Hintasäännöstely, subventiot ja kuluttajan ylijäämä: Sovellutus maataloustuotteiden kysyntään ja tarjontaan

Edellä on analysoitu hintasäännöstelyn ja muiden julkisenvallan toimenpiteiden vaikutuksia maataloustuotannon kannalta. Pyrkimys kansalliseen omavaraisuuteen sekä halu pitää kuluttajahinnat sen tasapainohinnan alapuolella, johon markkinahinnat johtaisivat, on nähty markkinamekanismiin puuttumisen syinä. Tähän ehkä voisi liittää hintastabiliteettitavoitteen. Varsin mielenkiintoinen on tällöin kysymys siitä, minkälaisia allokaatio- ja hyvinvointivaikutuksia kansalliseen omavaraisuuteen tähtäävään maatalouspolitiikkaan saattaa liittyä. Tutkielmassa tarkastellaan näitä allokaatiovaikutuksia hintasäännöstelyn ja kahdentyyppisen subventiojärjestelmän tilanteessa. Hyvinvoinnin muutosten osalta tukeudutaan kansantaloustieteestä tuttuun kuluttajan ylijäämän teoriaan. Tulosten osalta todettakoon mm., että partiaalisen tasapainon mielessä tuotantoyksikköä kohden laskettu subventio on allokatiivisesti neutraali siinä mielessä, että se ei muuta tuotantoyrityksen optimaalista kokoa. Sen sijaan yleisen tasapainon näkökulmasta yritysten lukumäärä kasvaa, mikä johtaa hintojen sopeutumiseen ja siten resurssien allokaation muuttumiseen ko. hyödykkeen ja muiden hyödykkeiden välillä. Tuotantoyksikköä kohden määritellyn subvention allokaatiovaikutukset ovat suuremmat. Partiaalisen tasapainon mallissa tuotantoyksikön optimikoko alenee subvention vaikutuksesta samalla kun yleisen tasapainon mielessä tuotantoyksiköiden lukumäärä kasvaa. Molemmissa tapauksissa hintasäännöstely yleisesti voimistaa allokaatiovinoutumaa. Lopuksi on todettavissa, että omavaraisuustavoitteita ei luonnollisesti voida ajatella saavutettavan ilmaiseksi, vaan siitä on maksettava määrätty hinta. Tutkielmassa eritellään juuri tähän tavoitteeseen tähtäävän politiikan kustannuksia allokaation ja hyvinvoinnin kannalta. Sen sijaan on selvää, että tutkielma ei pysty vastaamaan kysymykseen, kuinka suuri hinta kansallisesta omavaraisuudesta korkeintaan kannattaisi maksaa

The COVID-19 epidemic and its effects on Finland : Medium-term scenarios

This memorandum describes three potential evolution trends that the corona epidemic might follow in Finland, together with their economic and social impacts. The scenarios start from the coming summer and extend until the end of 2023. The analysis presented here is a follow- up to the short-term scenarios (covering approx. 6 months) published in December 2020 that examined the combined and mutual effects of the epidemic and its economic and social consequences. Compared with many other countries, Finland has so far survived the COVID-19 epidemic with relatively little damage in terms of health protection and the economy. By the beginning of February 2021, the lowest number of COVID-19 cases relative to the population than anywhere else in the EU/EEA area was recorded in Finland. In the early part of this year, the evolution has essentially followed the base case scenario of the models published last December. Since the second half of February, infections have increased rapidly, virus variants are spreading fast, and there is a growing demand for hospital beds. At present, at the turn of February and March 2021, Finland faces a very challenging epidemiological situation

Covid-19-epidemin och dess konsekvenser i Finland : Scenarier på medellång sikt

I denna promemoria redogörs för tre möjliga scenarier för hur covid-19-pandemin kommer att utvecklas och vilka ekonomiska och sociala konsekvenser den får. Scenarierna omspänner tiden från den inkommande sommaren till slutet av år 2023. Analysen som presenteras här är en fortsättning på de scenarier på kortare sikt (ca 6 mån.) som gavs ut i december 2020 och som på samma sätt gällde de sammanlagda och inbördes effekterna av pandemin och de ekonomiska och sociala konsekvenserna . Tills vidare har Finland klarat av covid-19-pandemin med relativt små skador i jämförelse med andra länder med hänseende till hälsoskyddet eller ekonomin. Fram till början av februari hade det till exempel i Finland i förhållande till befolkningen konstaterats minst covid-19-fall inom hela EU/EES-området. Utvecklingen har i början av året huvudsakligen följt scenariot för basnivån av de alternativ som offentliggjordes i december. Från mitten av februari har antalet smittfall börjat öka, och olika virusmutationer har snabbt börjat sprida sig. Samtidigt har behovet av vårdplatser på sjukhus börjat öka. I skrivande stund i början av mars är den epidemiologiska situationen i Finland mycket utmanande

COVID-19-epidemia ja sen vaikutukset Suomessa : Keskipitkän aikavälin skenaarioita

Tässä muistiossa on kuvattu kolme mahdollista korona-epidemian kehityskulkua taloudellisine ja sosiaalisine vaikutuksineen. Skenaariot alkavat kuluvan vuoden kesästä ja jatkuvat vuoden 2023 loppuun. Tässä esiteltävä analyysi on jatkoa joulukuussa 2020 julkistetuille lyhyemmän (n. 6 kk) aikavälin skenaarioille, joissa tarkastelun kohteena oli yhtäläisesti epidemian, talouden ja sosiaalisten seurausten yhteis- ja keskinäisvaikutukset . Toistaiseksi Suomi on selvinnyt COVID-19 -epidemiasta sangen vähäisin vaurioin, jos tarkastellaan asiaa terveyden suojelun tai talouden näkökulmasta ja verrataan muihin maihin. Esimerkiksi helmikuun alkuun mennessä Suomessa oli todettu väestöön suhteutettuna vähiten COVID-19 tapauksia koko EU/ETA alueella. Kehitys on alkuvuonna pääpiirteissään noudattanut joulukuussa julkistettujen skenaarioiden perusvaihtoehtoa. Helmikuun jälkipuoliskolta alkaen tartunnat ovat lisääntyneet nopeasti, virusmuunnokset ovat yleistyneet nopeasti ja sairaalapaikkojen tarve on alkanut kasvaa. Suomen epidemiologinen tilanne on helmi-maaliskuun vaihteessa erittäin haastava. On kuitenkin mahdollista, että epidemiatilanteen merkittävä huonontuminen voidaan vielä pysäyttää helmi-maaliskuun vaihteessa käyttöön otetuilla tiukoilla rajoitustoimilla. Tällöin joulukuussa hahmoteltujen kielteisempien skenaarioiden taloudelliset ja sosiaaliset vauriot olisivat vältettävissä. Pitkittyvät rajoitustoimet voivat aiheuttaa erittäin merkittäviä hyvinvoinnin ongelmia ja negatiivisia taloudellisia seurauksia etenkin suoraan rajoitusten kohteeksi joutuvilla toimialoilla. Joulukuun skenaariotarkastelussa oli kuitenkin päädytty empiirisen tutkimuksen nojalla arvioimaan, että epidemian hallinnassa pitämisen yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt ylittävät rajoitustoimista koituvat haitat. Näin olisi erityisesti tilanteessa, jossa voimakkaat rajoitustoimet ajoitettaisiin siten, että pystytään estämään epidemian kiihtyminen hallitsemattomaksi ennen rokotusten ja vuodenaikavaihtelun odotettua vaikutusta

Structural changes in rural areas and measures alleviating them

vokMTT Taloustutkimus (MTTL

Hintasäännöstely, subventiot ja kuluttajan ylijääämä: Sovellus maataloustuotteiden kysyntään ja tarjontaan

vokKirjasto Aj-KPrice regulation, subsidies and consumer surplus: An applivation to the demand for and supply of agricultural product