UWB implementation and utilization in mPOS device

Abstract. This thesis investigates the possible implementation and utilization of ultra-wideband (UWB) technology in a handheld device that serves as a sales system. The basic information of UWB technology based on theory is introduced, such as history, benefits and challenges, current standards, and the most common use cases. The general requirements and the planned use cases for UWB technology are presented to narrow the scope of the thesis. The thesis covers status of the current suppliers of UWB components and reasonings of the selection of a UWB chip and antennas for this thesis. Measurements are performed with the UWB chip, the UWB antennas and the entire UWB system implementation to verify that the requirements are met, and the technology works as designed. Based on theory and measurement results, it is demonstrated that both the implementation and utilization of UWB in the handheld device with the desired characteristics can be done

Palkitsemisjärjestelmät henkilöstön näkökulmasta, organisaatioiden palkitsemismallit ja niiden vaikutus työmotivaatioon

Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada syvällinen kuvaus kahden erilaisen case - yrityksen palkitsemisjärjestelmän toimivuudesta ja sen suhteesta työmotivaatioon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työmotivaatio ja palkitsemisjärjestelmät ovat suhteessa keskenään ja tilastotieteellisiä metodeja käyttäen saada informaatiota yleisestä tyytyväisyydestä palkitsemisjärjestelmään. Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto on kerätty kahdesta(2) suurehkosta suomalaisesta yrityksestä. Yrityksistä toinen toimii telakka- ja varustamoteollisuudessa, ja toinen puolestaan kaupan alalla valtion alaisuudessa. Yrityksissä pyrittiin kyselylomakkeen avulla laaja-alaisesti kartoittamaan henkilöstön mielipiteitä organisaatioiden alemmilta tasoilta. Kyselyitä tehtiin yhteensä 108 kappaletta. Tulokset Haastattelujen ja teoriaosuuden perusteella tehty analyysi tarjoaa hyvän läpileikkauksen molempien organisaatioiden palkitsemisjärjestelmään, sekä henkilöstön tyytyväisyyteen sitä kohtaan. Tutkimuksessa kävi selkeästi esille, että ylemmän tason kommunikointi henkilöstörajapintaan ja palkitsemisjärjestelmän todellinen jalkauttaminen ymmärrettävään muotoon olivat suurimpia ongelmakohtia. Lisäksi henkilöstön yksilöpanoksen katsottiin olevan erityisen tärkeä komponentti, mutta tämä oli pääsääntöisesti jätetty molemmissa palkitsemisjärjestelmissä huomioimatta. Tärkein rooli työmotivaation ja sitouttamisen näkökulmasta, on oikeanlaisen palkitsemisjärjestelmän rakenne ja sen toteuttaminen ymmärrettävässä muodossa

Työsuojelun yhteistoiminta : valta, vastuu ja velvollisuudet käytännössä ja erityisesti henkisen työsuojelun tilanteissa

Tutkielma käsittelee työsuojelun yhteistoimintaa työpaikoilla. Siinä käydään läpi työsuojelun yhteistoimintaelimet sekä työsuojeluviranomaiset ja näille kuuluvat velvollisuudet, oikeudet ja vastuunjako. Tutkielmassa keskitytään työsuojelun henkiseen puoleen ja esimerkkinä käytännön tilanteista on työpaikkakiusaamiseen ja työn kuormittavuuteen liittyvä oikeuskäytäntö. Tilanteet on koettu ongelmallisiksi varsinkin, kun työsuojeluhenkilöiltä ei toistaiseksi vaadita erityistä pätevyyttä tehtävien hoitamiseksi. Laissa ei myöskään ole säädetty menettelytavoista tai keinoista, joilla työsuojelun yhteistoimintahenkilöt voisivat nimenomaan ennaltaehkäisevästi puuttua henkisen työsuojelun ongelmiin. Nämä ovat aina työpaikan sisällä sovittavia asioita. Tosin, myös vastuu on rajattu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pitkälti työnantajalle. Ongelmaksi on koettu myös edellä mainittuihin tilanteisiin liittyvä todistelun vaikeus. Työsuojeluun liittyvän lähdeaineiston räjähdysmäinen kasvu 2000-luvulle tultaessa kertoo sitä tosiasiaa, että työsuojelusta ollaan kyllä kiinnostuneita ja siihen liittyvää tutkimusta tehdään jatkuvasti. Työsuojelun taloudelliset vaikutukset sekä tavoitteet työurien pidentämisessä myös tukevat työsuojelun positiivista kehitystä. Käytännön esimerkeistä jää kuitenkin sellainen kuva, että yhteistoimintahenkilöille ei ole annettu tarpeellisia välineitä tai keinoja, jotta työsuojeluun suhtauduttaisiin sen vaatimalla vakavuudella. Voidaan kärjistetysti todeta, että varsinkin työsuojelun henkinen puoli jää usein pehmeiden arvojen varaan. Ilman tosiasiallista seuraamusjärjestelmää ei pakottava lainsäädäntö saa käytännön työsuojelun yhteistoimintaa varsinkaan pienemmillä työpaikoilla vaaditulle tasolle. Tästä todisteena ovat yhä lisääntyvät psykososiaaliset ongelmat työpaikoilla, kuten työpaikkakiusaaminen sekä siihen liittyvä puuttumisen vaikeus

Diofantoksen yhtälöt

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee Diofantoksen yhtälöitä. Diofantoksen yhtälöt on nimetty kreikkalaisen matemaatikon Diofantoksen mukaan. Diofantos eli 200 -luvulla ja häntä kutsutaan kreikkalaisen algebran isäksi. Tutkielman tarkoitus on laajentaa ja syventää lukion Lukuteoria ja logiikka -kurssin sisältöjä. Jotta tutkielman asiat voi käsittää, tarvitaan pohjatiedoiksi yllämainitun kurssin tiedot. Tarkoituksena on, että tätä tutkielmaa voi käyttää lisämateriaalina Lukuteoria ja logiikka -kurssilla. Diofanktoksen yhtälöt ovat kokonaislukukertoimisia kahden tai useamman muuttujan polynomiyhtälöitä. Keskeisiä matemaattisia käsitteitä tässä tutkielmassa ovat luonnolliset luvut ja kokonaisluvut, suurin yhteinen tekijä, pienin yhteinen jaettava, Diofantoksen yhtälö ja kongruenssi. Tutkielmassa käydään läpi joitain määritelmiä ja lauseita, joiden avulla Diofantoksen yhtälöitä voidaan ratkaista. Lauseiden teoriaa ja todistuksia selvennetään esimerkkien avulla. Osat todistuksista on hyvin suoraviivaisia ja osat todistuksista voivat olla lukiolaiselle haastavia, mutta esimerkkien kautta kaikki lauseet ovat helposti ymmärrettävissä. Tutkielmassa käydään aluksi läpi joitain määritelmiä, jotka voivat olla jo tuttuja lukio-opinnoista. Määritelmien jälkeen käydään pulmatehtävän avulla läpi Diofantoksen yhtälöihin liittyvää teoriaa ja lauseita, joiden avulla pulmatehtävä lopulta ratkeaa. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan lineaarisia kongruensseja ja niiden yhteyttä Diofantoksen yhtälöihin

Reaaliaikainen tilojen käytön seuranta: langaton sensoriverkko implementaatio

This paper discusses solutions and technologies for automatically assessing the state of space reservation in a building, e.g., a university or an office building. Improving space utilization can benefit an organization or a company in multiple aspects. These aspects include enhanced user experience and improved workflow, and minimized losses from maintaining unused space. Additionally, the space utilization information can be utilized lower electricity usage, by optimizing HVAC (Heating, ventilation, and air conditioning) and lighting systems. The goal of this study is to asses and compare different methods of gaining the real-time reservation status of a space. Both hardware and software factors are taken into account. The methods are first studied in the form of a literature review. This part of the study includes comparisons between relevant technologis. The most suitable solution is also inspected in practice. Furthermore, as part of the study a real-time reservation status monitoring system was developed utilizing Philips hardware and recommendable software technologies. This experimental phase of the study also includes an overview of testing and installing such a system. A system built by an outside supplier was also installed for reference. Both systems employ PIR (Passive Infrared) sensors. The sensors are not designed for people counting purposes, which was not a core focus of this study. Gathering space utilization data can have further, far stretching benefits. Therefore, this paper also discusses different use cases for the occupancy data. The value of such data can be significant, due to property costs taking up a large portion of companies’ expenses. Effectively utilizing this data can therefore prove to be remarkably advantageous.Tämä tutkimuspaperi käsittelee ratkaisuja ja teknologioita automaattiseen tilojen varausasteen määrittämiseen julkisissa rakennuksissa, kuten yliopistoissa tai toimistoissa. Tilojen käytön tehostaminen voi hyödyttää organisaatiota tai yritystä monilla tavoin. Näihin tapoihin kuuluvat muun muassa parantunut tilojen käyttökokemus ja työn sujuvuus, sekä minimoidut käyttämättömien tilojen ylläpitokustannukset. Lisäksi tilojen käyttösteinformaatiota voidaan hyödyntää sähkönkulutuksen alentamiseksi, optimoimalla LVI- ja valaistusjärjestelmiä. Tämän tutkimuksen tavoite on arvioida ja vertailla eri tapoja hankkia tieto tilojen reaaliaikaisesta varaustilanteesta. Sekä laitteisto, että ohjelmisto tekijät on otettu huomioon. Tapoja tutkitaan aluksi kirjallisuuskatsauksella. Tässä osassa tutkimusta vertaillaan eri teknologioita. Sopivimman ratkaisun toimintaa tutkittiin myös käytännössä Lisäksi osana tutkimusta kehitettiin reaaliaikaisen varaustilanteen seurantajärjestelmä hyödyntäen Philips Hue -laitteita ja suositeltavia ohjelmistoteknologioita. Tämä kokeellinen tutkimusvaihe sisältää myös yleiskuvan vastaavien järjestelmien testaamisesta ja asentamisesta. Myös kolmannen osapuolen toimittama järjestelmä asennettiin tiloihin vertailukohteeksi. Molemmat järjestelmät käyttävät PIR (Passive Infrared) sensoreita. Sensorit eivät ole tarkoitettu henkilölaskentaa varten, koska se ei ollut tämän tutkimuksen ydintavoite. Tilojen käyttödatan keräämisellä voi lisäksi olla muita, kauaskantoisia hyötyjä. Siksi tutkimuksessa käsitellään myös erilaisia tapoja hyötykäyttää sitä. Datan arvo voi olla merkittävä tilakustannusten ollessa merkittävä osa yritysten kuluja. Datan tehokas käyttö voi osoittautua huomattavan suotuisaksi

Den nostalgiska upplevelsen Med vilka medel uttrycks nostalgi i Petters raplyrik?

Perehdyn pro gradu -tutkielmassani nostalgiaan ruotsalaisen rapartistin Petterin laulunsanoissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä nostalgia tarkoittaa kirjallisessa viitekehyksessä ja millä tekstuaalisilla keinoilla nostalgian voi tulkita ilmenevän Petterin raplyriikassa. Tutkielman primaarimateriaali koostuu kolmesta Petterin laulunsanoista "Längesen" (En räddare i nöden 2010), "Stockholm i mitt hjärta" (Samlar ut den 2010) ja "Mitt sjätte sinne" (Mitt sjätte sinne 1998). Tarkastelen laulunsanoituksia kirjallisina objekteina, eli en ota huomioon musikaalista kontekstia. Teoreettinen viitekehys koostuu nostalgian tarkastelusta aiemmissa tutkimuksissa ja erityisesti kirjallisuuden tutkimuksessa. Käytän tutkielman metodina tekstianalyysia, ja analyysimalli perustuu nostalgian eri puoliin kirjallisuuden tutkimuksessa. Tutkielman metodi liittyy läheisesti kirjallisuus- ja kielitieteeseen, mutta otan tutkielman poikkitieteellisen aiheen vuoksi aiempien tutkimusten esittelyssä huomioon myös rapmusiikin ja erityisesti raplyriikan tutkimuksen. Tutkimus osoittaa, että tekstin nostalgisuus riippuu tekstuaalisista keinoista, eli siitä tavasta, jolla tekstin aihepiiriä käsitellään. Tutkimuksessa selviää myös, että nostalgian ymmärtämisessä ja määrittelyssä kirjallisuuden tutkimuksen piirissä on eroavaisuuksia, jotka ovat osin ristiriidassa keskenään. Tekstin nostalgian muodostavat keinot ovat aika, paikka, muisti ja kaipaus. Nostalginen teksti sisältää aikajanan nykyhetkestä menneisyyteen ja nostalgisen paikan, mitä kohti nostalgian tuntemus suuntautuu. Tämä paikka voi osin olla myös kuvitteellinen tai metaforinen, mutta se sisältää kuitenkin yhteyden todelliseen kokemukseen ainakin niissä Petterin laulunsanoissa, jotka ovat tämän tutkielman primaarimateriaalina. Tutkimus osoittaa lisäksi, että nostalginen teksti sisältää muistamisen ja kaipauksen aspektin. Nostalgian teoreettinen tarkastelu osoittaa, että kaipaus on nostalgian keskeisin osa, minkä vuoksi nostalgisen tekstin on myös ilmennettävä kaipausta

Nuorisotyötä verkossa : Turun Tyttöjen Talon verkon kautta toteutettavan toiminnan kehittäminen Keijun varjo -hankkeen ja Sua varten somessa -hankkeen kokemusten pohjalta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää Turun Tyttöjen Talon verkon kautta toteutettavaa järjestötoimintaa. Tutkimuskysymyksinä on: Miten Turun Tyttöjen Talon verkon kautta toteutettavaa toimintaa voitaisiin lähteä kehittämään, ja millaista toimintaa voitaisiin toteuttaa verkon kautta tällä hetkellä? Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan verkon kautta toteutetun järjestötoiminnan saavutettavuutta, hyötyjä ja haittoja. Tutkimus toteutettiin keräämällä haastatteluaineistoja keväällä 2022 Turun Tyttöjen Talon työntekijöiltä sekä Keijun varjo -hankkeen ja Sua varten somessa -hankkeen työntekijöiltä. Turun Tyttöjen Talon työntekijöiden haastattelussa kartoitettiin sitä, millaista kokemusta verkkotoiminnasta heillä on sekä millaista verkkotoimintaa he olisivat halukkaita lähteä toteuttamaan Turun Tyttöjen Talolla. Keijun varjo -hankkeen toimintaa on puolestaan toteutettu verkossa hybridimallina, ja Sua varten somessa -hankkeen toiminta on kokonaan verkon kautta toteutettua nuorisotyötä. Keijun varjo -hankkeen ja Sua varten somessa -hankkeen kokemusten pohjalta sekä aihetta käsittelevien aikaisempien tutkimuskirjallisuuksien avulla aloin kartoittamaan Turun Tyttöjen Talolla toteutettavan verkkonuorisotyön toiminnan mahdollisuuksia tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimuksessa on otettu huomioon Turun Tyttöjen Talolla käyvien tyttöjen palautteita Turun Tyttöjen Talon toiminnasta. Tutkimuksessa selvisi, että nuorilla on kova tarve aikuisen, isosisarusmaisen ohjaajan tuelle verkossa. Haastatteluaineistojen pohjalta rajasin Turun Tyttöjen Talon verkkotoiminnan mahdollisuudet seuraaviin kategorioihin: Turun Tyttöjen Talon oma chat ja järjestön toimintaan tutustuminen verkossa, mediakasvatus ja vierailijat verkossa, ryhmätoiminta verkossa esimerkkeinä peliryhmä ja lukupiiri sekä verkkotoiminta sosiaalisen median kautta. Tutkimustuloksissa tarkensin, että tällä hetkellä toimintaa verkossa voitaisiin toteuttaa tutustumisten, mediakasvatuksen, vierailijoiden ja lukupiirin kaltaisen ryhmätoiminnan sekä sosiaalisen median kautta toteutettavan toiminnan muodossa. Tyttöjen Talon oma chat sekä peliryhmän kaltainen ryhmätoiminta vaatisi puolestaan resursseja ja kehittämistä. Tutkimustulosten mukaan verkkonuorisotyössä on tärkeä ottaa huomioon nuorisotyön, työyhteisön sekä sosiaalisen median ja verkon palveluiden ohjeistukset ja eettiset kysymykset. Verkkotoiminnassa on myös tärkeää huomioida resurssit, työntekijöiden hyvinvointi sekä toiminnan strateginen suunnittelu. Nuorten kanssa toimiessa on hyvä ottaa huomioon nuorten omat toiveet verkkotoiminnan kannalta ja tutustua nuorten verkkokulttuuriin ymmärtäväisesti ja avoimesti