Advances in unlimited-vocabulary speech recognition for morphologically rich languages

Automatic speech recognition systems are devices or computer programs that convert human speech into text or make actions based on what is said to the system. Typical applications include dictation, automatic transcription of large audio or video databases, speech-controlled user interfaces, and automated telephone services, for example. If the recognition system is not limited to a certain topic and vocabulary, covering the words in the target languages as well as possible while maintaining a high recognition accuracy becomes an issue. The conventional way to model the target language, especially in English recognition systems, is to limit the recognition to the most common words of the language. A vocabulary of 60 000 words is usually enough to cover the language adequately for arbitrary topics. On the other hand, in morphologically rich languages, such as Finnish, Estonian and Turkish, long words can be formed by inflecting and compounding, which makes it difficult to cover the language adequately by vocabulary-based approaches. This thesis deals with methods that can be used to build efficient speech recognition systems for morphologically rich languages. Before training the statistical n-gram language models on a large text corpus, the words in the corpus are automatically segmented into smaller fragments, referred to as morphs. The morphs are then used as modelling units of the n-gram models instead of whole words. This makes it possible to train the model on the whole text corpus without limiting the vocabulary and enables the model to create even unseen words by joining morphs together. Since the segmentation algorithm is unsupervised and data-driven, it can be readily used for many languages. Speech recognition experiments are made on various Finnish recognition tasks and some of the experiments are also repeated on an Estonian task. It is shown that the morph-based language models reduce recognition errors when compared to word-based models. It seems to be important, however, that the n-gram models are allowed to use long morph contexts, especially if the morphs used by the model are short. This can be achieved by using growing and pruning algorithms to train variable-length n-gram models. The thesis also presents data structures that can be used for representing the variable-length n-gram models efficiently in recognition systems. By analysing the recognition errors made by Finnish recognition systems it is found out that speaker adaptive training and discriminative training methods help to reduce errors in different situations. The errors are also analysed according to word frequencies and manually defined error classes

Between Beats:linking player experience to advertisement frequency and intrusiveness

Abstract. Advertising is common way to monetize mobile games and an increase in revenue is commonly tied to an increase in the number of advertisements. In this Master’s thesis the relationship between player experience and advertising is explored in the context of mobile games. This thesis set out to fill a research gap in existing literature by performing a survey study with constructive approach. I developed a game titled Between Beats which was used as a construct to study specific aspects of player experience in the field of game user research, which is a specified area of user experience research. The research questions explored were: How an increase in advertising influences player experience in mobile games? and How can an increase in advertising be framed in such a way that it has minimal negative impact on player experience in context of mobile games? Existing work was explored from the standpoint of related games and design choices that gave influence to the project and from the standpoint of research performed on advertising in the context of mobile games. The thesis also presents description on the development of Between Beats from the technical point of view in conjunction with information on project management methods and software tools used. This study found that adding rewarded advertisements to a situation that already had interstitial advertisements, without removing the interstitial advertisements, resulted in reduction of perceived advertisement intrusiveness and increase in advertisements viewed. Furthermore, player engagement remained constant. The findings agree with the existing literature presented in the areas that have been explored before, such as player engagement and effects of using rewarded advertisements instead of interstitial advertisements.Between Beats : pelaajakokemuksen yhdistäminen mainonnan tiheyteen ja häiritsevyyteen. Tiivistelmä. Mainosten näyttäminen on tyypillinen tapa ansaita voittoa mobiilipeleillä, ja voiton kasvattaminen on usein sidottu mainosten määrän kasvattamiseen. Tässä diplomityössä tutkitaan pelaajakokemuksen ja mainonnan välistä suhdetta mobiilipelien kontekstissa. Tämä työ pyrkii konstruktiivisen menetelmän ja käyttäjille toteutetun kyselyn avulla lisäämään tietämystä mainonnan vaikutuksesta pelaajakokemukseen. Pelaajatutkimus ja pelaajakokemuksen kartoitus ovat osa käyttäjäkokemustutkimusta, joiden aihepiiriin diplomityö asettuu. Pelaajakokemuksen tiettyjen aspektien tutkimiseen käytettiin tässä työssä kehitettyä konstruktia, mobiilipeliä nimeltä Between Beats. Työn tutkimuskysymykset ovat: Kuinka mainosten määrän kasvu vaikuttaa pelaajakokemukseen mobiilipeleissä? ja Kuinka mainosten määrän kasvu voidaan asettaa sellaiseen viitekehykseen, että sillä on mahdollisimman pieni negatiivinen vaikutus pelaajakokemukseen mobiilipelien kontekstissa? Olemassa olevia pelejä tutkittiin niiden tälle työlle antamien vaikutteiden näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaus on tehty myös pääosin mobiilipelimainostamisen näkökulmasta. Tässä työssä kuvaillaan laajasti Between Beats -pelin design-vaikutteet ja kehittäminen teknisestä näkökulmasta, sekä käytetyt projektinhallintametodit ja ohjelmistotyökalut. Tutkimuksessa todettiin, että palkittujen mainosten lisääminen tilanteessa, jossa on valmiiksi välisivumainoksia, johti koetun mainosten häiritsevyyden laskuun ja katsottujen mainosten määrän nousuun, kun lisäys tehtiin poistamatta välisivumainoksia. Pelaajien henkinen sitoutuminen pelin kanssa pysyi muuttumattomana mainosten määrän muutoksesta huolimatta. Löydökset yhtyvät aiempiin tutkimustuloksiin niiltä osin kun aihetta on tutkittu esimerkiksi pelaajavuorovaikutuksen sekä erilaisten mainosten ja niiden katsomisesta palkitsemisen kannalta

Mass transfer enhancement produced by laser induced cavitation

A microelectrode is used to measure the mass transfer perturbation and characteristics during the growth and subsequent collapse of a single bubble (which, following its initial expansion, achieved a maximum radius, Rm, of not, vert, similar500–1000 ?m). This mass transfer enhancement was associated with the forced convection, driven by bubble motion, as the result of a single cavitation event generated by a laser pulse beneath a 25 ?m diameter Au microelectrode. Evidence for bubble growth and rebound is gained from the electrochemical and acoustic measurements. This is supported with high-speed video footage of the events generated. A threshold for the formation of large cavitation bubbles in electrolyte solutions is suggested

Verkostojohtaminen vienninedistämisessä: Kehittäminen ja haasteet verkostotoiminnassa

Verkostojohtamista ilmenee yhteiskunnan monilla sektoreilla ja verkostoissa eri toimijat ovat tiiviissä yhteistyössä yhteisten tavoitteiden puolesta. Toimiakseen verkosto tarvitsee tavoitteellisuutta sekä koordinointia, että verkosto voi toimia tehokkaasti. Verkostossa jokainen jäsen tuo oman näkökulmansa ja osaamisensa verkoston käyttöön ja verkoston jäsenet ovat usein riippuvaisia toisistaan. Verkostotoiminnan periaatteisiin kuuluu vastavuoroisuus, vapaaehtoisuus sekä luottamus, joilla merkittävä vaikutus verkoston toimintaan. Jäsenten sitoutuminen verkoston toimintaan vaikuttaa myös merkittävästi verkoston tavoitteiden toteutumiseen sekä toiminnan mielekkyyteen. Verkostotoiminnassa voidaan kohdata myös erilaisia haasteita. Verkostossa kohtaavat erilaiset organisaatiokulttuurit ja persoonallisuudet, mikä saattaa luoda omat haasteensa verkoston toiminnalle. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa verkostojohtamisen sekä verkostotoiminnan haasteita sekä kehittämistarpeita vienninedistämistoiminnassa. Vienninedistäminen tapahtuu Suomessa verkostomaisella mallilla ja tutkimus voi parhaimmillaan antaa vastauksia vienninedistämisen verkostotoiminnan haasteisiin. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena ja vastauksia tutkimusongelmaan etsittiin puolistrukturoitujen teemahaasteluiden avulla. Kohderyhmänä haastatteluissa oli kymmenen verkostotoiminnan tuntevaa asiantuntijaa, jotka ovat työssään tekemisissä vienninedistämisen kanssa. Osa haastateltavista oli vienninedistämistoimijoita ja osa puolestaan oli tehnyt yhteistyötä vienninedistämisen toimijoiden kanssa. Aineiston analyysiin on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoriaohjaava sisällönanalyysi mahdollistaa tutkielman tulosten tarkastelun peilaamalla tuloksia teoriaan. Tutkimustulokset vahvistavat vienninedistämisen verkostotoiminnan keskeiset haasteet ja kehittämistarpeet. Erilaisten toimintatapojen yhdistäminen, toimintaan sitoutuminen sekä tavoitteellisuus luovat haasteensa vienninedistämisessä. Erityistä huomiota tutkimustuloksissa kiinnitetään haasteisiin ja toiminnan kehittämiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että verkostojohtajilta vaaditaan toiminnan strukturointia, mutta verkoston tulee tästä huolimatta olla itseohjautuva ja verkoston jäsenten tulee voida tuoda omat vahvuusalueensa esiin verkoston hyväksi

Sopimuksen syntyminen ja muuttuminen konkludenttisesti : Yritysten välisten pitkäkestoisten sopimusten edustamiseen, osapuolten toimintaan ja sopimuksen sisältöön liittyvien kriteereiden arviointi sopimuksen hiljaisen syntymisen ja muuttumisen kannalta

Sopimukset voidaan nähdä yrityksen strategisena voimavarana ja strategian toteuttamisen välineenä. Ne voivat parhaimmillaan olla yrityksen kilpailuedun ja erilaistumisen lähde sekä oleellinen osa yrityksen toiminnan ohjausta ja riskien hallintaa. Yritykset ovat enenevässä määrin omassa sopimustoiminnassaan omaksuneet näkökulmaa, jossa sopimukset nähdään alati muuttuvina ja niistä pyritäänkin jo neuvotteluvaiheessa tekemään dynaamisia ja joustavia, erityisesti mikäli kyseessä on pitkäkestoinen sopimus. Näin toimiessaan osapuolet osoittavat kuitenkin kasvanutta muutoksentekohalukkuutta sopimuksen täydentymisen ja muuttumisen osalta sen elinkaaren aikana. Reaalisella argumentaatiolla on keskeinen rooli arvioitaessa velvoiteoikeudellisia kysymyksiä. Tämä tutkielma vastaa reaaliseen argumentaatioon tukeutuen kysymykseen siitä, mitkä tekijät sopimuksen osapuolten edustajien valtuuksissa, toiminnassa ja sopimuksen sisällössä vaikuttavat sopimuksen konkludenttisen syntymisen ja muuttumisen arviointiin, onko sopimuksen hiljaisen muuttumisen kynnys matalampi kuin kynnys sopimuksen hiljaiselle syntymiselle sekä millaisin menetelmin yrityksen tulisi pyrkiä hallitsemaan riskiä sopimuksen ei-toivotusta konkludenttisesta muuttumisesta. Tutkielma esittelee suomalaisen oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön perusteella joukon kriteereitä, joiden tulee täyttyä että sopimuksen voidaan katsoa syntyneen konkludenttisesti, ja arvioi näitä kriteereitä yleisesti käytössä olevien sopimusehtojen avulla ja reaalisen argumentaation tukemana tarkastellen sitä, onko mahdollista että sopimuksen konkludenttinen muuttuminen voi tapahtua matalammalla kynnyksellä kuin sopimuksen konkludenttinen syntyminen. Sopimuksen syntymiseen ei-nimenomaisten tahdonilmaisujen perusteella on yleensä suomalaisessa oikeuskäytännössä suhtauduttu pidättyvästi ettei kukaan tulisi sidotuksi sopimukseen vastoin tahtoaan. Tutkielmassa esitettyjen johtopäätösten valossa voidaan kuitenkin arvioida, että sopimuksen konkludenttisen muuttumisen kynnys muodostuu osapuolten välisessä pitkäkestoisessa yhteistyössä matalammaksi kuin kynnys sopimuksen konkludenttiselle syntymiselle. Osapuolet voivat halutessaan pyrkiä erilaisten muotovaraumien kautta vaikuttamaan siihen, millaisia lähteitä on mahdollista käyttää sopimusta tulkittaessa ja arvioitaessa sitä mitä osapulolet ovat keskinäisellä toiminnallaan tarkoittaneet tulleen sovituksi. Muotovaraumat eivät kuitenkaan yksiselitteisesti sulje pois mahdollisuutta sopimuksen konkludenttiseen muuttumiseen tai täydentymiseen. Yritykset ovat huonosti varautuneet riskiin sopimusten ei-toivotusta konkludenttisesta muuttumisesta niiden elinkaaren aikana. Hyvällä sopimusperehdytyksellä ja toiminnan ohjaamisella on kuitenkin mahdollista verrattain kevyin menetelmin pyrkiä varmistumaan siitä, että sopimusta täytäntöönpanevat henkilöt tietävät mitä osapuolten välillä on sovittu ja osaavat tarvittaessa reagoida sopimuksen muuttumiseen ja parhaimmillaan välttää muutosten tapahtumista

GLAM

Opinnäytteeni kirjallinen osa tutkii pukeutumiseen liittyviä sosiologisia merkityksiä ja sisältöjä kahden erilaisen narratiivin kautta. Näiden kahden narratiivin keskiössä ovat glam rock artisti ja sotilasarvoltaan korkean aseman saavuttanut majuri. Opinnäytteen produktiivisessa osassa esiintyvät tekstiiliteokset ovat valokuvissa vuorovaikutuksessa ihmisruumiin kanssa. Tämä asettaa kysymyksen ihmiskehon ja tekstiilityön suhteesta. Milloin kehosta tulee tekstiilityön tarvitsema elementti, osatekijä? Vaatteen merkitys sen perinteisessä mielessä on käyttäjälleen hyödyllinen. Jollei merkitys ole funktionaalinen, kuten esimerkiksi lämpöä säätelevä ja suojaava tai eristävä, se on usein esteettinen, ja sosiologinen. Vaatteen siis ajatellaan palvelevan kantajaansa eikä toisin päin. Vaatteella ei nähdä olevan omaa tahtoa, tarvetta tai halua saada kantajastaan hyötyä. Tekstiilityön sisällä olevat osat ja symbolit palvelevat tekstiilityön omaa tarkoitusta, jonka on määritellyt sen tekijä, ihminen. Ihmiskehon asettuessa osaksi tekstiiliteosta, ikään kuin sen sisään, herää kysymys siitä kumpi palvelee kumpaa? Miksi ihminen on tekstiilityön kanssa interaktiossa, entä mitä tarinaa se kertoo? Opinnäytteeni kirjallinen osa sivuaa pukeutumisen kautta ilmennettäviä vastuualueita, joukkoon kuulumista ja ulkopuolisuutta. Pyrin käsittelemään aihetta neutraalisti, ilman osallistumista tai omaa subjektiivista kokemusta kuulumisesta suoraan käsittelyssä olevaan alakulttuuriin ja ihmisryhmään. Kahden eri narratiivin, glam rock –artistin ja majurin, avulla vertailen univormujen sisältöjä sekä visuaalisuutta. Opinnäytteen produktiivinen osa on 06.06.–11.06.2019 Aalto-yliopiston V2-galleriassa toteutettu näyttely GLAM, joka piti sisällään viisi teoskokonaisuutta: 1. Crossahair, neulosprintti 2. Green fur, jacquard -kudottu kangas 3. Uniforms, viisi valokuvaa, lasi 4. skin 1, valokuva tuloste 5. skin2, valokuva tuloste Teoskokonaisuuteni koostuvat kahdesta kudotusta kankaasta, kahdesta neuloksesta ja kirjaillusta kankaasta, käsin huovutetusta kankaasta sekä valokuvatöistä. Teokset tilassa muodostavat installaatiokokotiivistelmä naisuuden, johon näyttelykävijät pääsevät sisään. Halusin käyttää näyttelytilan rakentamisessa ja muodostamisessa erilaisia tasoja. Kokonaisuuden muodostavat seinälle ripustetut valokuvat, metallitangosta maahan laskeutuva kangas, pöydälle asettuvat viisi valokuvaa, sekä seinälle ripustettu tekstiilityö. Kirjallisen työn ensimmäinen osa käsittelee opinnäytteeni teemoja ja merkityksiä omiin havaintoihini, lähdeaineistoon ja haastatteluun pohjautuen. Jälkimmäinen osa keskittyy produktion eri vaiheiden ja tekniikoiden erottelemiseen, oman työskentelyni reflektointiin ja vaiheiden kuvaamiseen. Opinnäytteeni tavoite on herättää keskustelua pukeutumisen merkityksistä ja vaikutuksesta käyttäytymiseen. Tarkastellessani aihetta kahden eri narratiivin kautta pyrin avaamaan henkilökohtaista suhdettani pukeutumiseen sekä työskentelyprosessiani

Suomalainen terveyspolitiikka : terveyden hallinnan käytännöt hallituksen kärkihankeohjelmassa

Tässä tutkielmassa käsittelen pääministeri Juha Sipilän hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kärkihankesuunnitelmia vuosilta 2015–2017. Tutkimustehtäväni on kahtalainen. Yhtäältä tarkastelen sitä, mitä hallinnan ja terveyskansalaisuuden elementtejä aineistossa on nähtävissä ja mikä on suomalaisten terveyspoliittisten linjausten ydin. Toisaalta pohdin sitä, miten kansalaisten terveyskäyttäytymistä hallitaan aineistossa esiintyvien teemojen tai diskurssien keinoin. Tutkimukseni teoreettis-metodologiset ratkaisut pohjautuvat sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen. Analysoin asiakirjojen tekstiä kriittisen diskurssianalyysin perinteen mukaisesti terveyskansalaisuuden ja hallinnan näkökulmia hyödyntäen. Terveyskansalaisuuteen liittyvät näkemykseni pohjautuvat Ilpo Helénin ja Mikko Jauhon teokseen Kansalaisuus ja kansanterveys (2003), jossa kirjoittajat käyvät läpi suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kehityskulkuja. Hallinnan osalta tutkimukseni mukailee Michel Foucault’n biovallan tematiikkaa. Tutkimustuloksikseni rakentuu kaksi metadiskurssia: yksilöllinen ja yhteiskunnallinen. Metadiskurssit koostuvat neljästä aladiskurssista, jotka ovat vastuun, välittämisen, uhan sekä tiedon- ja asiantuntijuuden diskurssit. Diskursseissa ihmisten terveyskäyttäytymisen hallinta – ”terveyskansalaistaminen” – muodostuu itsekontrollin, terveysasiantuntijoiden mentoroinnin, taloudellisten reunaehtojen ja kansalaisten kategorisoinnin ympärille. Analyysissani aladiskurssit keskustelevat keskenään ja toimivat yhdessä toistensa kanssa piirtäen kuvaa nykypäivän suomalaisesta terveyspolitiikasta ja sen toiminnasta kärkihankkeen muodossa