Early administration of tocilizumab in hospitalized COVID-19 patients with elevated inflammatory markers; COVIDSTORM—a prospective, randomized, single-centre, open-label study

ObjectivesSevere COVID-19 is associated with an imbalanced immune response. We hypothesized that patients with enhanced inflammation, as demonstrated by increased levels of certain inflammatory biomarkers, would benefit from interleukin-6 blockage.MethodsPatients hospitalized with COVID-19, hypoxemia, and at least two of four markedly elevated markers of inflammation (interleukin-6, C-reactive protein, ferritin, and/or D-dimer) were randomized for tocilizumab (TCZ) plus standard of care (SoC) or SoC alone. The primary endpoint was clinical status at day 28 assessed using a seven-category ordinal scale, and the secondary endpoints included intensive care unit admission, respiratory support, and duration of hospital admission.ResultsClinical status at day 28 was significantly better in patients who received TCZ in addition to SoC compared with those who received SoC alone (p = 0.037). By then, 93% of patients who received TCZ (n = 53 of 57) and 86% of control patients (n = 25 of 29) had been discharged from the hospital. In addition, 47% of TCZ patients (n = 27 of 57) and 24% of control patients (n = 7 of 29) had resumed normal daily activities. The median length of hospitalization was 9 days (interquartile range, 7–12) in the TCZ group and 12 days (interquartile range, 9–15) in the control group (p = 0.014).DiscussionIn patients hospitalized with COVID-19, hypoxemia, and elevated inflammation markers, administration of TCZ in addition to SoC was associated with significantly better clinical recovery by day 28 and a shorter hospitalization compared with SoC alone.</p

Koronainfektion laboratoriodiagnostiikka: Miten laboratorio valitsee menetelmät?

Laboratoriot valitsevat käyttöönsä testit käyttötarkoituksen ja soveltuvuuden perusteella siten, että diagnostiikka on mahdollisimman vaikuttavaa. PCR on luotettavin koronavirustartunnan toteamiseen, mutta etenkin tuoreissa tartunnoissa voidaan käyttää antigeenitestejä.</p

Koronainfektion laboratoriodiagnostiikka : miten laboratorio valitsee menetelmät?

Laboratoriot valitsevat käyttöönsä testit käyttötarkoituksen ja soveltuvuuden perusteella siten, että diagnostiikka on mahdollisimman vaikuttavaa. PCR on luotettavin koronavirustartunnan toteamiseen, mutta etenkin tuoreissa tartunnoissa voidaan käyttää antigeenitestejä.publishedVersio

Koronainfektion laboratoriodiagnostiikka : miten laboratorio valitsee menetelmät?

Laboratoriot valitsevat käyttöönsä testit käyttötarkoituksen ja soveltuvuuden perusteella siten, että diagnostiikka on mahdollisimman vaikuttavaa. PCR on luotettavin koronavirustartunnan toteamiseen, mutta etenkin tuoreissa tartunnoissa voidaan käyttää antigeenitestejä

Huoli puheeksi Hyvinkäällä : Huolen puheeksiotto -koulutusten vaikutus Hyvinkään varhaiskasvatushenkilöstön työtapoihin

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Huolen puheeksiotto –koulutusten (Hupu) vaikutusta Hyvinkään varhaiskasvatushenkilöstön työtapoihin. Työssä tarkasteltiin varhaisen puuttumisen menetelmiä, joita ovat huolen puheeksiotto, varhainen tukeminen, kasvatuskumppanuus ja verkostoyhteistyö. Opinnäytetyöhön liittyvä tutkimus käsitti määrällisen lomakekyselyn ja laadullisen haastattelututkimuksen. Määrällisen tutkimuksen kohderyhmä muodostui 120 kasvattajasta, jotka olivat osallistuneet Hyvinkään Hupu–koulutukseen 31.3.2009 mennessä. Kvantitatiivi aineisto kerättiin toukokuussa 2009 ja analysoitiin SPSS–järjestelmän avulla. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina kuudelle kasvattajalle kesäkuussa 2009. Kvalitatiivin aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittivat, että Hupu–koulutuksella oli ollut merkittävä vaikutus kasvattajien työtapoihin varhaiskasvatuksessa. Tutkimus osoitti, että työtapojen muutos koostuu monista elementeistä. Kasvattajien sensitiivisyys ja huolen herääminen olivat aktivoituneet Hupu–koulutuksen myötä. Tämän tuloksena huolen puheeksioton kynnys oli madaltunut. Koulutus antoi varmuutta, rohkeutta ja uusia työvälineitä. Kasvattajat olivat omaksuneet koulutuksessa esiteltyjen työvälineiden hyödyntämisen työssään. Vastaajista yli puolet käytti Huolen vyöhykkeistöä huolen arvioinnin tukena ja ennakointilomaketta käytti lähes puolet kasvattajista valmistautuessaan huolen puheeksiottoon. Tutkimuksen valossa suurin hyöty Hupu–koulutuksesta liittyi kasvattajan taitoon ottaa huolta puheeksi. Koulutuksen jälkeen yli 80 % kasvattajista arvioi huolen puheeksiotto taitonsa hyviksi. Tuloksista nousi selvästi esille kasvattajien lisäkoulutuksen tarve. Tämän pohjalta työssä esitellään suunnitelma täydennyskoulutuksen toteuttamisesta.The effect of “Taking up one’s worry” –education on the working methods of early childhood education in Hyvinkää The purpose of this thesis was to study the effect of ”Taking up one’s worry" -education (Hupu) on the working methods of the early childhood education professionals Hyvinkää. The focus was on early intervention methods which comprise taking up one’s own worry, early promotion, partnership with parents and educators and network co-operation. The research consisted of a quantitative inquiry and qualitative interviews. The target group of quantitative research consisted of 120 educators who had been involved in Hyvinkää’s Hupu-education by the end of March 2009. The material of quantitative part was collected in May 2009 and it was analyzed with SPSS–program. The qualitative research was implemented as theme interviews of six educators in June 2009. And it was analyzed by content analysis. The results indicated that the Hupu -education had had a notable effect on the working methods of the educators in early childhood education. The research showed that the change of the working methods consisted of many elements joined together. Professional sensitivity and recognition of worries had been activated during Hupu -education. As a result of this the threshold of taking up one’s worry had become lower. The education had given confidence, courage and new working instruments. The educators had realized how to take advantage of the working instruments in their work that were demonstrated in the education. Over half of respondents had used “The Zones of Subjective Worry” to support the observation of concern and almost half of them had used “taking up one’s worry anticipation form” to prepare the taking up one’s worry. According to the research the biggest gain in Hupu -education was related to the educator's ability to take up one’s worry. After the education over 80 percent of educators estimated that their ability of taking up one’s worry was good. It came clearly out that the educators needed more education. A plan for supplementary education is included in this thesis