Accumulation of lifestyle and psychosocial problems and persistence of adverse lifestyle over two-years follow-up among Finnish adolescents

Abstract. Background: Adolescent’ psychosocial problems associate with unhealthy behaviors, but data on co-occurring patterns is sparse. We investigated 1) whether adolescents could be categorized into meaningful subgroups with respect to psychosocial and lifestyle factors, 2) whether the prevalence of physical inactivity, overweight and smoking vary within the subgroups and 3) whether these unhealthy behaviors persist in a two-year follow-up. Methods: The study was based on a subgroup of the 1986 Northern Finland Birth Cohort, which consisted of adolescents who replied to a postal questionnaire at 16 years (n = 6792) and a subgroup of this sample at 18 years (n = 1552). Latent class analysis (LCA) was performed to establish clusters at 16 years. Results: Smoking co-existed with emotional and behavioral problems in both genders. Boys with the most inactive lifestyle slept poorly, whereas multiple problems co-occurred among girls. Those with a high body mass index (BMI) separated as groups of their own. Different combinations of adverse lifestyle and emotional and behavioral problems were relatively common in both sexes as only 51% of boys and 67% of girls belonged to the reference cluster with low probability for these findings. Physical inactivity, high BMI and smoking tended to persist over the two-year follow-up. Conclusions: It seems that lifestyle and psychosocial factors divide adolescents into distinct subgroups in which unhealthy lifestyle patterns remain between the ages of 16 and 18. This may indicate problems in other life areas and expose them to an increased risk of future health problems

”Niin rakas ja niin raivostuttava" : tutkielma haastavien lasten temperamenttipiirteistä

Tarkastelen kasvatustieteen pro gradu-tutkielmassani haastavien lasten temperamenttipiirteitä sekä vanhempien kokemuksia tällaisten lasten vanhemmuudesta. Teoriatausta nojautuu hyvin pitkälle tunnetun temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvisen julkaisemaan kirjallisuuteen. Tutkimusaineistoni koostui internetin keskustelupalstan keskusteluista (70 nimimerkkiä, 118 viestiä) vuosilta 2007-2012. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston analyysitapana toimi teemoittelu. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää haastavien lasten temperamenttipiirteitä sekä heidän vanhempiensa kokemuksia haastavan lapsen vanhemmuudesta. Tutkimuksessani painottuu vanhempien näkökulma, sillä aineisto perustuu vanhempien kirjoittamiin kokemuksiin. Tutkimustulokset ovat hyvin pitkälti yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa. Haastavan lapsen temperamenttipiirteitä ovat muun muassa matala sopeutuminen, äkkipikaisuus, ärtyisyys, korkea intensiteetti, biologisten toimintojen epäsäännöllisyys, korkea aktiivisuustaso, aistikokemusten herkkyys sekä sinnikkyys. Suurin osa vanhemmista kokee haastavan lapsen koettelevan omaa vanhemmuuttaan. Tutkimukseni tulokset ovat hyödyksi jokaiselle kasvattajalle, koska ne auttavat heitä ymmärtämään paremmin lapsen käyttäytymistä. Vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteensa ja tämän vuoksi tutkimuksestani on hyötyä myös esimerkiksi neuvola-, päiväkoti ja koulu-toiminnan kehittämiseksi

Katsaus chatbotteihin: Keskustelevan tekoälyn haasteet ja potentiaali yritystoiminnassa

Chatbotit ovat tekoälyllä varustettuja digitaalisia sovelluksia, jotka pyrkivät käymään itsenäisesti keskustelua käyttäjänsä kanssa luonnollisen kielen avulla. Tässä tutkielmassa luodaan katsaus chatbottien tarjoamaan potentiaaliin ja sen ongelmakohtiin. Chatbottien haasteet nousevat selkeinä esiin: Luonnollisen kielen ymmärtäminen koetaan merkittävimmäksi haasteeksi. Tekoälyllä on hankaluuksia hahmottaa käyttämästämme kielestä nyansseja, kuten tunnetiloja, sarkasmia tai ns. ”rivien välistä luettavia” elementtejä. Lisäksi osalla käyttäjistä on vaikeuksia tottua chatbotteihin, sillä ne ovat vielä niin tuore ilmiö arjessamme. Käsittelen tässä tutkielmassa myös kolmea case-tapausta, joissa perehdytään chatbotin toimintakykyä ja siihen liittyvää kuluttajatyytyväisyyttä arvioiviin tutkimustuloksiin. Nämä case-tapaukset osoittavat, että chatbotit kykenevät suoriutumaan hyvin vastuullisista, mutta yksinkertaisista työtehtävistä. Näistä tapauksista käy myös ilmi, että kuluttajat, yrittäjät, sekä tutkijat ovat alkaneet suhtaumaan chatbotteihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin myönteisesti

Puukerrostalo Oulun Linnanmaalle

Tiivistelmä. Kandidaatintyönäni suunnittelin asuinkerrostalon Oulun Linnanmaalle. Työ on osa yhteisprojektia, johon kuuluvat yhdyskuntasuunnittelun Asemakaavasuunnittelu-kurssi, nykyaikaisen arkkitehtuurin Asuntosuunnittelun kurssi sekä rakennusopin Kerrostalosuunnittelun kurssi. Kandidaatintyössäni keskityin erityisesti rakennusopin aihepiireihin. Yhdyskuntasuunnittelun vaiheessa tehtävänä oli laatia uusi yleissuunnitelma ja asemakaava Oulun Linnanmaalle alueelle, joka nykyhetkenä on pitkälti rakentamatonta. Tavoitteena oli saada aikaan kaupunkimainen ympäristö, jossa on sekä asuin- että liiketiloja. Ehdotuksessani rakennusten kerrosluku kasvaa kohti Linnanmaan bulevardia eli nykyistä Alakyläntietä, jonka varteen olen keskittänyt myös alueen uudet liiketilat. Kauempana bulevardista rakennuskanta on matalampaa ja pienimittakaavaisempaa. Kiinnitin erityistä huomiota viheryhteyksien säilymiseen — alueen metsäisyyttä on pyritty säästämään ja metsien pilkkomista on vältetty jättämällä alueelle leveitä viherkäytäviä. Näiden metsikköjen läpi kulkee myös kevyen liikenteen reittejä. Hulevesiä varten alueella on hyödynnetty jo olemassa olevaa painaumaa. Autojen pysäköinti tapahtuu kortteleiden sisään jäävien kansipihojen alle, minkä ansiosta alueella ei isosta kerrosalasta huolimatta tarvita suuria parkkikenttiä. Asuntosuunnittelun kurssilla suunnittelualue tarkentui Virkakadun päähän Puu-Linnanmaan kulmaan. Tavoitteena oli luoda alueelle opiskelija-asumiseen tarkoitettua kerrostalokantaa, jossa yhteisöllisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Halusin tässä vaiheessa ottaa suunnitelmaani aiempaa erikoisemman linjan, ja rakennusten massoittelu muuttui huomattavasti. Suunnitelmaksi muotoutui etelä-pohjoissuunnassa tontilla mutkitteleva luhtitalo, jonka kolme osaa yhdistyvät toisiinsa siltarakenteilla. Asunnot avautuvat länsipuolelle iltapäivän aurinkoon. Rakennusten päädyissä sijaitsevat kaksiot ja kolmiot, joista näkymiä on mahdollista avata useampaan ilmansuuntaan. Yhteistilat on keskitetty kahden eteläisimmän rakennuksen väliseen nivelkohtaan. Eri kerroksilla voi joustavasti olla eri toimintoja opiskelusta kuntosalikäyttöön. Lisäksi maantasokerroksessa on jokaiselle rakennukselle omia hyötytiloja, kuten pesula ja pyörävarasto huoltopisteellä. Rakennuksilla on omat maanalaiset kellarit, joihin talotekniikka on keskitetty. Polveileva julkisivu muodostuu eri linjoissa olevista parvekkeista. Vaaleat pinnakaiteet luovat horisontaalilinjoja sekä länsi- että itäpuolelle, ja itäjulkisivun portaikot muodostavat jokaiselle rakennukselle vahvan vertikaalisen keskipisteen. Ympäristöön rakennusta sitouttaa sen matala kerroskorkeus sekä Puu-Linnanmaalta mallia saanut kapea runkosyvyys. Hallitseva julkisivumateriaali on pystykuusipaneeli. Halusin tutkia suunnitelmassa myös erilaisia ekologisuuden mahdollisuuksia. Luhtitalossa ei ole lämmitystä vaativaa porrashuonetta. Julkisivujen kuusipaneelit on käsitelty kestäviksi kestokuultokäsittelyllä tai maalaamalla ne valmiiksi jo tehtaalla. Pitkät räystäät osaltaan parantavat pitkäaikaiskestävyyttä. Pihalla olemassa olevaa puustoa on säästetty ja hyödynnetty esimerkiksi pihan rajaamisessa. Pihan toiminnot on keskitetty terassialueelle, josta löytyy muun muassa viljelylaatikoita ja puusauna. Pinnoitteissa asfalttia on paikon korvattu vettä läpäisevillä materiaaleilla, kuten nurmikivellä. Autopaikkoja on vähän, mitä on kuitenkin kompensoitu laajalla ja laadukkaalla pyöräpysäköinnillä. Rakennusopin vaiheessa asuntosuunnittelun ajatukset kehittyivät. Tehtävänä oli laatia tarkennetut työpohja- ja työleikkauspiirustukset. Lisäksi tehtiin rakennusosapiirustuksia rakennuksen eri osista, kuten parvekkeista, ikkunoista ja räystäistä. Valitsin tarkastelun kohteeksi tontin pohjoisimman rakennuksen, sillä siinä on rakennuksista monipuolisin asuntojakauma. Isona osana rakennusosapiirustuksia työssäni ovat erilaiset ilmaston ja paloturvallisuuden haasteisiin vastaavat rakenteet parvekkeilla ja luhtikäytävillä. Puuverhouksia täydentämään tulivat erilaiset levy- ja metalliverhoukset. Pyrin kuitenkin pitämään detaljimaailman yhtenäisenä. Rakennetyyppien kohdalla perehdyin monipuolisesti niin CLT-, puuranka- kuin betonirakenteisiinkin

Feminismiä ei-feministisissä teksteissä. Kääntäjän ideologia ja feministinen kääntäminen kaunokirjallisuudessa

Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella mahdollisia feministisen kääntämisen strategioita kaunokirjallisissa teksteissä. Tutkielma pohtiikin, onko feminististä kääntämistä mahdollista tai peräti suotavaa hyödyntää muihinkin kuin feministisiin teoreettisiin teksteihin. Tutkielma hyödyntää teorioita niin käännöstieteen kuin sukupuolentutkimuksen saralta yhdistäen ne yhtenäiseksi monitieteiseksi tutkimushaaraksi, jonka merkitystä kielen uudistamiselle tutkielma tarkastelee kaksisuuntaisena reittinä: kieli muokkaa sosiaalisia käsityksiä samaan aikaan kun sosiaaliset käsitykset muokkaavat kieltä. Tutkielma ei kuitenkaan esitä hypoteesia mahdollisista löydöksistä, joita aineiston analysointi voi tuoda esiin. Sen sijaan tutkielma tarkastelee hyvin rajattujen tutkimuskohteiden avulla feministisen kääntämisen mahdollisuuksia kaunokirjallisuudessa. Koska tutkielma on monitieteinen, useat kieleen ja sukupuoleen vaikuttavat aspektit esiin nostava tutkimus, se myös tutkii kääntämistä niin ikään monisyisenä mahdollisuutena tarkastella kielen muuttumista ja uudistamista niin mikro- kuin makrotason strategioiden kautta. Näin ollen tutkielma tarkastelee niin muoto- kuin merkitysopillisiakin ratkaisuja aineistossa, mutta myös laajempia käännösratkaisuja esimerkiksi kääntäjän loppupuheen muodossa, joista aineiston toinen osa on esimerkki. Tutkielman aineisto rajautuu kvalitatiivisen analyysin kautta tarkasteltuihin kahteen kaunokirjalliseen tekstiin, D. H. Lawrencen Lady Chatterley's Lover (1928, suom. Lady Chatterleyn rakastaja, Jorma Partanen 1961, Marja Alopaeus 1989) ja Virginia Woolfin Orlando. A Biography (1928, suom. Orlando, Kirsti Simonsuuri 1984), joissa sukupuoli ja kielenkäyttö ovat ratkaisevia teemoja ja joiden merkitys nousee esiin käännettäessä teksti suhteellisen sukupuolitetusta kielestä suhteellisen sukupuolineutraaliin kieleen, englannista suomeen. Aineiston kautta tutkielma kuitenkin tuo esiin myös suomen kielen sukupuolistavat aspektit vertailemalla käännöksessä tehtyjä ratkaisuja alkuteokseen. Lopussa todetaan, että feminististä kääntämistä voidaan ja on jopa suotavaa hyödyntää myös kaunokirjallisten tekstien kohdalla, sillä tällöin se voi tuoda esiin sukupuolistavaa ajattelua aineistossa, joka ei ole eksplisiittisesti feministinen, mutta jonka feministiset aspektit voidaan nostaa esiin kääntämällä teksti feministisesti

Detransitio, sen yleisyys ja syyt

Tiivistelmä. Detransitio tarkoittaa tilannetta, jossa sukupuolenkorjausprosessia läpikäynyt tai läpikäyvä henkilö keskeyttää prosessin tai pyrkii aiempaan kehollisuuteensa käänteisten toimenpiteiden kautta. Sukupuolenkorjausprosessiin eli lääketieteelliseen transitioon voivat kuulua esimerkiksi hormonaaliset ja kirurgiset toimenpiteet, joilla kehoa ja sen sukupuolittuneita piirteitä pyritään muuttamaan omaa sukupuoli-identiteettiä paremmin vastaaviksi. Detransitiotapaukset ovat viime vuosina herättäneet paljon keskustelua. Tämä kandidaatintyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jolla on kolme tutkimuskysymystä: Mitä detransitio on? Kuinka yleistä se on? Mitä syitä detransition taustalla voi olla? Detransitio-termin määrittelyyn liittyy paljon vivahteita ja näkemyseroja, ja se, mitä ilmiöön lasketaan kuuluvaksi, vaihtelee. Detransitioon voi liittyä katumusta ja tyytymättömyyttä aiempia valintoja kohtaan, mutta tämä ei ole automaattista. Detransitio-termin käyttöä on myös kritisoitu. Detransition yleisyydestä ei toistaiseksi ole hyvin yleistettävissä olevaa tietoa. Useimpien tutkimusten mukaan detransitioon päätyy vain pieni osa sukupuolenkorjausprosesseja läpikäyneistä. Toisaalta esiintyvyyden arvioita on syytetty sekä yli- että aliarvioinnista. Syyt detransitiopäätöksen takana ovat moninaisia ja ne voivat vaikuttaa yhdessä ja erikseen. Syitä ovat esimerkiksi katumus ja tyytymättömyys, psyykkiseen tai fyysiseen terveyteen liittyvät syyt, muutokset sukupuoli-identiteetissä, sisäistetyn homofobian tai misogynian käsittely ja ulkopuolelta tuleva diskriminaatio. Detransition eri tyyppien ja taustasyiden jaotteluun on esitetty erilaisia luokittelujärjestelmiä. Katsauksen pohjalta nousee esiin selvä tarve jatkotutkimukselle kaikkia tutkimuskysymyksiä koskien. Tämänhetkisen tutkimuksen luotettavuudessa on parantamisen varaa, ja tulevaisuudessa tulisikin huomioida nykyisen kirjallisuuden puutteet. Detransitioitujilla on uniikkeja tarpeita, ja terveydenhuollossa ei ole yhtenäisiä hoitokäytänteitä vastaamaan näihin tarpeisiin. Tarvitaan enemmän tietoa tavoista auttaa ja tukea erilaisten sukupuoli-identiteetin haasteiden kanssa. Tasapaino itsemääräämisoikeuden ja diskriminaation välillä on herkkä ja aiheuttaa haasteita ammattilaisille

Riskienhallinta: riskiraportoinnin ja riskienhallinnan kehittyminen - Case Kemira Oyj, Neste Oil Oyj, Aspo Oyj ja Finnlines Oyj

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Markkinoinnin ja johtamisen pro gradu- tutkielma Mia-Stiina Heikkala RISKIRAPORTOINNIN JA RISKIENHALLINNAN KEHITTYMINEN COSO ERM -VIITEKEHYKSEN NÄKÖKULMASTA Case Kemira Oyj, Neste Oil Oyj, Aspo Oyj ja Finnlines Oyj Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten neljän pörssiyrityksen Kemiran, Neste Oilin, Aspon ja Finnlinesin riskiraportointi ja riskienhallinta on kehittynyt vuodesta 2005 vuoteen 2007. Tutkielman sivutavoitteena on havainnoida, täyttääkö kohdeyritysten riskiraportointi lainsäädännön ja suositusten vaatimukset sekä sidosryhmien tavoitteet. Tutkimusaineisto ja -menetelmä Tutkimusaineisto koostuu kohdeyritysten vuosikertomus- ja tilinpäätösinfor-maatiosta vuosilta 2005 ja 2007. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi on valittu kansainvälinen riskienhallinnan viitekehikko COSO ERM, jonka vaatimuk-sia vasten analysoidaan kohdeyritysten riskiraportoinnin ja riskienhallinnan tasoa. Tutkimustulokset Tutkimuksen yleisenä havaintona on, että kohdeyrityksistä Kemira ja Neste Oil olivat panostaneet systemaattiseen riskienhallintaansa paljon enemmän kuin Aspo ja Finnlines. Kemiran ja Neste Oilin riskienhallinta kehittyi merkittävästi vuodesta 2005 vuoteen 2007. Niiden riskienhallinnan voidaan todeta täyttävän COSO ERM-mallin vaatimukset merkittävimmiltä osin, joskin niidenkin riskira-portoinnissa ja riskienhallinnassa oli havaittavissa kehittämistarpeita myös vuo-den 2007 jälkeen. Aspon ja Finnlinesin riskienhallinta ei tutkimusaineiston pe-rusteella täytä COSO ERM -mallin vaatimuksia. Aspon riskienhallinta tuntuu kui-tenkin käytännönläheiseltä ja se on tuonut aineistossa esille eniten tunnistettuja riskejä. Finnlines ei ollut aineiston perusteella panostanut systemaattisen ris-kienhallinnan kehittämiseen lainkaan. Sen riskiraportointi ja riskienhallinnan kehittäminen tuntuisi perustuvan lähinnä talousraportointiin liittyviin vaatimuksiin

Generalized Elliptic Integrals and the Legendre M-function

We study monotonicity and convexity properties of functions arising in the theory of elliptic integrals, and in particular in the case of a Schwarz-Christoffel conformal mapping from a half-plane to a trapezoid. We obtain sharp monotonicity and convexity results for combinations of these functions, as well as functional inequalities and a linearization property.Comment: 28 page