Luontoavusteiset hyvinvointipalvelut maaseudun kehittämisessä : Green Care -toiminnan edellytykset Vöyrillä ja Mustasaaressa

Tämän aluetieteeseen pohjautuvan kehittämisorientoituneen tapaustutkimuksen tavoitteena on ollut kuvata Green Care -toiminnan nykyisiä ilmenemismuotoja ja toimintaa määrittäviä paikkaan perustuvia tekijöitä suhteessa kestävyyden ulottuvuuksiin. Pohjanmaalle Vöyrin ja Mustasaaren alueelle keskittyvässä tutkimuksessa saatiin esiin niitä kulttuurisia (kieli, toimintatavat, päätöksentekokulttuuri), sosiaalisia (osaaminen, osallisuus, verkostot), ekologisia (luonnon monimuotoisuus, maatilaympäristöt ja kotieläimet, ainutlaatuinen saaristo ja meri) ja taloudellisia tekijöitä (pientilat ja mikroyrittäjyys, eri toimijoiden taloudellinen toimintaympäristö), jotka yhdessä sijainnin kanssa muodostavat niitä edellytyksiä ja reunaehtoja, joiden puitteissa toiminta tapahtuu ja voi kehittyä jatkossa. Paikkaperustaisen lähestymistavan mukaan maamme eri osien luonnonmaantieteelliset ominaisuudet, elinkeinorakenne ja sosiokulttuuriset tekijät muodostavat oman ainutlaatuisen kontekstinsa Green Care -toiminnalle. Tutkimuksen teoreettinen nk. hyvinvoinnin maantieteen viitekehys rakentuu ajatukselle, jonka mukaan Green Care -toiminta, paikkaperustaisuus ja kestävä kehitys toimivat maaseudun kehittämisen elementteinä, joiden avulla pyritään edistämään maaseutualueiden kokonaisvaltaisesti kestävää hyvinvointia. Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluista, joihin osallistui 12 alueella toimivaa sosiaali- ja terveysalan viranomaisten tai järjestöjen edustajaa sekä kahdeksan nykyistä tai potentiaalista luontoavusteisia menetelmiä hyödyntävää yrittäjää. Haastatteluista saatua laadullista aineistoa on analysoitu teemoittain sisällönanalyysin avulla. Sekä sote-viranomaisten, -yhdistysten että yrityskentän edustajat näkivät luontoavusteisella toiminnalla olevan paljon kehittämispotentiaalia tutkitulla alueella. Molempien kuntien alueilla on sekä korkeatasoista menetelmällistä osaamista että toimintaan soveltuvia luonnonympäristöjä, maatiloja ja muita toimintaympäristöjä, joissa palvelutuotantoa olisi mahdollista lisätä ja kehittää edelleen. Kaiken kaikkiaan uusien luontoavusteisten menetelmien käyttöönottoon suhtauduttiin positiivisesti ja Green Care -toiminnalla nähtiin olevan monia hyötyjä ja mahdollisuuksia esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten tukipalveluissa. Luontoavusteisten palveluiden hyödyntämiseen liittyi tutkitulla alueella monia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia haasteita. Haastatteluissa esiin tulleet palvelutarpeet ja paikallinen yksityinen tarjonta eivät kohdanneet kaikkien asiakasryhmien osalta. Esteinä luontoavusteisten palvelujen käyttöönotolle nähtiin yhteisten toimintamallien, verkostoitumisen sekä kielirajat ylittävän yhteistyön puutteiden lisäksi taloudellisten resurssien niukkuus. Suurimmat esteet palvelutoiminnan vakiinnuttamiselle liittyivät hallinnollisiin ja poliittisiin päätöksentekomekanismeihin, joihin uusien palvelukonseptien sisällyttäminen on haastavaa osittain siitä syystä, etteivät mekanismit tue riittävästi aitoa paikkaperusteista toimintatapaa. Parhaimmillaan paikkaperustainen hallinta voisi yhdistää luontevasti erilaisia palveluita käyttävien asiakkaiden sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävän hyvinvoinnin tavoittelussa Green Care -toiminnan paikkaan perustuva kehittäminen voisikin toimia yhtenä avauksena suunnittelupohjan laajentamiseksi ja paikallisen tason näkökulmien huomioimiseksi kansallisen ja tulevan sote-aluetason päätöksenteossa

Adapting of the Assembly Based Production to the Needs of Business Activities

Tämän diplomityön tavoite on muodostaa Fastems Oy Ab:n asiakasräätälöityjen toimitusten tuotantoon toimintamalli, jolla tuotantoprosessi voidaan vaiheistaa. Nykyisin näiden toimitettavien laitteistojen tuotannon työtunnit kirjautuvat yhdelle vaiheelle, jolloin toimituksen seurattavuus on haastavaa. Lisäksi tavoitteena on saada aikaan suunnittelu-lähetys -ketjuun läpinäkyvyyttä, jolloin kommunikointi ketjun eri osien välillä on yhdenmukaisempaa. Tutkimustyö koostuu teoriaosuudesta ja soveltavasta osasta. Teoria pohjautuu yleisesti hyväksi todettuihin tuotannon prosessimalleihin, ja yksityiskohtaisempaan tutkimustietoon kehityshankkeiden toteutuksesta. Soveltava osuus jakautuu nykytilan analyysiin, ja sen pohjalta ehdotettuun tuotantoketjun vaiheistamisen malliin lyhyellä aikavälillä sekä suunnittelu-lähetys -ketjun tehokkuuden kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Selvitystyön pohjalta tässä työssä ehdotetaan asiakasräätälöityjen toimitusten tuotannon vaiheistuksen käyttöönottoa ERP-järjestelmässä, ja osoitetaan kuinka se voidaan toteuttaa. Vaiheistuksessa kannattaa edetä karkeasta kohti hienojakoisempaa, eli nykyisestä yhden vaiheen kokoonpanosta kahteen, kokoonpanoon ja testaukseen.Yksistään tämän jalkautus antaa arvokasta tietoa tuotannon vaiheesta, ja sen avulla saadaan palautetta siitä kuinka vaiheistusta voidaan laajentaa koskemaan alikokoonpanoja, suunnittelu-lähetys -ketjua tai jopa koko toimitusprosessia. Vaiheistustyö on linjassa Fastemsin tuotevakioinnin ja kustannusseurannan kehittämisen kanssa. Vaiheistus voidaan karkealla tasolla toteuttaa itsenäisesti, mutta hienojakoisemmalla tasolla sen kehitys riippuu tuotevakioinnin kehitysasteesta. Toisaalta kustannusseuranta riippuu osaltaan tuotannon vaiheistuksesta, joten nämä kolme kehitystyötä on syytä toteuttaa rinnakkaisina

Associations of dairy, meat, and fish intakes with risk of incident dementia and with cognitive performance : the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study (KIHD)

Purpose To investigate if dairy, meat, and fish intakes associate with dementia and cognitive performance. Methods We included 2497 dementia-free men from Eastern Finland, aged 42-60 years in 1984-1989 at the baseline examinations. Data on cognitive tests [Mini Mental State Exam (MMSE), trail making test (TMT), verbal fluency test (VFL), selective reminding test (SRT), and Russell's adaptation of the visual reproduction test (VRT)] at the 4-year re-examinations were available for 482 men and on the ApoE phenotype for 1259 men. Data on dementia events were obtained by linkage to national health registers. Diet was assessed with baseline 4-day food records. Cox regression and analysis of covariance were used for analyses. Results During a mean 22-year follow-up, 337 men had a dementia diagnosis. Among the foods, only cheese intake associated with dementia risk (hazard ratio in the highest vs. the lowest quartile = 0.72, 95% confidence interval = 0.52-0.99, P-trend = 0.05). In the cognitive tests, higher non-fermented dairy and milk intakes associated with worse verbal fluency (VFT). Higher processed red meat intake associated with worse verbal (SRT) and visual memory (VRT), whereas higher unprocessed red meat intake associated with better general cognitive functioning (MMSE) and processing speed and executive functioning (TMT). Higher fish intake associated with better verbal memory (SRT). Among APOE-epsilon 4 carriers, especially non-fermented dairy intake associated with higher risk of dementia outcomes, and higher fish intake indicated better cognitive performance. Conclusion Although higher intake of some food groups associated with cognitive performance, we found little evidence for associations with dementia risk.Peer reviewe

Työhyvinvointi ja työturvallisuus osana perehdyttämistä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on toteuttaa perehdytysopas Transmeri Oy:n Clinique-konsulenteille. Perehdytyksellä lisätään työhyvinvointia sekä vähennetään työturvallisuusriskejä. Perehdytys tapahtuu yleensä uuden työntekijän aloittaessa uudessa työpaikassa tai työntekijän vaihtaessa uuteen rooliin. Perehdytyksestä on etua sekä työntekijälle, että työnantajalle. Hyvin hoidettu perehdyttäminen muun muassa parantaa yrityskuvaa. Työntekijä, joka on saanut hyvän perehdytyksen työtehtäväänsä, sopeutuu uuteen työpaikkaan nopeammin ja pärjää työssään paremmin. Perehdyttäminen vähentää työpaikalla tapahtuvia onnettomuuksia sekä tapaturmia ja täten parantaa työturvallisuutta. Perehdytysoppaassa käsitellään muun muassa aiheet Transmeri ja yrityksen historia, yrityksen organisaatiorakenne ja Clinique-tiimi, yrityksen maahantuomat tuotteet, Cliniquen tuotteet ja Cliniquen maailma. Oppaassa esitellään aiheet työhyvinvointi ja työturvallisuus kauneusalan konsulentin kannalta. Teoriaosuudessa paneudutaan työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Hyvinvoiva työntekijä suoriutuu työtehtävistään paremmin. Työhyvinvoinnista ja hyvästä työkyvystä hyötyy itse työntekijä sekä työnantaja. Työhyvinvointiin vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa työaika, työympäristö, sekä työn mielekkyys ja haastavuus. Käsite työhyvinvointi pitää sisällään useita eri ulottuvuuksia. Työhyvinvointi tarkoittaa muun muassa työturvallisuutta. Työhyvinvoinnin osuudessa käsitellään muun muassa aiheet työhyvinvoinnin kehittäminen, perehdyttäminen, ergonomia, työympäristö, kiusaaminen työpaikalla ja seksuaalinen häirintä. Opinnäytetyön toiminnallinen osa, perehdytysopas, linkittyy teoriaosuuteen sekä työhyvinvoinnin että työturvallisuuden kautta. Työturvallisuuden ollessa osana perehdytystä, pystytään vähentämään työpaikalla tapahtuvia työtapaturmia ja onnettomuuksia. Työturvallisuusosuudessa käsitellään työturvallisuuteen liittyviä asioita, kuten työtapaturmat, riskien hallinta, ensiapu, evakuointi ja paloturvallisuus.Wellbeing and safety at work as part of induction The purpose of this Bachelor’s thesis is to create an induction manual to the Clinique beauty consultants of the Finnish cosmetics company Transmeri. Induction training increases wellbeing at work and decreases workplace safety risks. Induction takes place normally when a new employee starts working in the new work place or when a worker changes position within the company. Induction benefits both the employee and employer. Good induction can improve the company image. An employee who has received good induction training adapts better to her job and performs better at her work. Induction decreases accidents and casualties at the workplace and thus improves safety at work. The induction manual covers subjects such as Transmeri and its history, company organisation chart, Clinique team, products imported by the company, Clinique products, Clinique’s world and work-related well-being and safety at work. The theoretical part of the thesis discusses wellbeing and safety at work. A person who is doing well in her job performs better in her job. Work-related well-being benefits both parties. Factors affecting work-related well-being are working hours, working environment and meaningfulness of work and how challenging the job is. Concept work-related well-being consists of many things, for example safety at work is part of work-related well-being. The theoretical part of work-related well-being covers various subjects, e.g. developing work-related well-being, induction, ergonomics, work environment, bullying and sexual harassment. The functional part of the thesis, the induction manual, is connected to the theoretical part through wellbeing and safety at work. When safety at work is part of induction training, the number of accidents and casualties can be decreased. The safety at work section covers oc-cupational accidents, risk management, first aid, evacuation and fire safety

Fluoresenssimikroskoopin käyttöohje : Olympus cellSens Time-lapse Imaging System

Valmistimme opinnäytetyönä ValiRX Finland Oy:lle käyttöohjeen fluoresenssimikroskopointiin Olympus cellSense time-lapse imaging system -laitteistolle. Fluoresenssimikroskooppi on yrityk-sen käytössä useissa projekteissa muun muassa solujen kuvantamisessa ja paikantamisessa. Yrityksellä ei aiemmin ollut käytettävissään helppoa ja selkeää käyttöohjetta laitteistolle. Ohjeen tarkoituksena on sujuvoittaa niin uusien kuin kokeneiden käyttäjien työntekoa sekä varmistaa, ettei laitteisto vioitu väärinkäytön takia. Tavoitteenamme oli laatia fluoresenssimikroskoopille ja sen laitteistolle mahdollisimman helppo-käyttöinen ja selkeä, mutta kuitenkin kaikki käytön vaiheet kattava ohje työskentelyn lomaan. Hyvän käyttöohjeen avulla kuka tahansa yrityksen työntekijä voi käyttää laitteistoa työssään itsenäisesti. Ohjetta pystytään hyödyntämään myös uusien ja vanhojen työntekijöiden perehdy-tysmateriaalina. Saimme laitteiston vastuuhenkilöltä käyttökoulutuksen, jonka jälkeen syvensimme osaamistam-me itsenäisellä käytännönharjoittelulla sekä aiheen teoriaan perehtymällä. Kirjallisuudesta saim-me tietoa hyvän käyttöohjeen laatimisesta ja fluoresenssimikroskopian perusperiaatteista. Eten-kin fluoresenssista saimme ajankohtaista tietoa alan lehtijulkaisuista. Ohjeen kokosimme yhdiste-lemällä muistiinpanojamme käyttökoulutuksesta ja käyttämällä hyödyksi tietopohjan kokoamises-ta oppimaamme tietoa. Toimeksiantaja oli tiiviisti mukana käyttöohjeen teossa tuoden esille omia mielipiteitään. Viimeisenä vaiheena testasimme käyttöohjeen toimivuutta käyttäjällä, jolla ei ollut aiempaa kokemusta kyseisestä laitteistosta. Lopputuotoksena on tavoitteen mukainen käyttöohje, jonka toimeksiantaja on hyväksynyt käyt-töönsä. Käyttöohje etenee selkeästi vaihe vaiheelta, mutta se on kuitenkin tarpeeksi tarkka ko-konaisvaltaista käyttöä varten. Ohjeessa on käytetty kuvia tukemaan myös kokemattoman käyt-täjän työskentelyä. Se siis soveltuu hyvin sekä uudelle käyttäjälle että laitteiston tuntevan henki-lön työn tueksi, mutta myös perehdytysmateriaaliksi. Jatkoprojektina voitaisiin laatia työohje näytteen valmisteluvaiheille soluviljelystä mikroskopointi-lasien värjäämiseen, sillä niiden hallitseminen on tärkeä osa fluoresenssimikroskopointia. Fluore-senssimikroskopointilaitteiston ohjetta ja valmisteluvaiheiden ohjetta käyttämällä voitaisiin tutkia esimerkiksi ValiFinn:n solulinjoja mykoplasmakontaminaatioiden varalta ja verrata sitä muihin kontaminaatioiden tunnistustekniikoihin.The thesis we manufactured is a manual for an Olympus cellSens Time-lapse Imaging System fluorescence microscope system. The product was ordered by ValiRX Finland Oy, a company that uses the microscope in many research projects. The purpose of the manual is to ease the use of the microscope and to prevent it from getting damaged due to a lack of understanding of the equipment. Our goal was to make the manual as user friendly as possible. Another main objective was to make it comprehensive enough, so that even novice users can work with the microscope inde-pendently. The manual is also suitable for introduction material to the system. First we went through a user training session organised by the person in charge of the hardware in question. Then we familiarised ourselves with the hardware in practise and in theory. We un-dertook some research and read the appropriate literature about writing a manual, having had no previous experience of this practice. The manual was basically made by combining and refining our notes from the training and supplementing it with the knowledge and material we had resear-ched from other literary sources. The subscriber of the manual was closely part of the project by bringin up his opinions. Lastly we tested if the manual was functional with the user who had had no experience of the system before. As a result of our endeavours we have a ready to use manual which has been approved by the client. The manual is easy to use, intuitive and has enough information for any novice or inexpe-rienced user. Pictures are used as visual aids to clarify the meaning of some details. Thanks to the diligent application of subheads, more experienced users can easily and quickly reference the relavent sections they need. As a further study we recommend making a manual about prepping the samples for fluorescence microscopy. This includes cell culturing, choosing the right fluorophores and dyeing the slides. By using such information and the manual we made, the cell lines used by ValiFinn could be checked for mycoplasma contamination and the techique could be compared with other techiques of cheking for contamination.Tuote on vain kirjallisessa muodossa toimeksiantajan käytössä

Polulla parempaan : Työpaja Väiskin asiakasprosessin kuvaaminen ja toiminnan kehittäminen asiakaskokemusten kautta

Opinnäytetyöni on kuvaus Uudenkaupungin nuorten työpaja Väiskistä ja toiminnan sisällöistä. Opinnäytetyöni tavoitteena oli luoda asiakasprosessin kuvaus moniammatillisessa työryhmässä, sekä pyrkiä kehittämään työpajan toimintaa asiakaskokemusten pohjalta haastatteluiden avulla. Työn tilaajana on toiminut Uudenkaupungin kaupungin sosiaalikeskus. On merkittävää, että palveluita prosessoitaessa ja toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon kaikkien osapuolten näkemykset ja kokemukset. Työpajatoiminnassa asiakkaan prosessiin osallistuu yhtäaikaisesti monia eri tahoja, joten on olennaista ottaa heidät huomioon. Ammatillinen yhteistyö ja toimintaan sitoutuminen on yhteinen tavoite, jota tukee toiminnan läpinäkyvyys ja yhteisöllinen kehittäminen. Toiminnan kehittäminen asiakaskokemusten pohjalta luo yhteistä toimintakulttuuria ohjaavien tahojen ja asiakkaiden välille. Se lisää luottamusta ja sitoutumista toimintaan, sekä antaa asiakkaille kokemuksen vaikuttamisesta. On tärkeää, että työpajat toimivat paikkoina, joissa nuori saa osallisuuden kokemuksia, sekä pääsee vaikuttamaan asioihin. Työpajat ovat matalan kynnyksen toimintamuoto, jossa otetaan nuori huomioon yksilönä ja pyritään vaikuttamaan hänen työllisyyttä edistäviin taitoihinsa positiivisesti. Opinnäytetyöni toimii yhtäläisesti perehdytyskansiona uudelle työntekijälle tai yhteistyötahoille työpaja Väiskin toiminnan periaatteista, kuin myös toiminnan kehittämisen pohjana työpajaohjaajille. Opinnäytetyössäni kuvataan myös asiakasprosessia ohjaavia käsitteitä, jotka säätelevät toimintaa. Kehittämistyön tuloksena on valmistunut asiakasprosessin kuvaus, sekä kehittämiskohteita asiakasnäkökulmasta. Näitä kehittämiskohteita ovat muun muassa: starttivalmennuksen kehittäminen, riittävän ennakkoinformaation jakaminen ja toiminnan sisältöjen kehittäminen. Työpajaohjaajien kannalta merkityksellisenä kehittämiskohteena nähtiin päihdekäytänteiden luominen työpajalle.My thesis is a description about contents of activities in workshop Väiski. The aim of this thesis was to create and present a description for customer process among multi-professional team and to develop the activity by customer feedback. The subscriber of this thesis is social services of Uusikaupunki and workshop Väiski. The common goal for professional co-operative work is to indent all the actors in the customer process and to improve service guidance. While processing and developing services it is significant to consider the opinions and experiences of all the actors on the service field. Developing of service guidance by customer feedback creates a common working culture between the customers and employers. From customers point of view it increases trust and commitment in attending the process and the actions in rehabilitative work in workshop. By hearing the customers opinions also gives the person attending a feeling of participation. As workshops are places where young people are faced as individuals, it gives the mentors a possibility to increase their individual needs in everyday management and social inclusion. This thesis can be used as an introduction file for new employers as much as it gives an overall picture about workshop Väiskis contents for the co-operative actors. It also offers a few ideas for workshop mentors to develop the activities in rehabilitative work with the customers. In this thesis I have described the most important concepts which defines the actions in rehabilitative work and which have been brought up in making of the customer process. As the result of this thesis developed a description of customer process and came up the contents which could be the main development matters in workshop Väiski

Ravitsemusjournalismi Helsingin Sanomissa ja Hyvä Terveys -lehdessä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista ravitsemusjournalismia esiintyy Suomen suurimmassa sanomalehdessä, Helsingin Sanomissa, ja naisten luetuimmassa erikoisaikakauslehdessä, Hyvä Terveys -lehdessä. Tutkimusaineisto koostui vuoden 2010 Helsingin Sanomista ja Hyvä Terveys -lehdistä kerätyistä ruokaa ja ravitsemusta käsitelleistä jutuista (n=682). Aineisto analysoitiin sisällönerittelyllä, jota varten laadittiin luokittelurunko ja -ohjeet. Aineistosta valittiin osa-aineisto (n=23) diskurssianalyyttistä tarkastelua varten. Osa-aineistosta tutkittiin, miten ravitsemusohjeista kerrotaan tutkimuksen kohteena olevissa lehdissä kiinnittämällä erityistä huomiota jutuissa esiintyviin vakuuttelun ja suostuttelun keinoihin. Sisällönerittelyn tuloksena selvisi, että ruokaa ja ravitsemusta käsitteleviä juttuja esiintyy läpi vuoden keskimäärin jokaisessa Helsingin Sanomien ja Hyvä Terveys -lehden numerossa. Ruoanvalmistukseen liittyvät jutut ovat ravitsemusaiheista tavallisimpia. Eniten käytettyjä tietolähteitä olivat valtion tutkijat, virkamiehet, tutkimuslaitokset ja virastot. Diskurssianalyysin tuloksena selvisi, että ravitsemusjuttuja tehdään kolmenlaisille lukijoille: yleistiedon päivittäjille, ravitsemuksesta kiinnostuneille ja elämänmuutosta tarvitseville. Toimittajapuheen yleisimmät diskurssit olivat melko neutraali uutisdiskurssi sekä analyyttinen oppikirjadiskurssi. Yleisin tapa antaa ravitsemusohjeita oli neuvojen antaminen passiivissa tai jollekin kolmannen persoonan henkilölle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että terveysasiantuntijoilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveysjournalismin sisältöön. Toisaalta toimittajilla on valta määrätä juttujen yleissävy, joten toimittajien kouluttamisella voidaan myös pyrkiä kehittämään terveysjournalismin laatua ja sisältöä. Terveysjournalismissa esiintyy paikoitellen oppikirjamaista puhetta, jota voi harkitusti hyödyntää esimerkiksi ravitsemuskasvatuksen oppimateriaalina. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi terveysjournalismin tutkimuksen kehittämisessä, toimittajien ja terveysasiantuntijoiden kouluttamisessa sekä terveystiedon opetuksessa