Cow's milk allergy in infancy and later development of type 1 diabetes-nationwide case-cohort study

Bakground: It is suggested that early intake of cow's milk could be a risk factor for type 1 diabetes (T1DM). Further, the different immunological background, gives a suggestion of an inverse relationship for the occurrence of these diseases. The aim of this study was to explore the association between cow's milk allergy (CMA) and the risk of T1DM in a register-based case-cohort study. Methods: Data were obtained from Finnish nationwide health registers. The study included all children born in Finland between January 01, 1986 and December 31, 2008 and diagnosed with T1DM before the age of 16 years (n = 7754). A 10% random sample from each birth year cohort was selected as a reference cohort (n = 137,798). T1DM, CMA, and asthma were defined based on valid special reimbursements for the costs of drugs/special formulas needed in the treatment of the diseases. Child's sex, birth decade, asthma, maternal diabetes and asthma, smoking during pregnancy, and previous deliveries were considered as confounding factors. Time-dependent, weighted Cox regression was applied for statistical analyses. Results: Children with CMA had an increased risk of developing T1DM in fully adjusted model (HR = 1.17; 95% CI 1.02-1.34), but the association was no longer observed when including the use of special infant formulas in the definition of CMA in the sensitivity analysis (HR = 1.11; 95% CI 0.92-1.32). CMA was associated with an increased risk of T1DM in children without asthma (HR = 1.27; 95%CI 1.10-1.47), but not in children with asthma (HR = 0.80; 95% CI 0.92-1.27). Conclusion: Children with CMA may have an increased risk of T1DM.Peer reviewe

Isovanhempien antamat merkitykset perhehoitajuudelle

Pro gradu -tutkielma tarkastelee huostaanotetun lapsenlapsensa perhehoitajina toimivien isovanhempien kokemuksia perhehoitajuudesta. Tutkielman teoreettinen taustoitus koostui isovanhemmuuden tarkastelusta perheyksikössä, yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti sekä lastensuojelun ja sukulaissijoituksen viitekehyksissä. Tutkimuskysymyksiä muodostui yhteensä kolme: Millaisia merkityksiä isovanhemmat antavat perhehoitajuudelle? Millaisiksi perhesuhteet ovat muovautuneet sukulaissijoituksen myötä? Millaista tukea perhehoitajina toimivat isovanhemmat saavat tai toivoisivat saavansa? Aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta, joihin osallistui yhteensä yhdeksän isovanhempaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Haastattelut olivat sekä yksilö- että parihaastatteluja ja tapahtuivat kasvotusten ja etäyhteyksin. Sensitiivisen tutkimusaiheen vuoksi isovanhemmat olivat mukana määrittelemässä haastattelun aikaa ja paikkaa. Aineiston analyysimenetelmänä hyödynsin sisällönanalyysiä. Sensitiivinen ja yksityiseen perhe-elämään kiinnittyvä tutkimusaihe vaati eettistä arvioin-tia läpi tutkimusprosessin. Aineiston analyysissä ilmeni kolme laajempaa teemaa: perhehoitajuuden merkityksellisyys, monimutkaiset perhesuhteet ja perhehoitajuuden tuki. Aineiston perusteella perhehoitajaksi ryhtyminen näyttäytyi itsestään selvänä, mutta isovanhemmat eivät aina tulleet arvioiduiksi soveliaaksi perhehoitajaksi. Isovanhemmat ilmaisivat vahvaa sitoutuneisuutta perhehoitajan tehtävään, lapseen ja lapsen etuun. Perhehoitajuus vaikutti laaja-alaisesti isovanhempien perhesuhteisiin. Tästä huolimatta isovanhemmat pyrkivät perhehoitajan roolissa neutraaliuuteen. Perhehoitajuuden tukeen vaikuttivat olennaisesti sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus ja työntekijöiden roolien epäselvyys. Tärkeimpänä tuen muotona näyttäytyi vertaistuki. Isovanhempien vahva ja ehdoton sitoutuminen lapseen ja lapsen etuun näyttäytyi aikaisempaan tutkimukseen pohjautuen sijoituksen katkeamista ehkäisevänä tekijänä. Sukulaissijoitus ei näyttäydy ongelmattomana ratkaisuna, jonka vuoksi avoin ja luottamuksellinen yhteistyösuhde perhehoitajan ja sosiaalityöntekijän välillä muodostui tärkeäksi. Sosiaalityöntekijän pysyvyys näyttäytyi kokemuksissa etuoikeutena, mutta toivottavana. Tuen tarve määrittyi suurimmaksi perhehoitajuuden alkutaipaleeseen nähden. Tarvittava tuki ilmentyi tiedollisina tarpeina ja lapsen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvän kriisin tunnetyönä. Tämän vuoksi perhehoidon tuen suunnittelua tulisi kehittää sukulaissijoitukseen kiinnittyvien teemojen ja yksilöllisten tarpeiden näkökulmista

Liikuteltavan natiivikuvauslaitteen hankinta oppilaitosympäristöön

Radiologisten yksikköjen ulkopuoliset röntgenkuvaukset ovat lukuisten röntgenhoitajien arkipäivää. Diagnostisen kuvan saamiseksi haastavassakin ympäristössä on välttämätöntä, että röntgenhoitaja hallitsee liikuteltavan röntgenlaitteen käytön. Metropoliassa röntgenhoitajaopiskelijat opettelevat laitteen käyttöä natiivikuvantamisen laboraatioissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli määritellä hyvän liikuteltavan natiivikuvauslaitteen kriteerit, jotka tulisi ottaa huomioon hankittaessa röntgenlaitetta oppilaitokseen. Tavoitteena oli koota vertailtavat ominaisuudet ja niiden pisteytys taulukoksi. Työ on tehty toiminnallisena opinnäytetyönä yhdessä Metropolia AMK:n kanssa ja se on osa liikuteltavan natiivikuvauslaitteen hankintaprojektia. Kirjallisen lähdemateriaalin lisäksi työn perustana on käytetty asiantuntijahaastatteluja. Työtä varten on haastateltu Metropoliassa natiivikuvantamista opettavaa lehtoria sekä HUS-kuvantamisen röntgenhoitajaa. Haastatteluista on saatu näkemys hankintaprosessin kulusta, liikuteltavien natiivikuvauslaitteiden ominaisuuksista sekä tarpeista opetustoiminnan näkökulmasta. Työn tuotoksena syntyi Excel-taulukko vertailtavista ominaisuuksista, jota voidaan käyttää apuna laitehankinnoissa oppilaitokseen. Taulukkoon on koottu vertailtavat kriteerit sekä ehdotus niiden pisteytyksestä. Vertailtavien ominaisuuksien lisäksi laitehankinnoissa on usein hankekohtaisia ehdottomia kriteerejä. Oppilaitokseen hankittavan laitteen tulee olla suoradigitaalinen, käyttöä kestävä, kevyesti liikuteltava ja helposti puhdistettava. Laitteessa tulee olla led-valo asettelua varten, huollon on oltava saatavilla nopeasti ja laite täytyy pystyä liittämään sekä langalliseen että langattomaan verkkoon. Opinnäytetyömme jatkoaiheeksi sopisi laitteen käyttöönottoon tai käyttöohjeisiin liittyvä työ. Työ voisi olla esimerkiksi hankittuun laitteeseen tehty suomenkielinen käyttöohje, jota voisi hyödyntää opetuksessa. Jatkossa voisi myös tutkia kuinka hankittu laite on tukenut opiskelijoiden oppimista

Virtual Motion: Dance and Mobility in Early Modern English Literature

"Virtual Motion” asks how early modern literature may be apprehended as a choreographic medium. It explores the relationship between literature and dance across plays, poems, ballads, and political and religious treatises, in order to show that dance manifests to different ends in each. It treats dance as aesthetic patterns of movement that span a range of virtual and actual spaces, from the imagination of readers to specific material and textual phenomena, which include the human body most consequentially, but also scripts and libretti, moving scenery, engravings, and manuscript miscellanies. It argues that as dance circulates between such media, it helps to emblematize broad forms of social upheaval characterized by motional effects, for example the migration of people and the spread of religious beliefs. Its four chapters study four such social upheavals. The first chapter studies theological controversies that arose during the Reformation, and argues that the graceful dancing body became implicated in theories concerning the circulation of spiritual grace between divine and mortal bodies. In points to the ambiguous place of the body in the writings of John Calvin and Baldassare Castiglione, and argues that William Shakespeare drew on dance theory in order to grant women a specifically choreographic form of devotional authority. The second chapter demonstrates that the classical interests of prominent humanist scholars, especially Julius Caesar Scaliger, included reviving the dances of antiquity. It traces the influence of such scholarship on two productions that sought to revive satyr dances as a form of embodied satire: Ben Jonson’s masque Oberon, and an anonymous Jesuit play staged at the English College in Rome, Captiva Religio. The third chapter argues that literature used New World “Indian” dance as a means of theorizing the tensions of colonial ventures both past and present, and traces Indian dance across several media: a single engraving altered to produce new kinetic effects as it was reused by multiple travelogues, the scenery and bodies in William Davenant’s “history ballet” about the Spanish colonization of Peru, and the ballads that Aphra Behn drew upon to stage the collision of Scottish and Indian dance in Virginia. The fourth chapter examines how English country dance, as both a physical practice and a political metaphor, circulated between actual households and those depicted in plays, for example through manuscript miscellanies like that maintained at Monkland manor in Herefordshire. It studies country dances that occurred in performances devised by Thomas Heywood, Ben Jonson, Henry Purcell, and Thomas Betterton, in order to argue that this genre played an underappreciated role in cultivating political identities across some of England’s most turbulent decades

Matalan kynnyksen lasten, nuorten ja perheiden psykiatriset palvelut Suomessa : kirjallisuuskatsaus palveluiden ominaisuuksista ja palveluiden käyttäjien kokemuksista

Lapsuus- ja nuoruusikään sijoittuvista psykiatrisista häiriöistä on ajateltu, että niiden havaitsemisen ja hoidon aloittamisen tulisi olla mahdollisimman varhaista. Alaikäisille on suositeltu ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämistä, joten hoidon helppo saatavuus on merkityksellistä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata matalan kynnyksen leikki- ja kouluikäisten lasten, nuorten ja perheiden psykiatristen palveluiden ominaisuuksia ja palveluiden käyttäjien profiileja käytetyissä palveluissa. Aineistona olivat aiemmat alkuperäistutkimukset ja muut lähteet, joita haettiin tietokannoista nimeltä Medic, Cinahl, Arto ja Julkari. Kirjallisuuskatsauksen valikoitui 11 artikkelia ja artikkeleiden sisältö analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyön tuloksissa matalan kynnyksen psykiatristen palveluiden ominaisuudet jakautuivat viiteen luokkaan, jotka kuvasivat palveluiden piirteitä ja palveluiden käyttäjien kokemuksia kyseisisten palveluiden ominaisuuksista. Nämä viisi luokkaa olivat helppo palveluun pääsy, ennaltaehkäisevä työote ja psykoedukaatio, perhettä huomioiva monialainen hoito ja tuki, palveluiden tärkeät ominaisuudet asiakkaiden kokemana ja tarve saada lisää taloudellisia ja joustavia palveluita. Asiakasprofiilit jakautuivat neljään luokkaan ja niissä korostui vaihtelevuus. Neljä luokkaa olivat palveluiden käyttäjien asiakasprofiilit, asiakkaiden ongelmien moninaisuus, palveluiden käyttäjien hoitoketju ja palveluiden vaikutukset ja niiden riittävyyden vaihtelu. Tulosten perusteella voidaan todeta lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen psykiatristen palveluiden olevan tarpeellisia. Etenkin alaikäisille soveltuvia niiden ennaltaehkäisevän ja helposti saavutettavan työskentelyn takia.Considering psychiatric disorders in childhood and adolescence, it is thought that detection of these problems and treatment for them should start early. Organizing preventative services for minors is preferred, so availability of treatment is significant. The purpose of this study is to describe the characteristics of low-threshold psychiatric services for toddlers, school-aged children, adolescents and their families, as well as to portray the service user profiles in these services. The data of this study included original researches and other articles that were searched in databases such as Medic, Cinahl, Arto and Julkari. A total of 11 articles were selected for the literature review and the content of the articles was analyzed by means of a content analysis. In the results of this study, the characteristics of low-threshold psychiatric services were divided into five categories describing the features of the services and the experiences of the users with the services in question. Customer profiles were divided into four categories and they emphasized variability. The results suggest that low-threshold psychiatric services for children, adolescents and their families are necessary and that they are especially suitable for minors, because of the preventative nature of the work and easy accessibility of the services