KESKOSTEN KIELELLINEN KEHITYS - KLIINISEPIDEMIOLOGINEN TUTKIMUS

Tutkimuksen tavoitteena oli kliinisellä testauksella ja epidemiologisin menetelminselvittää, onko keskosina syntyneillä lapsilla enemmän puheen- ja kielenkehityksenongelmia kuin täysiaikaisina syntyneillä lapsilla vielä kahdeksan vuoden iässä. Usäksiselviteltiin taustalla vaikuttavia riskitekijöitä. Kliinisessä tutkimuksessa keskosuusmääriteltiin syntymäpainon perusteella (alle 1750 g). Keskoslapsia tuli tutkimukseen 42ja heille valittiin kaltaistetut parit (n=42). Lapset tutkittiin neljällä erilaisella kielellisellätestillä. Kyseessä oli ns. sakkotutkimus. Koko syntymäkohortin lasten vanhemmilta jaopettajilta kysyttiin tietoja lasten puheen- ja kielenkehityksestä strukturoidulla kyselykaavakkeella.Tulokset osoittivat, että keskoset suoriutuivat heikommin kuin kaltaistetuttäysiaikaisina syntyneet parinsa visuaalisista tehtävistä. Uevästi neurologisesti oirehtivillaMND-Iapsilla (MND=minor neurodevelopmental dysfunction) oli eniten vaikeuksiapuheen vastaanotossa. Vanhempien ja opettajien arvion mukaan pienipainoisina(LBW=low birthweight, alle 2500 g) syntyneillä lapsilla oli merkitsevästi enemmän kuinnormaalipainoisina syntyneillä (NBW=normal birthweight, 2:. 2500 g) vaikeuksia puheentuotossa ja oppimisessa sekä jonkin verran motorisessa suoriutumisessa. Matalansyntymäpainon lisäksi mm. ennenaikaisuus, pienipainoisuus raskauden kestoon nähdenja hapensaantiin liittyvät ongelmat olivat riskitekijöitä. Myös tietyt ympäristötekijät,miessukupuoli ja kuulovika lisäsivät puheen- ja kielenkehityksen riskiä.Avainsanat: keskonen, puheen ja kielen kehitys, kouluikä, kohorttitutkimusThe aim of the study was to investigate with clinico-epidemiological methods if pretermchildren experience more than full-term children problems in speech and languagedevelopment at the age ofeight. In addition, the risk factors behind the poor developmentwere studied. In clinical pan of the study the cllt-offpoint for low birtweight was <1750 grams. There were 42 preterm children in the sample and 42 full-term matchedpairs were chosen from the same birth cohort. The examiner was blinded and tested allthe children with four different language tests. The information concerning children'sspeech and language development were gathered from the questionnaires send to theirparents and teachers. The study showed that the preterm children performed poorerthan the full-term children in visual subtests. The MND-children (MND==minorneurodevelopmental dysfunction) with milder neurological symptoms experienced themost problems in speech perception. According ta parental and teacher's responses theLBW-children (LBW==1ow birthweight) with birthweight < 2500 g had more problemsin speech production, learning and ta some extent in motar skills compared to NBWchildren(NBW==normal birthweight, ~ 2500 g). The most important risk factorstogether with LBWwere preterm birth, smallness far gestational age and problems toabsorb oxygen. In addition, certain sociodemographic factors, male gender and hearingimpairment were serious risk factors for poor speech and language abilities.Keywords: preterm infant, speech and language development, school age, cohort stud

KIRJAESITTELY

Launonen, Kaisa (2007): Vuorovaikutus – kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 176 sivua

MISTÄ ON PIENTEN SANAT TEHTY - PERUSOPPIKIRJA LASTEN ÄÄNTEELLlSESTÄ KEHITYKSESTÄ

MISTÄ ON PIENTEN SANAT TEHTY Kunnari, Sari & Savinainen-Makkonen, Tuula (toim.) Helsinki:WSOY 2004,314 s

KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN EVALUOIVIEN ILMAUSTEN KEHITTYMINEN KUVASARJAKERTOMUKSISSA KUNTOUTUKSEN AIKANA – TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

Tässä tutkimuksessa arvioitiin intensiivisen ja strukturoidun kuntoutusohjelman vaikutusta evaluoivien eli arvioivien ilmausten kehittymiseen kuvasarjakertomuksissa. Tutkittavana oli kielihäiriöinen neljävuotias lapsi (lapsi A), jonka kehitystä seurattiin yhdeksän kuukauden ajan. Hänen kertomuksiaan verrattiin resurssien mukaista puheterapiaa saaneen neljävuotiaan kielihäiriöisen lapsen (lapsi B) ja tyypillisesti kehittyneen neljävuotiaan lapsen (lapsi C) kertomuksiin samana ajanjaksona. Arvioivan kielenkäytön kehittymistä analysoitiin lasten kertomuksista kolme kertaa. Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki lapset käyttivät arvioivia ilmauksia kuvasarjakertomuksissaan jo perustason arvioinneissa. Arvioiva kielenkäyttö kehittyi samankaltaisesti lapsilla A ja C yhdeksän kuukauden aikana. Sen sijaan lapsen B kertomuksissa arviointi väheni seurantajakson aikana. Tässä tutkimuksessa kuvatulla kuntoutusohjelmalla näytti olevan positiivisiavaikutuksia kielihäiriöisen lapsen kuvasarjakertomuksissa käyttämiin arvioiviin ilmauksiin. Arvioivaa kielenkäyttöä voidaan vahvistaa systemaattisilla ja strukturoiduilla harjoitusohjelmilla.Avainsanat: arvioiva kielenkäyttö, kerronta, kielihäiriö, kuvasarjatKeywords: evaluation, language impaired, narration, picture-based narrativ

HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN HOITOKOKEILUN TULOKSIA TEKNISEN LUKEMISEN KUNTOUTTAMISESSA - NELJÄ TAPAUSSELOSTUSTA

Tämän esitutkimuksen tarkoitus oli arvioida asentohoidon vaikutusta tekniseen lukemaanoppimiseen. Koehenkilöistä kolme oli lapsia (9-, 11- ja 12-vuotiaat), joillaoli heikko tekninen lukutaito. Yksi koehenkilö oli aikuinen naishenkilö (28 v), jollaoli diagnosoitu hyvänlaatuinen asentohuimaus. Aikuisella ei ollut lukihäiriötä, muttaasentohuimaus vaikeutti hänen lukemistaan. Kaikkien koehenkilöiden tekninen lukeminentutkittiin ennen ja jälkeen liikesarjahoidon. He tekivät asentohoitoon liittyviäharjoituksia 1-2 kertaa päivässä 2-3 viikon ajan. Hoidon jälkeen lasten lukeminennopeutui 28-30 %, ja he tekivät vähemmän virheitä. Myös aikuisen koehenkilönlukeminen muuttui sujuvammaksi. Tulokset ovat lupaavia, mutta lisätutkimustatarvitaan hoidon tehosta isommalla koehenkilöjoukolla.Avainsanat: lukihäiriö, tekninen lukeminen, hyvänlaatuinen asentohuimaus, liikesarjahoito,Oel, hoitokokeiluKeywords: Dyslexia, technical reading, positional vertigo, OCI, treatmen

Fetal hemodynamics and language skills in primary school-aged children with fetal growth restriction : A longitudinal study

Aim: Long-term follow-up studies on children born with fetal growth restriction (FGR) have revealed a specific profile of neurocognitive difficulties, including problems with speech, language and literacy skills. We hypothesized that problems with communication skills, including language use and literacy skills of FGR children at primary school age are associated with prenatal circulatory changes. Methods: Ultrasonographic assessment of fetoplacental hemodynamics was performed prenatally in 77 fetuses. After a follow-up period of 8-10 years, assessment of reading and spelling skills using standardized tests and the Children's Communication Questionnaire (CCC-2) was performed to measure different language skills in 37 FGR children and 31 appropriately grown (AGA) controls, matched for gestational age. Results: Increased blood flow resistance in the umbilical artery (UA PI > 2 SD) during fetal life showed odds ratios of 3.5-19.1 for poor literacy and communication skills and need for speech and language therapy. Furthermore, FGR children with prenatal cerebral vasodilatation (cerebroplacental ratio (CPR) <-2 SD) had significantly poorer literacy and communication skills, at primary school age compared to the AGA controls. Abnormal CPR demonstrated odds ratios of 4.2-28.1 for poor literacy and communication skills and need for speech and language therapy. Conclusion: Increased blood flow resistance in the umbilical artery and cerebral vasodilatation are associated with poor communication, language, and literacy skills at early school age in children born with FGR. These findings indicate the need for continuous follow-up of this group and timely targeted support to ensure optimal academic outcomes.Peer reviewe

HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN HOIDON VAIKUTUS LUKIHÄIRIÖISTEN LASTEN TEKNISEEN LUKUTAITOON – SATUNNAISTETTU HOITOKOKEILU

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida hyvänlaatuisen asentohoidon vaikutustaalakouluikäisten lukihäiriöisten lasten teknisen lukutaidon sujuvuuteen.Koeryhmä koostui 36 hoidetusta lukihäiriöisestä lapsesta. Lisäksitutkimuksessa oli kaksi vertailuryhmää: 18 lukihäiriöistä oppilasta, jotkasaivat laaja-alaista erityisopetusta, ja 18 normaalisti lukevaa lasta. Oppilaatlukivat ääneen ennen ja jälkeen hoidon saman tekstin, ja lukemiseen kulunutaika mitattiin.Tulosten mukaan kaikkien lasten lukeminen nopeutui tilastollisestimerkitsevästi. Asentohoitoa saanut lukihäiriöisten ryhmä ei eronnutvertailuryhmänä toimineesta lukihäiriöisten lasten ryhmästä. Lukihäiriöistenlasten ryhmästä erottui kuitenkin kuusi lasta, joiden lukemisen nopeusoli parantunut huomattavan paljon (vähintään 30 sekuntia). Kaikki nämälapset olivat saaneet asentohoidon. Tulosten perusteella näyttäisi, ettähyvänlaatuinen asentohoito voi auttaa niitä lapsia, joilla etenkin tekninenlukeminen on vaikeutunut. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jottatutkimusasetelmasta johtuvat virhetekijät saadaan eliminoitua.Asiasanat: Lukihäiriö, tekninen lukutaito, hyvänlaatuinen asentohuimaus, OCI, hoitokokeilu, satunnaistaminenKeywords: Dyslexia, technical reading, bening position vertigo, OCI, clinical trial, randomizatio

Relationship between Activity Noise, Voice Parameters, and Voice Symptoms among Female Teachers

&lt;b&gt;&lt;i&gt;Objective:&lt;/i&gt;&lt;/b&gt; Our interest was in how teachers’ voices behave during the delivery of lessons in core subjects (e.g., mathematics, science, etc.). We sought to evaluate the relationship between voice sound pressure level (SPL), vocal fundamental frequency (F&lt;sub&gt;0&lt;/sub&gt;), voice symptoms, activity noise, and differences therein during the first and the last lessons in core subjects of the day. &lt;b&gt;&lt;i&gt;Patients and Methods:&lt;/i&gt;&lt;/b&gt; The participants were 24 female elementary school teachers. Voice symptoms were evaluated by questionnaire. The data were recorded on 2 portable voice accumulators (VoxLog) from the first and last lessons of the day. The versions of accumulators differed by frequency weighting; therefore, the analysis and the results of noise and voice SPL were treated separately: unweighted (group 1) and A-weighted (group 2). &lt;b&gt;&lt;i&gt;Results:&lt;/i&gt;&lt;/b&gt; Difference in voice SPL followed difference in activity noise. F&lt;sub&gt;0&lt;/sub&gt; increased between the first and last lessons. Correlations were found between differences in the noise and the voice symptoms of tiredness and dryness. Irritating mucus was associated with high F&lt;sub&gt;0&lt;/sub&gt; during the first lesson. &lt;b&gt;&lt;i&gt;Conclusion:&lt;/i&gt;&lt;/b&gt; An apparent increase in voice loading due to the activity noise was observed during lessons in core subjects. Collaboration between specialists in voice and acoustics and teachers and pupils is needed to reduce this voice loading.</jats:p

Autismikirjon häiriön varhainen tunnistaminen ja diagnosointi Suomessa - perheiden näkemys

English summaryPeer reviewe

Antenatal and neonatal risk factors in very preterm children were associated with language difficulties at 9 years of age

Aim: This Finnish study compared language and reading abilities between schoolchildren born at a very low gestational age (VLGA) of <32 weeks and at term and analysed any associations between antenatal and neonatal risk factors and language skills in the VLGA group. Methods: We prospectively followed 76 children born at a VLGA and 50 children born at term when they reached a mean age of 9.0 (8.1–10.0) years. They attended mainstream schools and had no severe neurosensory disabilities. Receptive language ability, rapid naming and word reading were evaluated using standardised tests. Results: Children in the VLGA group had lower scores for receptive language abilities (median 55.0 vs. 57.0, p = 0.01) and word reading (mean 4.4 vs. 5.1, p = 0.03) than the children in the term group. In the VLGA group, foetal growth restriction was associated with lower scores for rapid naming, early intraventricular haemorrhage was associated with poor word reading and respiratory distress syndrome was associated with poor rapid naming (p < 0.05). Conclusion: Schoolchildren born at a VLGA had more difficulties with receptive language abilities and word reading than children born at term. Foetal growth restriction and early neonatal morbidities were associated with language difficulties.publishedVersionPeer reviewe