikoulutettujen mallien hienosäätämiseen molempiin edellä mainittuihin tehtäviin. Aineiston luonti perustuu olemassa olevan englanninkielisen SQuAD-aineiston koneelliseen kääntämiseen sekä käännöksen jälkeisten automaattisten normalisointimenetelmien käyttöön. Hienosäädän luodun aineiston avulla useita esikoulutettuja malleja suomenkieliseen kysymyksiin vastaamiseen ja kysymysten generointiin, sekä vertailen niiden suorituskykyä. Käytän sekä puhtaasti suomen kielellä esikoulutettuja BERT- ja GPT-2-malleja että yhtä monikielisellä aineistolla esikoulutettua BERT-mallia. Tulokset osoittavat, että transformer-arkkitehtuuri soveltuu hyvin myös suomenkieliseen kysymyksiin vastaamiseen ja kysymysten generointiin. Synteettisesti luotu aineisto on tulosten perusteella käyttökelpoinen resurssi esikoulutettujen mallien hienosäätämiseen. Parhaat tulokset molemmissa tehtävissä tuottavat hienosäädetyt BERT-mallit, jotka on esikoulutettu ainoastaan suomenkielisellä kieliaineistolla. Monikielisen BERT:n tulokset ovat lähes yhtä hyviä molemmissa tehtävissä, kun taas GPT-2-mallien tulokset ovat reilusti huonompia.Automatic question answering and question generation are two closely related natural language processing tasks. They both have been studied for decades, and both have a wide range of uses. While systems that can answer questions formed in natural language can help with all kinds of information needs, automatic question generation can be used, for example, to automatically create reading comprehension tasks and improve the interactivity of virtual assistants. These days, the best results in both question answering and question generation are obtained by utilizing pre-trained neural language models based on the transformer architecture. Such models are typically first pre-trained with raw language data and then fine-tuned for various tasks using task-specific annotated datasets. So far, no models that can answer or generate questions purely in Finnish have been reported. In order to create them using modern transformer-based methods, both a pre-trained language model and a sufficiently big dataset suitable for question answering or question generation fine-tuning are required. Although some suitable models that have been pre-trained with Finnish or multilingual data are already available, a big bottleneck is the lack of annotated data needed for fine-tuning the models. In this thesis, I create the first transformer-based neural network models for Finnish question answering and question generation. I present a method for creating a dataset for fine-tuning pre-trained models for the two tasks. The dataset creation is based on automatic translation of an existing dataset (SQuAD) and automatic normalization of the translated data. Using the created dataset, I fine-tune several pre-trained models to answer and generate questions in Finnish and evaluate their performance. I use monolingual BERT and GPT-2 models as well as a multilingual BERT model. The results show that the transformer architecture is well suited also for Finnish question answering and question generation. They also indicate that the synthetically generated dataset can be a useful fine-tuning resource for these tasks. The best results in both tasks are obtained by fine-tuned BERT models which have been pre-trained with only Finnish data. The fine-tuned multilingual BERT models come in close, whereas fine-tuned GPT-2 models are generally found to underperform. The data developed for this thesis will be released to the research community to support future research on question answering and generation, and the models will be released as benchmarks

Kouvolan Ikäaseman asiakkaiden tietämys terveysliikuntasuosituksista sekä kokemuksia liikunnasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kouvolalaisten ikääntyneiden liikun-nan harrastamiseen ja liikkumattomuuteen vaikuttavia tekijöitä. Samalla pyrkimyksenä oli löytää keinoja, joilla ikääntyneiden tietämystä heille suunnatuista terveysliikuntasuosituksista voitaisiin lisätä. Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja opinnäytetyö perustuu ajatukseen ylläpitää ja parantaa ikääntyneiden toimintakykyä liikunnan avulla ja siirtää toiminnanvajauksien syntymistä mahdollisimman myöhäiseen ikään. Näin voidaan mahdollisesti vaikuttaa onnistuneeseen vanhenemiseen sekä vähentää terveydenhuollon kustannuksia, jotka aiheutuvat ikääntyneiden toimintakyvyn heikkenemisestä. Liikunnalla voidaan tutkitusti vaikuttaa positiivisesti ikääntyneiden toimintakykyyn. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu tapahtui ryhmähaastattelulla Kouvolan Ikäaseman asiakkaille. Haastatteluun osallistui yhteensä viisi ikääntynyttä. Opinnäytetyössä ikääntyneellä tarkoitetaan yleisen käytännön mukaisesti 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Tuloksista kävi ilmi, että haastateltavat liikkuivat pääosin UKK:n liikuntasuositusten mukaisesti, vaikka eivät tienneet ikääntyneille suunnattuja terveysliikuntasuosituksia. Terveysliikuntasuosituksia ei pidetty tarpeellisina. Mieluiten liikuntaneuvontaa ja -ohjausta haluttiin vertaisohjaajalta, ja sen toivottiin olevan yksilöllistä. Terveyteen liittyvää tietoa koettiin olevan saatavilla riittävästi. Liikuntamahdollisuuksia oli haastateltavien mielestä tarjolla hyvin, mutta enemmän liikkumiseen vaikuttivat oma kiinnostus ja vointi. Ylipäätään liikunta koettiin positiivisena asiana. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi, kun suunnitellaan toimia ikääntyneiden liikkumisen edistämiseksi.The purpose of this thesis was to find out what might affect the physical activity level of the elderly in Kouvola. Furthermore, the intention was to find out how to improve the knowledge of the recommendations for health-enhancing physical activity. The population of Finland is aging fast. Therefore, it is important to figure out ways to maintain and improve the performance of the elderly and to slow the disablement process. This might be the key to successful aging and additionally lower the health care costs caused by weakened performance. According to several studies, physical activity can improve the performance among the elderly. The thesis was carried out as a qualitative thesis. The data was collected by group interviewing five persons at the Senior Center of Kouvola. In this thesis the term elderly means people at the age of 65 or older. The data analysis method was content analysis. According to the results of this study, the elderly seemed to follow the recommendation for health-enhancing physical activity even though they were not aware of the contents of the recommendations. The elderly thought that the recommendations for health-enhancing physical activity were useless. The elderly preferred physical activity counselling from people of their age. They also wanted the counselling to be individual. According to the elderly enough information about health was available and there were enough possibilities to exercise. However, their own motivation and condition had greater influence on their physical activity level. In general, physical activity was considered beneficial. The results of the study can be utilised when planning actions to promote the physical activity of the elderly

Question Answering and Question Generation for Finnish

Recent advances in the field of language modeling have improved the state-of-the-art in question answering (QA) and question generation (QG). However, the development of modern neural models, their benchmarks, and datasets for training them has mainly focused on English. Finnish, like many other languages, faces a shortage of large QA/QG model training resources, which has prevented experimenting with state-of-the-art QA/QG fine-tuning methods. We present the first neural QA and QG models that work with Finnish. To train the models, we automatically translate the SQuAD dataset and then use normalization methods to reduce the amount of problematic data created during the translation. Using the synthetic data, together with the Finnish partition of the TyDi-QA dataset, we fine-tune several transformer-based models to both QA and QG and evaluate their performance. To the best of our knowledge, the resulting dataset is the first large-scale QA/QG resource for Finnish. This paper also sets the initial benchmarks for Finnish-language QA and QG

Asuinkerrostalojen ääneneristävyyden vertailu vanhojen mittaustulosten perusteella

Ohje tarjoaa suunnittelijoille ja rakennusvalvontaviranomaisille tietoa siitä, miten eri aikakausina noudatettuja ääneneristysmääräyksiä voidaan tulkita, kun arvioidaan asuinhuoneiston ääneneristävyyttä. Myös eri aikakausina voimassa olleet ääneneristysmääräykset on esitetty kootusti ja tiivistetysti oppaan liitteenä. Koska määräyksissä ja suosituksissa esitetyt mittalukujen laskentamenetelmät ovat muuttuneet, eri aikakausina saatuja mittaustuloksia ei voida aina suoraan verrata keskenään, vaikka tulosten merkintätapa olisikin sama. Ohjeessa esitetään menetelmä, jolla vuodesta 1955 lähtien tehtyjen ääneneristystutkimusten tulokset ja vaatimustaso saadaan vertailukelpoisiksi keskenään. Ohjeessa esitetään lisäksi, miten eri aikakausina annetut rakennusten ääneneristystä koskevat määräykset ja suositukset ovat muuttuneet ajan saatossa niissä esitettyine menetelmineen ja vaatimustasoineen. Ohjetta voivat hyödyntää myös taloyhtiöt, isännöitsijät sekä asuntojen ostajat, joille ääneneristävyys on ostopäätöstä tehtäessä tärkeä valintaperuste. Ohjeessa esitetään, miten asuinhuoneistojen välinen ääneneristävyys on kerrostaloissa kehittynyt 1950-luvulta 2000-luvulle. Esitetyt tulokset koskevat pääasiassa betonirakenteisten asuinkerrostalojen ääneneristystä. Ohjeessa on lisäksi esitetty ohjeita ääneneristyksestä korjaushankkeissa. Sen yhteydessä on esitetty joitakin tavanomaisia rakennusten korjaus- ja muutostöihin liittyviä tilanteita, joissa ääneneristävyys on otettava huomioon

The race against time : blogwriters’ views on hurry and easing hurry

Tutkimuksessa tarkastellaan blogitekstien kautta sitä, miten kiirettä ja sen helpottamista kuvataan. Tutkimuksen tieteellinen kirjallisuus pohjaa ajan kokemiseen, kiireen sekä ajan puutteeseen liittyviin tutkimuksiin. Myös aikapaineisiin, arjen rytmeihin ja sekvensseihin, eri elämäntilanteiden kiireeseen ja kohtuullistamiseen (eng.downshifting) liittyvä tieteellinen kirjallisuus liittyy olennaisesti tutkielmaan. Keskeisiä tutkimuskirjallisuudessa esiin tulleita huomioita ovat, että aikapaineet liittyvät monesti perheen ja työn yhdistämiseen ja sen haasteisiin, työhön, mutta myös vapaa-aikaan. Kohtuullistamisen tematiikka liittyy tässä tutkimuksessa kiireen helpottamisen näkökulmaan. Kohtuullistamisen näkökohtiin liittyy monenlaisia tasoja, aina kevyemmistä elämäntapamuutoksista eettisiin valintoihin pohjautuviin kokonaisvaltaisiin elämänmuutoksiin saakka. Tutkimuksen aineistona on 62 blogikirjoitusta, joista analysoitiin kiireen ja sen helpottamiseen liittyviä ilmaisuja jäsenyyskategorisointi-menetelmällä. Jäsenyyskategorisointia käytettiin antamaan kuvaa siitä, miten blogikirjoittajien ajatuksia voidaan jäsennellä. Analyysin avulla luotiin seitsemän kategoriaa, joihin blogikirjoittajat asettuvat. Kategoriat ovat tunteilla tai tuntemuksilla reagoivat, velvollisuudentuntoiset, monen tehtävän ja asian keskellä olevat, kiireen vastustajat, kiireestä pitävät, tiedostajat ja neuvokkaat ja rauhallisesti ja rennosti suhtautuvat. Kategorioista viisi muodostui kiireen ilmaisuista ja kaksi kiirettä helpottavista ilmaisuista. Tutkimuksen mukaan kirjoittajat liittävät ilmaisussa kiireeseen tunteita, ja siihen suhtauduttiin esimerkiksi fyysisin tuntemuksin, velvollisuudentuntoisin ja jopa syyllisyydentuntoisin ajatuksin. Kiireisessä tilanteessa koettiin elettävän usean tehtävän ja asian keskellä. Kiirettä vastustettiin, mutta siitä myös pidettiin. Kiireen helpottamisen ilmaisussa tiedostettiin tahdin hiljentämisen tarve ja esitettiin yleisölle erilaisia keinoja, joilla kiirettä voidaan helpottaa. Kirjoituksista kävi myös ilmi, että kiireettä helpotettiin suhtautumalla rauhallisesti, pysähtyen ja myös rennosti. Mahdollisena jatkotutkimuskohteena olisi tutkia, miten kotitalousopetuksessa olevat yläkoulun oppilaat kokevat kiireen omassa elämässään ja esimerkiksi millaisia elämänhallinnan ja arjenhallinnan tapoja voitaisiin oppia kiireen helpottamiseksi.The purpose of the study was to examine blogwriters’ expressions of hurry and easing hurry. This thesis explored how bloggers express hurry and ways to ease it in their texts. Previous research and scientific literature related to research includes a discussion related to the dimensions of time, experience of time, hurry, and lack of time. The literature related to time pressures, everyday life rhythms and sequences, hurry in varying life situations and downshifting is also essentially related to the thesis. Key observations in the research literature are that time pressures are often related to family and work reunification and its challenges, work, but sometimes also leisure time. The theme of downshifting in this study is related to the aspect of easing hurry. There are many levels involved in aspects of downshifting, from lighter lifestyle changes to ethical holistic changes in life. The study used textual material obtained from the Internet, 62 separate blog posts, whose expressions related to hurry and easing hurry were examined using the membership categorization method. Membership categorization was used to give an idea of how the thoughts of bloggers can be structured. The study provided an analysis that yielded seven membership categories that bloggers settle into. These categories are emotional or emotionally responsive, responsible, centered on many tasks and issues, hurry opponents, hurry lovers, aware and resourceful, and calm and relaxed. Five of the categories consisted of expressions of hurry and two of categories consisted of expressions regarding easing hurry. The authors associated emotion in their expression of hurry, and hurry was treated with, for example, physical feelings, sense of duty, and even guilty thoughts. When in hurry, writers felt that they were living in the middle of several things and tasks. The hurry was opposed but it was also liked. The expression of hurry facilitation recognized the need to slow down the pace and presented the public various ways to ease the rush. The writings also showed that the hurry was alleviated by calm attitude, slowing down and in a relaxed way. Area for further research would be to study how junior high school students in home economics teaching experience hurry in their own life and what kind of everyday life management skills they could learn in order to ease hurry

Identiteetin representaatiot, puhuttelu ja rohkaisun keinot Kaikki muuttuu paremmaksi -kertomuksissa

Tutkielmassa tarkastellaan Kaikki muuttuu paremmaksi -kirjan kertomusten genreä ja narratiivisuutta. Kertomusten genren analyysissa otetaan huomioon konteksti, interdiskursiiviset suhteet ja tekstuaalisen tason kielelliset piirteet. Narratiivisuutta analysoidaan identiteetin ja kulttuuristen mallitarinoiden kautta. Analyysissa tarkastellaan tekstiesimerkkien kautta kolmea KMP-kertomusten keskeistä piirrettä: identiteettien representaatioita, puhuttelua ja rohkaisun keinoja. Aineistona ovat Kaikki muuttuu paremmaksi -kirjassa (2010) julkaistut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien omaelämäkerralliset kertomukset. Kertomuksia on 57. Keskeisiä teoreettisia viitekehyksiä ovat tekstin, diskurssin, genren ja narratiivin tutkimus. Lisäksi työssä hyödynnetään puheaktiteoriaa, sukupuolentutkimusta ja identiteettiin liittyvää tutkimusta. Analyysiluvussa osoitetaan, että KMP-kertomuksissa representoidaan homoseksuaalista ja transsukupuolista identiteettiä matkana, minuuden eri puolina, dynaamisena, vähemmistöidentiteettinä ja väärien representaatioiden kautta. Verbivalinnat luovat erilaisia representaatioita, esimerkiksi homoseksuaalisuuden tietäminen viestii olemuksellisesti erilaisesta identiteettikäsityksestä kuin tajuaminen. Lukijan puhuttelussa käytetään toista persoonaa (sinä olet hyvä juuri sellaisena kuin olet), inklusiivista me-pronominia (meillä kaikilla on hallussa oman elämämme avaimet) ja nollapersoonaa (niistä voi silti selvitä, eikä niitä tarvitse kohdata yksin). Lukijan rohkaisun keinot luokitellaan kahdeksaan kategoriaan, jotka ovat lupaaminen, käskeminen ja kehottaminen, kieltäminen, retoriset kysymykset, väitteet ja neuvot, toivotukset ja toivomukset, yhteisön velvoittaminen sekä onnelliset lopetukset. Tutkielmassa osoitetaan, että KMP-kertomukset ovat tiiviisti kontekstiinsa sidoksissa oleva hybridigenre, ja niissä on selviytymistarinoiden, kirjeiden ja puheiden piirteitä. Niissä käytetään monipuolisesti puhuttelua ja rohkaisun keinoja sekä representoidaan kiinnostavasti identiteettejä. Edelleen selvitettäväksi jää, kuinka seksuaali- ja sukupuoli-identiteettejä representoidaan laajemmassa omaelämäkerrallisessa aineistossa ja millaisia yleisiä tendenssejä niissä näkyy

Tunne- ja tietoisuustaitojen merkitys yksilön hyvinvoinnille

Tiivistelmä. Nykymaailman hektisyys vaatii yksilöltä kykyä sopeutua hetkessä nopeisiin muutoksiin. Kehityksen perässä pysyminen edellyttää jatkuvaa tasapainoilua oman hyvinvoinnin sekä ulkoisten vaatimusten välillä. Tämän tasapainon löytämisessä tunnetaitojen kehityksellä ja tietoisuustaitojen harjoittamisella on keskeinen rooli. Tunnetaitojen kehityksen tukemisen tärkeys on tunnistettu koulussa, ja näiden taitojen harjoittaminen on otettu osaksi suomalaista kouluopetusta. Kandidaatintutkielmassani tarkastelen lähemmin tunne- ja tietoisuustaitojen vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. Kerron aiheeseen liittyvien tutkimusten ja kirjallisuuden kautta, miten tunnetaidot ja tietoisuustaidot ovat yhteydessä toisiinsa sekä minkälaisia vaikutuksia niillä on todettu olevan yksilön hyvinvoinnille. Selvitän myös, miten koulu huomioi ja tukee tunne- ja tietoisuustaitojen välisiä yhteyksiä. Tarkastelen opetushallituksen laatimia peruskoulun opetussuunnitelman perusteita sekä opetusministeriön tekemiä linjauksia aiheesta. Lisäksi esittelen tutkielmassani myös kaksi hyvinvointiohjelmaa, jotka pyrkivät toiminnallaan tukemaan koulujen opetussuunnitelmien mukaista tunnekasvatusta. Pyrin selvittämään, millainen rooli tällaisilla ohjelmilla on suomalaisessa koulukontekstissa. Tunnetaidot ovat tunteiden käsittelyn taitoja, joihin lukeutuvat esimerkiksi tunteiden tunnistaminen ja säätely. Nämä taidot kehittyvät luontaisesti jokaisella lapsella, mutta niiden kehityskulku on riippuvaista lapsen muusta kehityksestä. Omien tunnetaitojen kehittämistä voi jatkaa myös myöhemmällä iällä. Tietoisuustaidot tukevat tätä kehitystä tasapainottamalla ihmisen mieltä niin, että tunteiden säätely onnistuu. Tunnetaitojen tukeminen kouluiässä on tärkeää, koska keskilapsuuden vaiheen psykososiaalisella kehityksellä on merkittäviä vaikutuksia yksilön koko loppuelämään. Sosioemotionaaliset taidot paitsi ehkäisevät nuoruuden tunne-elämän ongelmia ja oppimisvaikeuksia, myös ennustavat osaltaan hyvinvointia sekä kykyä selviytyä elämän haasteista myöhemmissäkin elämänvaiheissa

Koiran rodun ja ylipainon arviointi mahdollisina riskitekijöinä sairastua diabetes mellitukseen

Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä tutkimusosasta, jonka tavoitteena oli selvittää Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuosina 2006-2015 käyneiden koirien rodun ja ylipainon merkitystä sairastua diabetes mellitukseen. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin lisäksi sairauden etiologiaa, patogeneesiä ja hoitoa. Tutkimus suoritettiin retrospektiivisenä, deskriptiivisenä kohorttitutkimuksena. Koirien diabetes mellitus on yleinen endokrinologinen sairaus. Koiran diabetes muistuttaa ihmisen tyypin 1 diabetestä. Lisäksi on havaittu insuliiniresistenssistä johtuvaa diabetestä sekä narttukoirilla jälkikiiman tai tiineyden aiheuttamaa diabetestä. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin rotualttiuden vaihtelevan eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella. Rotualttius on havaittu esimerkiksi australianterriereillä, samojedinkoirilla, cavalier kingcharlesinspanielilla, pohjoisilla pystykorvaroduilla, kuten suomenpystykorvalla ja jämtlanninpystykorvilla, sekä villakoirilla. Näiden lisäksi oli useita muita rotuja mainittu tutkimuksissa. Matalan riskin rotuja puolestaan ovat esimerkiksi saksanpaimenkoira, kultainennoutaja sekä bokseri. Lihavuuden aiheuttamaa insuliiniresistenssiä ja siitä aiheutuvaa diabetes mellitusta on todettu kissalla ja ihmisellä. Lihavuuden on todettu aiheuttavan insuliiniresistenssiä koirilla, mutta se ei kuitenkaan johda tyypin 2 diabetekseen. Tutkimusosan aineistossa sairastuneita koiria oli kaikkiaan 145 kappaletta, jotka edustivat 50 eri rotua. Rodun ja kuntoluokan ohella tutkimuksessa huomioitiin useita eri tekijöitä kuten ikä ja samanaikaiset sairaudet. Rotujen riskejä sairastua arvioitiin käyttämällä suhteellista riskiä (RR). Tutkimuksessa todettiin 7 rotua, joiden riski sairastua oli tilastollisesti merkitsevä. Nämä olivat australianterrieri, bichon frisé, suomenlapinkoira, kääpiösnautseri, valkoinen länsiylämaanterrieri, cavalier kingcharlesinspanieli sekä sekarotuiset koirat. Suurimman riskin rotu oli australianterrieri 23,6-kertaisella riskillä sairastua diabetes mellitukseen muihin rotuihin nähden. Bichon friséllä riski sairastua oli 4,7-kertainen ja suomenlapinkoiralla 3,4-kertainen muihin rotuihin nähden. Muiden tutkimuksessa huomioitujen rotujen riskit sairastua olivat 2–3-kertaiset. Kuntoluokan ja ylipainon vaikutusta diabetes mellituksen syntyyn ei voitu tarkastella puutteellisen dokumentaation sekä potilasohjelman rajallisuuden vuoksi. Yliopistollisen eläinsairaalan potilastietojen dokumentaatiota tulisi yhtenäistää ja potilasohjelmaa kehittää siten, että se palvelisi jatkossa tutkimusten suorittamista. Tulevaisuudessa ehdottaisin jatkotutkimusena australianterriereillä tehtyä prospektiivista tutkimusta, jonka hypoteesina olisi, että australianterriereillä esiintyy merkitsevästi enemmän diabetes mellitusta kuin muilla roduilla

Hyvän tekijät : hyveet ja arvot yksilön ja yhteisön elämässä

The subjects of this doctoral dissertation are the concepts of virtue and value. Both concepts have substantial roles in the history of moral philosophy, and they still belong to the core concepts of ethics. Despite this their meanings and purposes in modern societies have become obscure and their roles in the lives of both individuals and communities smaller than they would deserve. The aim of this study is to enable the return of virtues and values to the roles and parts they belong to in the lives of both the society and its members. This requires answering questions like what virtues and values are, what is their connection to good, how they function, to whom they belong and what is their mutual connection. The method of the study is concept and argument analysis. However, the purpose of the study is not to create a new theory of virtues and values but to find practical ethical instruments for individuals, communities, and society by sketching plausible and useful concepts of virtue and value. The purposes of the study are thereby strongly connected to applied ethics and social philosophy. The study on virtues starts from the virtue theory formulated by Aristotle in Nicomachean Ethics. Answers to open questions concerning Aristotelean ethics are searched for in recent moral philosophical discussions on virtues. The study results in sketching a neo-Aristotelian notion of virtues based on idea of human being as a social animal. Virtues are characteristics that make human beings good human beings and benefit both the individual herself and the surrounding community when acting correctly in correct situations. They are contextual which among other things means that in the end only the community itself has the right to name and to define the virtues that are regarded essential in its realm. Values are studied mostly through the texts of Finnish 20th century philosophers. The discussion on values is concentrated on the questions of separating values from means and the ownership of values. The study results in accepting as values only intrinsic values set by society as its objectives and thereby separating values both from means and preferences concerning values of individuals and communities. Values and virtues are pointed out to have a clear conceptual and when functioning well also practical connection. In the last section of the study the discussion on virtues and values is applied to education and organizational life. In moral education the objectives of socialization and individualization are achieved when both values and virtues are understood as aims in educating children. The prerequisites of operation in an organization are ideally fulfilled when the organization can lean on values of the society and virtues of the personnel.Tämän tutkimuksen aiheena ovat hyveen ja arvon käsitteet sekä niiden sisältö ja merkitys. Kummallakin käsitteellä on merkittävä osa moraalifilosofian historiassa, ja niiden voidaan sanoa edelleen kuuluvan etiikan keskeiseen sanastoon. Tästä huolimatta niiden merkitys on käynyt nykyihmiselle epäselväksi ja niiden rooli yksilön ja yhteisön elämässä paljon ansaittua pienemmäksi. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda edellytyksiä hyveiden ja arvojen palauttamiselle niille kuuluvaan osaan ja rooliin yhteiskunnan toiminnassa ja ihmisten arjessa. Selvitettäviä kysymyksiä ovat muiden muassa, mitä hyveet ja arvot ovat, mikä ja millainen on niiden suhde hyvään, miten ne toimivat, kenelle ne kuuluvat ja millainen on niiden yhteys toisiinsa. Tutkimuksessa ei kuitenkaan pyritä uudenlaisen hyve- ja arvoteorian luomiseen, vaan uskottavan ja käyttökelpoisen hyve- ja arvokäsityksen muotoilemiseen ja sen myötä toimivien eettisten apuvälineiden löytämiseen yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tutkimuksen tavoitteet kytkeytyvät siten vahvasti soveltavaan etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan. Hyvekäsityksen selvittämisessä lähdetään liikkeelle Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa muotoilemasta hyveteoriassa. Viime vuosikymmeninä käydyn hyve-etiikkaa käsittelevän moraalifilosofisen keskustelun avulla etsitään ratkaisuja aristoteelisen etiikan avoimina oleviin kysymyksiin. Näin päädytään luonnostelemaan uusaristoteelinen hyvekäsitys, jonka perustana on ajatus ihmisestä yhteisöllisenä oliona. Hyveet ovat ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä hyvän ihmisen ja oikeassa tilanteessa oikealla tavalla toimiessaan tuottavat hyvää sekä ihmiselle itselleen että ympäröivälle yhteisölle. Arvoja tarkastellaan erityisesti suomalaisten arvofilosofien viimeisten sadan vuoden kuluessa esittämien näkemysten valossa. Arvoja koskeva pohdinta keskittyy erityisesti arvojen ja välineiden erottelua ja arvojen omistajuutta koskeviin kysymyksiin. Tutkimuksessa päädytään tarkoittamaan arvoilla ainoastaan yhteiskunnan toiminnalleen asettamia itsessään arvokkaita päämääriä ja erottamaan siten arvot yhtäältä välineistä, toisaalta yksilöiden ja yhteisöjen arvoja koskevista mieltymyksistä. Tutkimuksen viimeisessä pääluvussa hyveitä ja arvoja koskevaa pohdintaa sovelletaan kasvatuksen maailmaan ja työyhteisöjen ja organisaatioiden arkeen. Moraalikasvatuksessa yhteiskunnallistumisen ja yksilöitymisen tavoitteiden todetaan täyttyvän, kun arvokasvatusta täydennetään hyvekasvatuksella. Työelämässä yrityksen tai organisaation toimintaedellytysten voidaan todeta toteutuvan parhaiten, kun se voi toiminnassaan nojata yhtäältä yhteiskunnan arvoihin, toisaalta henkilöstönsä hyveisiin

Vaatemerkki koirien kanssa harrastavalle : Valmistusprosessin kuvaus ideasta tuotteeksi

Opinnäytetyöprosessin aikana suunniteltiin uusi tuotemerkki ja logo koirien kanssa harrastavalle henkilölle. Lajiksi suunnitellulle tuotesarjalle valittiin agility, johon suunniteltiin juoksutakki ja -housut. Työssä käydään läpi kaikki osa-alueet ja ohjeistukset, joita tuotteen teetätyttäminen ulkopuoliselta valmistajalta vaatii. Työn tavoitteena oli laatia ohjeistukset esimerkkien avulla, joilla voidaan antaa yleiskuva tarvittavista ohjeistuksista alaa tuntemattomalle. Opinnäyteyön tietopohja perustuu alan kirjallisuuteen ja henkilökohtaiseen työkokemukseen alan eri osa-alueilta. Työssä esitellään koiraurheilulajit sekä niiden asettamat vaatimukset tuotteille, tavaramerkin ja logon ideologiaa sekä ideoita tuotteen ohjeistamiseen ulkopuoliselle valmistajalle. Liitteet ovat salaisia eivätkä ole mukana työn julkisessa versiossa.The objective of this thesis was to design a logo and business ideology for a trademark, which makes products for dog sport activities. Another aim was to study the properties and technical details which are needed in clothing used by trainers in dog sport. Manufacturing instructions were demonstrated by examples, to show what is needed when ordering products from a supplier. Knowledge in this thesis is based on literature and to writer’s working experience from clothing industry. Thesis presents different dog sport activities and the requirements that they set to clothing. The principle of trademarks and logos were also introduced. All appendixes are secret, and therefore not included in the puplic version