Vihertävät tytöt, vastuuttomat pojat – nuorten kuluttajien ympäristöasenteet

Peer reviewe

Young adults' personal concerns during the COVID-19 pandemic in Finland : an issue for social concern

Purpose This study focuses on how young adults face the COVID-19 pandemic by investigating their personal concerns about mental well-being, career/studies and economic situation. The authors investigated how young adults' (aged 18-29) personal concerns differ from older people's concerns (aged 30-65) and which person- and context-related antecedents relate to personal concerns. Design/methodology/approach Data of Finnish young adults aged 18-29 (n = 222), who participated in the "Corona Consumers" survey (N = 1,000) in April 2020, were analyzed by path analysis and compared to participants aged 30-65 by independent samples t-test. Findings Young adults were significantly more concerned about the effects of the COVID-19 pandemic on their mental well-being, career/studies and economic situation than older people. Females were more concerned about their mental well-being than males. Among youth, lower life satisfaction was related to concerns about mental well-being, and lower satisfaction with financial situation was related to concerns about career/studies and economic situation. Young adults' predisposition to avoid difficult situations was related to more frequent concerns in all domains, whereas generalized trust and education were not. Research limitations/implications Due to cross-sectional data, causal COVID-19 interpretations should be made cautiously. Practical implications Strong youth policies are needed for youth empowerment, mental health and career advancement in the pandemic aftermath. Originality/value The study highlights the inequality of the effects of COVID-19: The pandemic has radically influenced young adults as they exhibit significant personal concerns in age-related life domains.Peer reviewe

Financial Behaviour Under Economic Strain in Different Age Groups: Predictors and Change Across 20 Years

The present study examined the multiple micro- and macro-level factors that affect individuals’ financial behaviour under economic strain. The following sociodemographic and economic factors that predict financial behaviour were analysed: age group, year of data gathering, and attitudes towards consumption (economical, deprived, and hedonistic). Subjective financial situations and demographic characteristics were controlled for. Finnish time series data that consisted of five cross-sectional nationally representative surveys were used (n = 10 043). The analyses revealed four types of financial behaviour: cutting expenses, borrowing, increasing income, and gambling. Young adults aged 18–25 reported the lowest frequency of borrowing and gambling and the highest frequency of increasing income (together with young adults aged 26–35). Participants aged 66–75 scored the lowest in cutting expenses and increasing income in comparison to all other age groups. Financial behaviour under economic strain in 2019 can be characterized by lower instances of borrowing than in 2004 and 2009 and higher frequencies in increasing income in comparison to all other years of data gathering. Finally, strong attitudes towards saving were related to lower frequency of borrowing and gambling, whereas stronger hedonistic attitudes were related to lower frequency of cutting expenses and more frequent borrowing. The research results provide tools for consumer policy, consumer education, and consumer regulation.Peer reviewe

Huolenpitoa ja jakamista : rahan ja ajan jakautuminen suomalaisissa lasiperheissä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perheen sisäistä tulonjakoa, kotitöiden jakamista, ajan ja rahan käyttöön liittyvää päätöksentekoa sekä taloudellisiin asenteisiin liittyvää kommunikaatiota ja dynamiikkaa. Tutkimuksen lähtökohtana on oletus taloudellisten resurssien, kulutuksen ja ajankäytön epätasaisesta jakautumisesta perheissä. Aihetta on tutkittu sen sensitiivisyyden ja haasteellisen operationalisoinnin johdosta varsin vähän. Tutkimus tarkastelee perheenjäseniä sosiaalisina ja taloudellisina toimijoina perheen sisällä. Raportti esittelee marras-joulukuussa 2006 suomalaisille kahden huoltajan lapsiperheille kohdennetun kyselyn tuloksia. Internet-kyselyn noin 500 suomalaiselle lapsiperheelle toteutti InterQuest Oy. Vastaajista osa rekrytoitiin tutkimukseen internetin eri verkkosivustoilta ja osa puhelimitse. Kysely sisälsi erilliset lomakkeet perheen molemmille puolisoille ja lapsille. Aikuisten lomakkeet sisälsivät strukturoituja kysymyksiä ja mielipideväittämiä kolmesta teemasta: tulojen hallinnointi, kotitöiden tekeminen ja kulutus. Lisäksi vastaajilta kysyttiin heidän taustatietojaan, taloudellisia resursseja painottaen. Perheiden 11-17-vuotiailta lapsilta kysyttiin taskurahan määrää ja lähteitä, rahan käyttöä, heidän vaikutustaan kotitalouden kulutuspäätöksiin sekä yleisiä kulutusasenteita. Analysoitava aineisto sisälsi 833 aikuisen ja 402 lapsen vastaukset. Puolisoista vain toiselta kysyttiin koko perhettä koskevia kysymyksiä. Aikuisista 471 vastasi henkilökohtaisten kysymysten lisäksi koko perhettä koskeviin kysymyksiin ja 362 ainoastaan henkilökohtaisiin kysymyksiin. Tässä raportissa keskitytään pääosin suorin jakaumin kuvailemaan kyselyn keskeiset tulokset. Tutkimus osoitti, että enemmistö puolisoista halusi pitää rahansa erillään, mutta avioliitto ja yhteiset lapset lisäsivät varojen yhteisyyttä. Rahojen yhteisyys johti myös yhteiseen menojen maksamiseen. Yleisintä pariskunnilla oli joko sopia vastuut perheen yhteisistä menoista tai siirtää maksamisvastuu hänelle, jolla oli rahaa. Sovittu vastuunjako yhteisistä menoista oli yleisempää pidemmissä parisuhteissa, isoissa perheissä ja omistusasunnoissa asuvilla. Kiinteissä kuluissa, kuten asuminen ja lainat, vastuut olivat useimmiten selvästi jaetut. Sen sijaan pienissä huvittelumenoissa ei pidetty tärkeänä, kumpi menoja rahoitti. Miehet suurempituloisina rahoittivat naisia useammin perheen yhteisiä menoja, ja naiset puolestaan kantoivat suuremman vastuun lasten menoista. Taloudellinen päätöksenteko suomalaisissa lapsiperheissä näyttäisi olevan puolisoiden kesken yleisesti ottaen kuitenkin demokraattista, sillä merkittävissä hankinnoissa neuvottelu ja toisen mielipiteen huomioon ottaminen näytti olevan hyvin yleistä. Lasten mielipidettä kuunneltiin varsin paljon perheen ostopäätöksissä ja lasten vaikutusvalta lisääntyi iän myötä. Tosin lasten vaikutusvalta keskittyi enimmäkseen vapaa-aikaan liittyvään kulutukseen ja ruokaan isojen hankintojen ollessa edelleen vanhempien päätösvallassa. Koska vapaa-ajan toiminta on perheille yhä tärkeämpi menoerä ja myös ruokaan kuluu huomattava osa kotitalouden tuloista, lasten ja nuorten merkitystä perheiden kulutuspäätöksissä ei pidä vähätellä. Tutkimustulosten perusteella lapset ja nuoret olivat melko hyvin selvillä perheen rahankäytöstä. Vanhempien antama kuluttajakasvatus ja kommunikaation laatu oli selvästi yhteydessä nuorten kulutusasenteiden muokkautumisessa. Kotitöiden jakaminen suomalaisissa lapsiperheissä näytti tutkimuksen perusteella olevan perinteisen sukupuolittunutta. Tämä on johtanut siihen, että naiset kuormittuvat kotitöillä. Miehet olivat tähän työnjakoon tyytyväisiä, naiset eivät kaikilta osin

Acculturation Orientations among Russian Youth in Finland

Despite the fact that much academic attention has been directed to the acculturation of immigrants in Finland, the need to more fully understand how immigrants cope with acculturation is timely. Since the Russian-speaking immigrants represent the biggest immigrant group in Finland, this chapter explores the acculturation orientations among Russian immigrant youth approached from the angle of the festive culture. The findings are based on the data of ethnographic observation and qualitative interviews (n 16) conducted in the central part of Finland. To capture the nuances of dynamic acculturation experiences, the authors applied a bottom-up methodological approach which gives voice to young people. The Introduction familiarises readers with the research context, the objective of the study and its key research questions. Part two explains the data collection methods and describes the methodology used in the research. Part three presents the analysis of young people’s experiences at festivities. Building knowledge by mapping customs, traditions and novelty of celebrations, the authors found three acculturation orientations among Russian immigrant youth in Finland: assimilation, integration and separation. Research into festive culture plays a role in exploring immigrant communities, allowing identification of the network of social ties, which reflects the connection of immigrants with both the host culture and the heritage culture

Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti

Digiosallisuus Suomessa -hankkeen tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva digiosallisuuden kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista sekä mittaristo, jota voidaan hyödyntää digiosallisuuden arvioinnissa. Hankkeen väliraportissa on tuotettu kokoava selvitys digiosallisuuden käsitteestä ja määritelmistä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Väliraportissa käydään läpi digiosallisuutta avaavia lähikäsitteitä sekä digiosallisuuden keskeisimpiä osa-alueita. Olennaiseksi jäsennykseksi väliraportissa nousee yksilöiden ja erilaisten käyttäjäryhmien kokemus digiosallisuudesta sekä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin ja yritysten, rooli yksilöiden tai ryhmien digiosallisuuden mahdollistajina. Käsiteanalyysin perusteella digiosallisuus jakautuu kahteen erilliseen näkökulmaan. Digiosallistuminen tarkoittaa osallistumista yhteiskunnan toimintaan digitaalisten välineiden, sovellusten ja palveluiden kautta. Digiosallistaminen puolestaan kuvastaa niitä osallistamistoimia, jotka vaikuttavat myönteisesti digiosallisuuden ympäristötekijöihin. Kokonaisuutena digiosallisuus on osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Analysing intervention programmes: barriers and success factors. A systematic review

The analyses of research into media literacy and digital skills (ML&DS) interventions presented in this report, offer valuable insights into the characteristics, challenges, and factors of success for these interventions in diverse contexts and for a range of outcomes

Digiosallisuus Suomessa : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti

Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa laadittiin aluksi digiosallisuuden käsiteanalyysi eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Käsiteanalyysi ja sen pohjalta muodostettu digiosallisuuden määritelmä osa-alueineen on julkaistu erillisenä väliraporttina (Hänninen ym. 2021b). Siinä tunnistettiin digiosallisuuden kuusi osa-aluetta: infrastruktuuri ja teknologiset välineet; saavutettavuus; turvallisuus ja luotettavuus; taidot, osaaminen ja digituki; käytettävyys; käyttäminen ja hyödyt. Tähän pohjautuen loppuraporttiin on koottu ehdotus digiosallisuuden mittaristoksi seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi, digiosallisuuden kansallinen tilannekuva ja digiosallisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä. Loppuraportin aineisto koostuu 43 asiantuntija- ja 12 tapauskuvaushaastattelusta, asiakirja-aineistosta sekä työpajatyöskentelystä. Digiosallisuuden edistämiseksi hanke suosittelee, että poikkihallinnollista ja -sektoraalista yhteistyötä lisättäisiin ja että digipalveluiden kehitystyössä huomioitaisiin käyttäjälähtöisesti digiosallisuuden kaikki osa-alueet. Myös digiosallisuuden toteutumista ja kehitystä on tärkeä seurata huomioiden erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät sekä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Co-developing media literacy and digital skills interventions: report on preliminary results

The second Work Package of the REMEDIS project focusses on materialising the partnership with local organisations by co-developing opportunities for enhancing current ML&DS interventions. These organisations were carefully selected by each member university to collaborate throughout the project to strengthen links between academia and practitioners and learn from each other. An initial theoretical framework was proposed, based on the improvement needs identified during the preliminary stages of the Work Package 1 and based on researchers' expertise. This framework served as the basis from which define a more detailed theoretical framework during the co-development with partner organisations. The next stage in this process was initiating the collaborative work with the partner organisations, understanding their purposes, people involved, resources and expected outcomes to formulate improvement avenues. The co-development process concludes with the design and planning of the evaluation measurement instruments as part of Work Package 3, adapting questions and formats to the interventions' characteristics