Ohjausjärjestelmän suunnittelu sekä testaus hydrauliikkasylinterin paikoittamiseen ja ohjaamiseen

Työn tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa testausympäristö sekä testisuunnitelma prototyyppi-asteella olevalle hydrauliikkasylinterin ohjaus- ja paikoitusjärjestelmälle. Työn toimeksiantajana toimi Promeco Solutions Oy. Työn keskeisiin osiin sisältyi sopivan ohjausjärjestelmän suunnitteleminen ja toteutus, kattavan testisuunnitelman luominen sekä sylinterin paikoituksen haasteellisuus. Testisuunnitelmassa keskityttiin tuomaan esiin mahdollisimman paljon yksityiskohtia, jotka antaisivat lisätietoa paikoittamisen luotettavuuteen ja ohjauksen poikkeamiin sekä kokeellisesti selvittämään mahdolliset paikoituksen ja/tai ohjauksen kompensointiin tarvittavat parametrit. Työ toteutettiin Länsihydron tiloissa tiiviissä yhteistyössä heidän kanssaan hydrauliikkajärjestelmää varten rakennetussa testiympäristössä.The purpose of this thesis was to design and produce a test rig and associated control system, including comprehensive testing plan for a prototype positional hydraulic cylinder. Promeco Solutions Oy was in the role of client for this thesis. The control system and test plan had to meet the challenges of accurate positioning and repeatability of driving the cylinder. As a result of the test plan it was possible to obtain detailed information on the parameters that needed to be modified to compen-sate for positioning deviations of the cylinder. Thesis was implemented in close co-operation with Länsihydro, who provided a test environment designed for this purpose

Indrivning för små företag : Prisuppgifter för frivillig och rättslig indrivning av konsumentfordringar

I detta arbete undersöktes prisuppgifterna för de tio största indrivningsföretagen i Finland. Företagen och uppdragsgivaren förblir anonyma genom hela arbetet. Utgångspunkten är ett litet företag med 1 – 2 räkningar som behöver drivas in per månad, i genomsnitt. Jag tog reda på kostnaderna som indrivningsföretagen tar för både frivillig- och rättslig indrivning, samt hur processen framskrider. I examensarbetet behandlas hur en fordran uppstår och vilken information den ska innehålla och när indrivningsprocessen kan börja och hur den ser ut. Den praktiska delen består av prisuppgifter från sju av de tio största indrivningsföretagen i Finland och den rättsliga indrivningens kostna-der. Det är svårt att jämföra företagens prisuppgifter men jag rekommenderar tre av indrivningsföretagen vars prisuppgifter är liknande för uppdragsgivaren.The purpose for this study wasto compare the prices of the ten largest debt collection companies in Finland. The companies and the client will remain anonymous throughout the study. The starting point was a small business with 1 –2 bills that need collection on average per month. I researched the cost of hiring a debt collection company for both voluntary and judicial debt collection, and howthe process works. In the theory section, I discussed how a bill forms and what information it should contain and when the debt collection can begin and what it looks like. The practical part consists of price data from seven of the ten largest debt collection companies in Finland and the prices for judicial debt collection.It is difficult to compare the companies ́ price information, but I recommended three of the companies with similar prices to the client

Kuntien kulttuurijohtajien käsityksiä työssä tarvittavasta viestintäosaamisesta

Tutkielman tarkoituksena on selvittää pirkanmaalaisten kulttuurijohtajien käsityksiä työssä tarvittavasta viestintäosaamisesta. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Teemahaastattelut toteutettin lokakuussa 2015 kymmenen kulttuurijohtajan työpaikoilla. Teemahaastattelu koostuu kolmesta teemasta: millaisia viestintätilanteita kulttuurijohtajan työhön sisältyy, millaisia viestintätilanteita kulttuurijohtajat pitävät haasteellisina ja millaista viestintäosaamista kulttuurijohtaja eri viestintätilanteissa tarvitsee. Kulttuurijohtajien työ edellyttää hyvää yleissivistystä, koti- ja ulkomaisen kulttuuri- ja taidealan sekä yhteiskuntaelämän tuntemusta. Kulttuurijohtajan työ on viestintäammatti, joka koostuu erilaisista viestintätilanteista ja on viestinnällisesti itsenäistä. Kulttuurijohtajan kulttuurialan substanssiosaaminen tulee näkyviin monikanavaisen viestinnän kautta. Työ on myös ihmissuhdeammatti; työtä tehdään vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kulttuurijohtajien työssä keskeisiä viestintätilanteita ovat johtamis- , työyhteisö- ja kunta-organisaatioviestintätilanteet sekä sidosryhmäviestintätilanteet. Sidosryhmäyhteistyötä tehdään muun muassa kolmannen sektorin, kulttuurialan verkostojen ja median kanssa. Työhön sisältyy paljon erilaisia esiintymistilanteita. Kulttuurijohtajien viestintäosaamista tutkittaessa kulttuurijohtajat nostivat esiin neljä osaamisaluetta, jotka ovat läpäiseviä kaikessa heidän viestintätyössään. He tarvitsevat kuuntelemis- ja vuorovaikutustaitoja, neuvottelutaitoja, esiintymistaitoja sekä kirjallisen viestinnän osaamista. Toimiessaan työssään kulttuurijohtajat tarvitsevat myös puheen mukauttamisen taitoa voidakseen ottaa huomioon monenlaisten ihmisten erilaiset tieto- ja taitotasot. Työssä tarvitaan lisäksi vakuuttamisen taitoa, koska usempien kulttuurijohtajien pitää toistuvasti perustella kulttuuritoimialan olemassaoloa kuntaorganisaatiossa. Kulttuurijohtajien viestintä- ja ajanhallintataidoilla on suora vaikutus työyhteisön hyvinvointiin ja sitä kautta myös heidän omaan työssäjaksamiseensa. Kulttuurijohtajat pitävät työtään merkityksellisenä ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Heidän mukaansa kulttuurilla on positiivinen vaikutus ihmisten elämään

"Säilytetään kulttuuriperintöä tanssin avulla” : Paritanssiharrastajien jakamat erityisyydet, niiden motiivit ja merkitykset aineettoman kulttuuriperinnön jatkumossa

Kulttuuriperinnön pro gradu –tutkielmani käsittelee paritanssin harrastajien jakamia motivaatioita ja erityisyyksiä, joita määritän aineettoman kulttuuriperinnön näkökulmasta viimeisen sadan vuoden aikana. Tutkimukseni perustuu tarkastelun kautta hankittuihin aineistoihin, joissa olen perehtynyt kulttuuriperintö-, perinne- ja tanssitutkimuksiin sekä kirjallisuuteen. Tutkimuskohteeni on porilainen Happy Dance tanssikoulu, jonka sadan kyselyvastauksen avulla muodostan niitä johtopäätöksiä, joiden vuoksi harrastaminen koetaan merkittäväksi. Tutkimuksessa selvitän harrastamisen syitä, seurauksia ja merkityksiä, joiden välityksellä myös yhteiskunnallinen näkökulma korostuu. Kyselyvastausten analysointi pohjautuu laadulliseen tutkimusmenetelmään, jonka kautta määritän aineettoman kulttuuriperinnön liittyvän paritanssiharrastuksen jatkumoon. Vertaan saatuja tutkimustuloksia laadullisen tutkimusmetodin mukaisesti aikaisempiin teorioihin, joiden perusteella paritanssi on muuttunut juhla-, pyhä- ja arjenrytmittäjänä olleesta huvista, nykyisenlaiseksi jokapäiväiseksi harrastamiseksi. Paritanssin harrastajat määrittävät harrastamisen syiksi itsensä kehittämisen ja tanssikuvioiden oppimisen, jonka motivoivana tekijänä korostuu myös harrastuksen sosiaalisuus. Paritanssin sosiaalisuuden pääpaino on harrastajien keskinäisissä keskusteluissa ja tanssiparin koskettamisessa. Tutkimuksessa ovat esillä myös paritanssin liikunnallisuuden vaikutukset sekä yleiseen hyvinvointiin vaikuttavat yhteiskunnalliset näkökulmat. Tutkimuksen mukaan paritanssiharrastajat kohentavat omaa henkistä pääomaa tanssimalla, luoden samalla uutta aineetonta kulttuuriperintöä.Siirretty Doriast

How many people with type 2 diabetes fulfil the eligibility criteria for randomized, controlled trials of insulin glargine 300 U/mL in a real-world setting?

Altres ajuts: SanofiRandomized controlled trial (RCT) populations often do not reflect those typically seen in clinical practice. This retrospective, observational cohort study analysed the real-world data of people with type 2 diabetes (T2DM) prescribed basal insulin analogues from electronic medical records (EMRs) in the Explorys database, which includes data from 39 integrated healthcare systems in the United States, to determine how representative selected RCTs investigating insulin glargine 300 U/mL (Gla-300) are of T2DM populations in a real-world setting. Applying eligibility criteria derived from the EDITION 1, 2 and 3 (Gla-300 vs. insulin glargine 100 U/mL [Gla-100]) and BRIGHT (Gla-300 vs. insulin degludec) RCTs, we observed that only 17% (33 345/191 218) of people captured in the real-world database would have been eligible for such trials. Those who were ineligible tended to be older, had more comorbidities and a higher baseline hypoglycaemia rate than the eligible group. Using another large US EMR database (Optum Humedica) as corroboration, we found that 15% (36 285/235 697) would have been eligible to participate in the EDITION/BRIGHT RCTs. Furthermore, only 7% (1734/24 547) would have been eligible for the CONCLUDE (insulin degludec vs. Gla-300) RCT. Our findings remind us of the value of real-world data studies, complementing the results of RCTs, and providing additional insights into groups who would typically be excluded from RCTs

Clinical outcomes in high-hypoglycaemia-risk patients with type 2 diabetes switching to insulin glargine 300 U/mL versus a first-generation basal insulin analogue in the United States: Results from the DELIVER High Risk real-world study

Aims: To compare 12-month clinical effectiveness of insulin glargine 300 units/mL (Gla-300) versus first-generation basal insulin analogues (BIAs) (insulin glargine 100 units/mL [Gla-100] or insulin detemir [IDet]) in patients with type 2 diabetes (T2D) who were at high risk of hypoglycaemia and switched from one BIA to a different one (Gla-300 or Gla-100/IDet) in a real-world setting. // Methods: DELIVER High Risk was a retrospective observational cohort study of 2550 patients with T2D who switched BIA to Gla-300 (Gla-300 switchers) and were propensity score-matched (1:1) to patients who switched to Gla-100 or IDet (Gla-100/IDet switchers). Outcomes were change in glycated haemoglobin A1c (HbA1c), attainment of HbA1c goals (<7% and <8%), and incidence and event rates of hypoglycaemia (all-hypoglycaemia and hypoglycaemia associated with an inpatient/emergency department [ED] contact). // Results: HbA1c reductions were similar following switching to Gla-300 or Gla-100/IDet (−0.51% vs. −0.53%; p = .67), and patients showed similar attainment of HbA1c goals. Patients in both cohorts had comparable all-hypoglycaemia incidence and event rates. However, the Gla-300 switcher cohort had a significantly lower risk of inpatient/ED-associated hypoglycaemia (adjusted odds ratio: 0.73, 95% confidence interval: 0.60–0.89; p = .002) and experienced significantly fewer inpatient/ED-associated hypoglycaemic events (0.21 vs. 0.33 events per patient per year; p < .001). // Conclusion: In patients with T2D at high risk of hypoglycaemia, switching to Gla-300 or Gla-100/IDet achieved similar HbA1c reductions and glycaemic goal attainment, but Gla-300 switchers had a significantly lower risk of hypoglycaemia associated with an inpatient/ED contact during 12 months after switching

Similar glycaemic control and less hypoglycaemia during active titration after insulin initiation with glargine 300 units/mL and degludec 100 units/mL: A subanalysis of the BRIGHT study

Aim: To further investigate glycaemic control and hypoglycaemia in BRIGHT, focusing on the titration period. Materials and Methods: BRIGHT was a multicentre, open-label, randomized, active-controlled, two-arm, parallel-group, 24-week study in insulin-naïve patients with uncontrolled type 2 diabetes initiated on glargine 300 U/mL (Gla-300) (N = 466) or degludec (IDeg-100) (N = 463). Predefined efficacy and safety outcomes were investigated during the initial 12-week titration period. In addition, patients’ characteristics and clinical outcomes were assessed descriptively, stratified by confirmed (≤3.9 mmol/L) hypoglycaemia incidence during the initial titration period. Results: At week 12, HbA1c was comparable between Gla-300 (7.32%) and IDeg-100 (7.23%), with similar least squares (LS) mean reductions from baseline (−1.37% and − 1.39%, respectively; LS mean difference of 0.02; 95% confidence interval: −0.08 to 0.12). Patients who experienced hypoglycaemia during the initial titration period had numerically greater HbA1c reductions by week 12 than patients who did not (−1.46% vs. −1.28%), and higher incidence of anytime (24 hours; 73.3% vs. 35.7%) and nocturnal (00:00–06:00 hours; 30.0% vs. 11.9%) hypoglycaemia between weeks 13–24. Conclusions: The use of Gla-300 resulted in similar glycaemic control as IDeg-100 during the initial 12-week titration period of the BRIGHT study, when less anytime (24 hours) hypoglycaemia with Gla-300 versus IDeg-100 has been reported. Experiencing hypoglycaemia shortly after initiating Gla-300 or IDeg-100 may be associated with hypoglycaemia incidence in the longer term, potentially impacting glycaemic management

Ultra-acute increase in blood glucose during prehospital phase is associated with worse short-term and long-term survival in ST-elevation myocardial infarction

Peer reviewe