Synnyttäjien saama ohjaus lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää alakautta synnyttäneiden äitien tietämystä lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä. Halusimme selvittää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: millaista ohjausta synnyttäjät olivat saaneet raskausaikana ilokaasun, kipulääkkeiden, epiduraali - ja spinaalipuudutuksen sekä niiden yhdistelmän, paraservikaalipuudutuksen ja pudendaalipuudutuksen vaikutuksista synnyttäjään ja lapseen? Millainen ohjaus tuki synnyttäjää kipujen lievityksessä ja milloin oli sopiva ajankohta tiedon annolle? Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tutkimustuloksia voidaan hyödyntää raskausaikana tapahtuvan ohjauksen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Tavoitteena oli, että tuloksia voidaan hyödyntää parantaessa suullista ja kirjallista ohjausta. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusryhmän muodosti Kiurussa 22.2.–19.4 2012 aikana alakautta synnyttäneet äidit, jotka olivat käyttäneet lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä. Tutkimusaineisto (n= 77) kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2012. Vastaukset analysoitiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelmalla. Vastausprosentti oli 77. Opinnäytetyön tulosten mukaan eniten ohjausta oli saatu epiduraalipuudutuksesta, sen hyödyistä ja haitoista. Vähiten ohjausta oli saatu yhdistetyn spinaali- epiduraalipuudutuksen ja pudendaalipuudutuksen hyödyistä ja haitoista. Synnyttäjät pitivät suullista sekä kirjallista ohjausta erittäin tärkeänä ja sopivin ajankohta ohjaukselle oli loppuraskaus. Tutkimus osoitti, että ohjauksessa lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien hyödyistä ja haittavaikutuksista on parantamisen varaa. Suurin osa, 68,8 % vastaajista, piti lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä saatavaa ohjausta erittäin tärkeänä.The purpose of this study was to find out what mothers, with vaginal birth, knew about different methods of pharmacological pain relief. A further purpose was to find out what kind of information the parturients had received during pregnancy. What kind of information mothers have about the advantages and disadvantages that pharmacological pain relief has on the parturient and the child. Nitrous oxide, analgesics, epidural- and spinal anaesthesia, and their combination, paracervical and pudendal block are methods of pharmacological pain relief used during labour. What kind of guidance do parturients need regarding pain relief and when is the most appropriate time to administer that information. The aim of the study is to improve and unify knowledge about pain relief. The results can be used when improving verbal and written information. The research material was collected with a structured questionnaire, which was delivered to mothers with vaginal birth and who had used some pharmacological pain relief, during 22.Feb – 19.Apr. 2012 in Kiuru. The quantitative material was analysed with the SPSS Statistics programme. The response rate was 77. According to the results obtained, most information was received about the advantages and disadvantages of epidural block. Least information was obtained of the advantages and disadvantages of combined spinal- and epidural block. Verbal and written information was considered very important, and the best time for receiving information was late pregnancy. The study indicated that there is room for improvement regarding information given, about the benefits and side effects of different methods of pharmacological pain relief during labour. The majority (68,8%) of the respondents, considered receiving information about different methods of pharmacological pain relief as very important

Data from: Heritability, environmental effects, and genetic and phenotypic correlations of oxidative stress resistance-related enzyme activities during early life stages in Atlantic salmon

Oxidative stress (OS) may pose important physiological constraints on individuals, affecting trade-offs between growth and reproduction or ageing and survival. Despite such evolutionary and ecological importance, the results from studies on the magnitude of individual variation in OS resistance and the underlying causes of this variation such as genetic, environmental, and maternal origins, remain inconclusive. Using a high throughput methodology, we investigated the activity levels in three OS resistance-related enzymes (superoxide dismutase, SOD; glutathione reductase, GR; glutathione S-transferase, GST) during the early life stages of 1000 individuals from 50 paternal half-sib families in two populations of Atlantic salmon. Using animal mixed models, we detected the presence of narrow-sense heritability for SOD and GST; that for GST differed between populations due to differences in environmental variance. We found support for the presence of common environmental variation, including maternal effects, for only GR. Using a bivariate animal model, we detected a positive environmental correlation between activity levels of SOD and GST but were unable to detect an additive genetic correlation. Our results complement previous heritability findings for levels of reactive oxygen species or OS resistance by demonstrating the presence of heritability for OS-related enzyme activities. Our findings provide a foundation for future work, such as investigations on the evolutionary importance of variation in enzyme activities. In addition, our findings emphasise the importance of accounting for developmental stage, environmental variance, and kin relationships when investigating the OS-response at the enzyme activity level

ProteinPlateData

Protein content measurement dat

EnzymePlateData

Enzyme activity measurement dat

Erratum to: Guidelines for the use and interpretation of assays for monitoring autophagy (3rd edition) (Autophagy, 12, 1, 1-222, 10.1080/15548627.2015.1100356

non present