Projectification and Conflicting Temporalities in Academic Knowledge Production

The project format has become a standard and self-evident way to organize research work in today's accelerated university context, leading to the projectification of science. This paper argues that the project format is not a mere technical organizational tool, but that it challenges and reshapes research practices and ideals. The project format is embedded in a specific temporality which is called project time. The key characteristics of project time are scrutinized by distinguishing it from process time, which refers to the internal organizational logic of research. In addition, project time is examined through Barbara Adam's theorizing on the commodification, control, compression and colonization of clock time. In the last part of the paper, temporal conflicts in project-based research are examined empirically by drawing upon interview material with Finnish academics working in the social sciences

User involvement in software development

Siirretty Doriast

Organising logic: Project time versus process time in the accelerated academy

There are two contrasting temporal logics in academia that shape the ways in which research is understood: project time and process time. Oili-Helena Ylijoki explores the differences between the two. On one hand, there is the tightly scheduled, linear, decontextualized, predictable and compressed project time, and on the other, there is the unbounded, multi-directional, context-dependent, emergent and timeless process time. Due to the uneven distribution of power in academia, the dominance of project time sharpens the stratification of academic research and researchers

Sociology, my love

Sociologists' tales : contemporary narratives on sociological thought and practice / edited by Katherine Twamley, Mark Doidge, Andrea Scott. Bristol : Policy Press, 2015

Nuorten johtaminen ja onnistunut esimiestyö : Asenteisiin ja motivaatioon vaikuttaminen

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Sijaishaltija Oy. Yritys tarjoaa asiakkailleen ohjelmistoja sijaisten hankintaan, henkilöstövuokrausta sekä asiantuntijapalveluita. Henkilöstövuokrauksessa se on erikoistunut nuorten ja alaikäisten työllistämiseen ja esimerkiksi kesällä 2016 se työllisti Kesäduuni- kampanjan kautta yhteensä lähes 600 nuorta. Sijaishaltija Oy on kuitenkin huomannut, että nuorten motivaatio ja asenteet työtä kohtaan vaihtelevat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten työntekijöiden motivaatioon ja asenteisiin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli lisätä toimeksiantajan ymmärrystä nuorten ajatuksista asenteista ja motivaatiosta, miten niihin voi vaikuttaa ja miten nuoret haluavat tulla johdetuksi. Haastattelujen ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta toimeksiantajayritys saa ajankohtaista tietoa, jonka avulla se pystyy kehittämään toimintaansa. Lisäksi näiden tietojen pohjalta luotiin toimeksiantajayritykselle käytännönläheinen työkalu, jonka avulla toimiminen nuorten kanssa ja heidän työnantajanaan helpottuu. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostuu neljästä pääteemasta, joita ovat motivaatio, asenne, nuoret ja johtaminen. Viitekehys rakentuu useista teemoja käsittelevistä kansainvälisistä teoksista ja tutkimuksista, internet-lähteistä, laeista sekä artikkeleista. Olemme laatineet opinnäytetyön empiirisen osan laajaan tietoperustaan pohjautuen. Opinnäytetyön empiirisessä osassa on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin puolistrukturoituna ryhmähaastatteluna internet-pohjaisella Padlet-alustalla. Opinnäytetyön tuloksista nähdään, että nuorten motivaatio ja asenne työtä kohtaan on yksilöllistä. Nuorten mukaan asenteiden muodostuminen alkaa lapsesta asti ja jatkuu läpi elämän. Suurimpina vaikuttimina asenteiden muodostumisessa ovat perhe, kaverit, koulu ja ympäristö. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nuoret kokevat syväjohtamisen ja epäjohtamisen piirteiden olevan heille mieluinen tapa tulla johdetuksi. Nuoret haluavat inhimillistä ja yksilöllistä johtamista. Myös joustavuus ja omaehtoisuuden tunteen säilyminen työssä ovat haastattelun perusteella nuorille tärkeää. Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimustulosten pohjalta suunnittelimme toimeksiantajayritykselle kokonaisvaltaisen mobiilisovelluksen, joka koostuu useasta toiminnosta. Työkalua käyttämällä työntekijän jokapäiväinen toiminta helpottuu ja työnantaja pystyy tarjoamaan työntekijöille yksilöllisempää johtamista, vaikka työntekijät ovat vuokrattuna asiakasyrityksiin. Opinnäytetyössä kehitetty työkalu on salainen, eikä sitä julkaista opinnäytetyön liitteenä.The thesis was commissioned by Sijaishaltija Ltd. assignment. The company provides software for finding substitutes, staffing services and specialist services. In staffing services, Sijaishaltija Ltd. is specialised in employing adolescents and under-aged people. For instance, in the summer of 2016 Sijaishaltija Ltd. employed almost 600 young people in its Kesäduuni (Summerjob) campaign. However, Sijaishaltija Ltd. has noticed that young people’s motivation and attitudes towards working life varies. The aim of the thesis was to study which factors affect young people’s motivation and attitude. The goal of the thesis was to increase the client’s understanding of young people's thinking, attitudes and motivation, how to influence them and how young people would like to be managed. Based on interviews and the theoretical framework the client company will receive current information that helps develop company operations. In addition, based on the results of the study, practical tools were created in order to facilitate employment and working with young people. The theoretical framework of the thesis was based on four main themes which were motivation, attitude, young people and leadership. The framework was consisted of several international literary sources, studies, internet sources, laws and articles on these themes. The empirical part of the thesis was a qualitative research which was implemented as a half-structured group interview on an internet based Padlet platform. The results of the study show that the motivation and attitudes of the young people towards working life varies individually. According to young people, formation of one’s attitudes is a lifelong process beginning in childhood. Family, friends, school and environment are the main factors in forming up one’s attitude. Furthermore, the results indicate that young people like to be managed according to the principles of deep leadership and non-leadership. Young people prefer humane and individual leadership and guidance. Flexibility and maintaining the sense of spontaneity were also considered important according to the results of the interview. Finally, based on the theoretical framework and the results of the study, a comprehensive mobile application was designed for the client. The application has several functions. By using the tool everyday work of the employee will be easier and the employer can manage employees more individually, even if they are hired as temporary agency workers

Study of heteroaromatic enediyne and substituted benzothiophene synthesis with a study of unusual H NMR signals in neomenthyl halides

The synthesis of a number of heteroaromatic enediynes has been examined using the Sonogashira coupling reaction. Alkynes were coupled to 2,3-dibromothiophene to yield a number o f hetero- and homo-disubstituted enediynes. Both thermal and photochemical Bergman cyclizations were attempted with these enediynes in an attempt to produce substituted fused bicyclic heteroaromatic products. Through this method, benzothiophene was prepared. The enediyne functionality and its cyclization is of synthetic interest given that a variety of naturally occurring compounds containing this unit demonstrate the ability to cleave DNA. In addition, a solvent effect study on neomenthyl halides was undertaken. In this study, the effect of various solvents on the ’H NMR spectra of neomenthyl halides was investigated. During the course of the study an unusual low field proton resonance was discovered

Hedge-rahastojen suorituskyky BRIC-maissa

Kehittyvät markkinat ovat yhä tärkeämpi osa maailmantaloutta ja niistä merkittävimmät maat ovat ns. BRIC-maat eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina. Kehittyvillä markkinoilla on jo useiden vuosien ajan ollut huomattavaa talouskasvua, mikä on houkutellut ulko-maisia sijoittajia. Kun ulkomainen rahavirta kasvaa kehittyville markkinoille, erilaiset sijoitusvaihtoehdot lisääntyvät samalla. Yhtenä sijoitusvaihtoehtona on hedge-rahasto. Hedge-rahastot ovat absoluuttisen tuoton tavoittelijoita, minkä takia niillä on hyvin eri-laiset toimintatavat verrattuna muihin sijoitusinstrumentteihin, sillä esimerkiksi velka-vipu ja johdannaiset kuuluvat olennaisesti niiden kaupankäyntistrategioihin. Tutkiel-massa on tarkoitus tutkia juuri BRIC-maissa toimivien hedge-rahastojen toimintaa. Tut-kielmassa selvitetään millainen suorituskyky kyseisillä rahastoilla on, ja miten paikallis-ten markkinoiden kehitys vaikuttaa niiden toimintaan. Tutkielmassa käytetään BRIC-maiden hedge-rahastojen tutkimiseen Fung ja Hsiehin (2004) kehittämää riskifaktorimallia tutkielman omiin tarkoituksiin muokattuna. Tut-kielmassa jokainen BRIC-maa käsitellään erikseen, sillä jokaiselle maalle on muodos-tettu oma riskifaktorimalli. Hedge-rahastoja edustaa hedge-rahastoindeksit, jotka kerää-vät jokaisen BRIC-maan hedge-rahastojen tuottotiedot yhteen. Tutkielmassa käytetyt riskifaktorimallit toimivat hyvin. Vain venäläisellä hedge-rahastoindeksillä riskifaktorimallin antama selitysaste jäi alhaiseksi, kun taas intialaisel-la hedge-rahastoindeksillä selitysaste oli hyvin korkea, yli 90 prosenttia. Hedge-rahastojen suorituskyky jäi huonoksi. Melko kalliit hedge-rahastot eivät tuottaneet ris-kikorjattua tuottoa (alpha). Paikallisten markkinoiden vaikutus hedge-rahastojen toimin-taan oli sen sijaan selvästi havaittavissa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Dialektisen käyttäytymisterapian yhteys psykiatristen oireiden muutokseen intensiivisessä avohoidossa

Tavoitteet. Miten dialektinen käyttäytymisterapia intensiivisessä avohoidossa toteutettuna on yhteydessä psykiatristen oireiden muutokseen? Tarkastelun kohteena ovat psykologinen joustamattomuus, ahdistus, yleinen toimintakyky, krooninen murehtiminen ja itsemurha-ajatukset. Lisäksi tarkastellaan hoidon tarvetta 90 päivän aikana hoitojakson päättymisestä. Menetelmät. Tutkimus kohdennettiin intensiivisessä avohoidossa olleisiin potilaisiin (n=98). Keski-ikä hoitojakson alussa oli 34.0 vuotta ja keskihajonta 12.4 vuotta. Psykologista joustamattomuutta (AAQ-2), ahdistusta (BAI), yleistä toimintakykyä (GAF), kroonista murehtimista (PSWQ) ja itsemurha-ajatuksia (SSI) mitattiin hoitojakson alussa ja lopussa. Kokonaispistemäärät mittauksista yhdistettiin terveydenhuoltojärjestelmän psykiatriseen tietoon. Muutosta pistemäärissä tarkasteltiin lineaarisilla sekamalleilla ja lineaarisella logistisella sekamallilla. Myöhemmän psykiatrisen hoidon tarvetta tarkasteltiin logistisella regressioanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Dialektisen käyttäytymisterapian havaittiin olevan yhteydessä psykiatrisiin oireisiin intensiivisessä avohoidossa. Hoitojakson aikana potilaiden ahdistuneisuus ja krooninen murehtiminen vähenivät ja yleinen toimintakyky kohosi. Hoitojakson lopulla pienempi osuus potilaista ajatteli itsemurha-ajatuksia. Hoitojakson tiheys ja kesto eivät olleet yhteydessä psykiatrisiin oireisiin. Nuoremmat potilaat palasivat vanhempia potilaita todennäköisemmin psykiatrisen hoidon piiriin kolmen kuukauden aikana dialektisen käyttäytymisterapian hoitojakson jälkeen. On mahdollista, että iän myötä pienenevä riski palata psykiatrisen hoidon piiriin heijastelee riittävästi sisäistettyjä taitoja ja saavutettuja yksilöllisiä tavoitteita. Toinen mahdollisuus on, että nuoremmat potilaat tarvitsevat vanhempia potilaita nopeammin psykiatrista apua hoitojakson päättymisen jälkeen. Tämä tutkimus antaa rohkaisevaa evidenssiä intensiivisenä avohoitona toteutetun dialektisen käyttäytymisterapian toimivuudesta heterogeenisessä potilasjoukossa.Objectives. How is dialectical behavioral therapy in intensive outpatient care connected to changes in psychiatric symptoms? The focus is on psychological inflexibility, anxiety, general functioning, chronic worry and suicidal ideation. In addition, the need for treatment within 90 days of the end of the treatment period is examined. Methods. The study focused on patients (n=98) in intensive outpatient care. The mean age at the beginning of the treatment period was 34.0 years and the standard deviation was 12.4 years. Psychological inflexibility (AAQ-2), anxiety (BAI), general functioning (GAF), chronic worry (PSWQ) and suicidal ideation (SSI) were measured at the beginning and at the end of the treatment period. The total scores from the measurements were combined with the psychiatric information of the health system. The change in scores were examined with linear mixed models and linear logistic mixed models. The need for later psychiatric treatment was examined with logistic regression analysis. Results and conclusions. Dialectical behavioral therapy was found to be associated with psychiatric symptoms in intensive outpatient care. Anxiety and chronic worry decreased while general functioning increased during the treatment period. At the end of the treatment period, a smaller number of patients had suicidal thoughts. The frequency and duration of the treatment period were not associated with psychiatric symptoms. Younger patients were more likely to re-enter psychiatric treatment than older patients after three months of dialectical behavior therapy. When it comes to re-entering psychiatric treatment, it is possible that the risk decreasing with age sufficiently reflects internalised skills and achieved individual goals. Another possibility is that after the treatment period, younger patients need psychiatric care faster than older patients. This study provides encouraging evidence for the effectiveness of dialectical behavioral therapy in intensive outpatient care in a heterogeneous patient sample

Luokanopettajien näkemyksiä katsomusaineiden opetuksesta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokanopettajien näkemyksiä nykyisestä katsomusaineiden opetusmallista Suomessa ja siitä, millaisen mallin he haluaisivat olevan käytössä. Selvittää haluttiin myös, onko opettajien taustalla yhteyttä heidän mielipiteisiinsä, sekä onko heidän mielestään katsomusaineiden opetusmallin muutokselle tarvetta ja tulisiko katsomusaineiden opetus säilyttää peruskoulussa. Aineistoina toimi 70 luokanopettajan vastaukset sähköiseen kyse-lylomakkeeseen, jossa selvitettiin heidän taustatietojaan sekä mielipiteitä katsomusaineiden opetukseen liittyen. Aineiston analyysissa käytettiin sekä laadullisia, että määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksesta saadut tulokset osoittavat, että luokanopettajat olivat suurimmaksi osaksi sitä mieltä, että nykyinen katsomusaineiden opetusmalli kaipaa muutosta. Vajaa kolmasosa halusi säilyttää nykyisen mallin. Nykyisen opetusmallin hyviä ja huonoja puolia mietittäessä opettajat mainitsivat hyviksi puoliksi esimerkiksi sen, että erillisopetuksessa saa enemmän tietoa omasta uskonnostaan, oppilaan identiteetti rakentuu ja opetus on helpompi järjestää. Mallin puutteita taas olivat esimerkiksi järjestyksen hankaluus, opetuksen erottelevuus ja vanhanaikaisuus. Käyttöönotettavaa mallia miettiessä luokanopettajat halusivat suurimmaksi osaksi ottaa käyttöön kaikille opetettavan yhteisen katsomusaineen opetusmallin. Viidesosa opettajista halusi säilyttää nykyisen mallin ja noin seitsemäsosa kannatti osittain yhteistä ja osittain erillistä mallia. Opettajien taustoja tutkiessa huomattiin, että vähemmistöuskontoihin kuulumisella sekä vahvalla uskonnollisuudella oli selvä yhteys heidän mielipiteisiinsä. Näillä tekijöillä huomattiin olevan selkeä yhteys siihen, että opettajat halusivat säilyttää nykyisen opetusmallin. Opetusmallin muutos nähtiin suurimmaksi osaksi tarpeellisena ja katsomusaineiden opetus haluttiin yleensä säilyttää perusopetuksen piirissä. Moni tuloksista sopi yhteen aikaisemman tutkimuksen kanssa. Luokan-opettajia koskeva tulos taas oli melkeinpä vastakohtainen aiemmalle tutkimukselle. Tämä ero voi selittyä Suomen muuttumisella monikulttuurisemmaksi ja sekulaarimmaksi yhteiskunnaksi