Lapsuuden liikunta-aktiivisuuden suhde aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen

Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmamme tavoitteena on tutkia lapsuuden liikunta-aktiivisuuden ja aikuisuuden fyysisen aktiivisuuden välistä yhteyttä, sekä lapsuuden liikunta-aktiivisuuteen ja -motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Toteutamme työmme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja se keskittyy lapsiin, nuoriin ja aikuisiin. Käytämme tutkielmassamme pääsääntöisesti kotimaisia aineistoja, mutta lisätäksemme tutkielman luotettavuutta, käytämme myös muutamia kansainvälisiä lähteitä. Tutkielmamme luotettavuutta lisää aineistokriittisyys ja mahdollisimman tuoreet aineistot. Aiheemme valikoitui sekä tulevan opettajuutemme että yhteiskunnallisten perusteiden myötä. LIITU-tutkimuksen mukaan liikuntasuosituksen lapsista ja nuorista saavuttavat vain kolmasosa, ja passiivisuus lisääntyy etenkin iän myötä. Tästä johtuen halusimme nostaa esiin liikunnan kokonaisvaltaista vaikutusta yksilön hyvinvointiin sekä tutkia eri tekijöiden vaikutusta yksilön liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimuskysymyksiksemme valikoituivat tämän perusteella seuraavat: “Mitkä tekijät vaikuttavat lapsuuden liikuntakokemuksiin ja -motivaatioon?” sekä “Millainen merkitys lapsuuden liikunta-aktiivisuudella voi olla aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen?”. Tutkimustuloksista käy ilmi liikunnan moninaiset vaikutukset yksilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä kognitiiviseen toimintaan. Lisäksi havaitsemiemme tulosten perusteella lapsuuden liikunta-aktiivisuudella on ainakin osittain yhteyksiä aikuisuuden fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksissa korostuivat erityisesti koulun liikunnannumero ja organisoitu liikuntaharrastus. Myös motivaation merkitys liikunta-aktiivisuuteen niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin nousee esiin tutkielmamme tuloksissa. Aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat tutkimusten perusteella lisäksi yksilön sosiaalinen asema sekä koulutuksellinen pääoma

Alkuopetuksen luokanopettajien kokemuksia toiminnallisten opetusmenetelmien hyödyntämisestä LeaDo-oppimiskeskuksen käytön yhteydessä

Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alkuopetuksen luokanopettajien kokemuksia toiminnallisten opetusmenetelmien hyödyntämisestä LeaDo-oppimiskeskuksen käytön yhteydessä. Tutkimus perustuu kiinnostukseemme toiminnallista opetusta kohtaan, johon pääsimme tutustumaan uutta pedagogista innovaatiota tutkiessamme. Tutkimuksessa haluttiin selvittää LeaDo-oppimiskeskuksen käytön yhteydessä käytettyjä toiminnallisen opetuksen menetelmiä, sekä opettajien kokemia mahdollisuuksia, vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia. LeaDo-oppimiskeskuksen tavoitteena on parantaa peruskoulun luokkien työrauhaa sekä helpottaa opettajan ja oppilaiden työskentelyä. Keräsimme aineistomme haastattelemalla LeaDo-oppimiskeskuksen perustajaa Lea Tornbergia sekä viittä alkuopetuksen opettajaa. Lea Tornbergin haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna etäyhteyksiä hyödyntäen ja alkuopetuksen opettajien aineisto kerättiin Webropol-lomakkeen avulla. Kaikilla viidellä opettajalla oli käytössä LeaDo-oppimiskeskus Ilo. Tutkimuksessamme hyödynnettiin fenomenologista lähestymistapaa. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin kahdella eri tutkimusmetodilla: sisällönanalyysillä ja SWOT-analyysillä. Tutkimustulokset olivat pääasiassa myönteisiä. LeaDo-oppimiskeskuksen yhteydessä käytettiin monipuolisesti erilaisia toiminnallisen opetuksen menetelmiä ja niiden koettiin toiminallistavan opetusta luonnollisella tavalla. Oppimiskeskuksessa koettiin olevan mahdollisuuksia ja vahvuuksia huomattavasti enemmän kuin heikkouksia ja uhkia. Teoreettinen viitekehys tukee tutkimuksesta saatuja tuloksia. Tutkimuksen luotettavuudesta ja eettisyydestä huolehdittiin koko tutkimusprosessin ajan. Aineisto kerättiin anonyymisti ja sitä säilytettiin asianmukaisella tavalla

Do different facets of littoral macroinvertebrate diversity show congruent patterns in a large lake system?

Modern biodiversity research focuses on multiple diversity facets because different indices may describe different ecological and environmental processes, as well as the effects of varied disturbances of natural and anthropogenic origins. We investigated littoral macroinvertebrate diversity in a large boreal lake system and specifically explored congruence of indices within and between the three diversity facets: species diversity, functional diversity and taxonomic distinctness. First, we found that the indices of taxonomic distinctness were the most sensitive indicators of eutrophication. Second, we observed that most correlations between the indices within the same diversity facet, and between the indices of functional and species diversity, were relatively strong. However, the indices of taxonomic distinctness (Δ+ and Λ+) were weakly associated with other metrics of diversity, emphasising the importance of taxonomic distinctness as a complementary dimension of biodiversity. Therefore, our observations support the importance to examine multiple facets for mapping biodiversity or for assessing the effects of anthropogenic disturbances on biological communities

Suomen työväen vallankumous 1918 : arvioita ja itsekritiikkiä : julaistu 10-vuotismuiston johdosta

Kansinimeke: Suomen työväen vallankumous : arviota ja itsekritiikkiä

Species replacement dominates megabenthos beta diversity in a remote seamount setting

Seamounts are proposed to be hotspots of deep-sea biodiversity, a pattern potentially arising from increased productivity in a heterogeneous landscape leading to either high species co-existence or species turnover (beta diversity). However, studies on individual seamounts remain rare, hindering our understanding of the underlying causes of local changes in beta diversity. Here, we investigated processes behind beta diversity using ROV video, coupled with oceanographic and quantitative terrain parameters, over a depth gradient in Annan Seamount, Equatorial Atlantic. By applying recently developed beta diversity analyses, we identified ecologically unique sites and distinguished between two beta diversity processes: species replacement and changes in species richness. The total beta diversity was high with an index of 0.92 out of 1 and was dominated by species replacement (68%). Species replacement was affected by depth-related variables, including temperature and water mass in addition to the aspect and local elevation of the seabed. In contrast, changes in species richness component were affected only by the water mass. Water mass, along with substrate also affected differences in species abundance. This study identified, for the first time on seamount megabenthos, the different beta diversity components and drivers, which can contribute towards understanding and protecting regional deep-sea biodiversity

No biotic homogenisation across decades but consistent effects of landscape position and pH on macrophyte communities in boreal lakes

It has been predicted that spatial beta diversity shows a decreasing trend in the Anthropocene due to increasing human impact, causing biotic homogenisation. We aimed to discover if vascular aquatic macrophyte communities show different spatial patterns in beta diversity in relation to land use and environmental characteristics in different decades from 1940s to 2010s. We aimed to discover if spatial structures differ between species-, phylogeny- and functional-based beta diversity. We used presence–absence data of aquatic macrophytes from five decades from small boreal lakes. We utilized generalised dissimilarity modelling to analyse spatial patterns in beta diversity in relation to environmental gradients. We found that lake elevation and pH were the most important variables in each decade, while land use was not particularly important in shaping beta diversity patterns. We did not find signs of a decreasing trend in spatial beta diversity in our study area during the past 70 yr. We did not find signs of either biotic homogenisation or biotic differentiation (taxonomic, phylogenetic or functional). Vascular aquatic macrophyte communities showed only slightly different beta diversity patterns in relation to human impact across decades. The patterns of different facets of beta diversity diverged only slightly from each other. Lake position in the landscape, reflecting both natural connectivity and lake characteristics, explained the patterns found in beta diversity, probably because our study area has faced only modest changes in land use from 1940s to 2010s when compared globally. Our study highlights the fact that biotic homogenisation is not an unambiguous process acting similarly at all spatial and temporal scales or in different environments and different organism groups

Assessing freshwater biodiversity:insights from different spatial contexts, taxonomic groups and response metrics

Abstract Freshwater ecosystems are severely threatened by a variety of anthropogenic stressors. In order to keep track with at least part of the changes, it is important to efficiently assess and monitor freshwater biological diversity. Biological assessment programs are developed to detect human-induced changes in the ecological state of aquatic systems. These programs typically rely on the assumption that environmental conditions are the sole drivers of biological communities occupying a site and, thus, these local communities would correctly inform about environmental conditions. Recently, this background principle of current bioassessment methods has faced some criticism, stemming from the idea that community structuring is a more complex process than just a mere result of local environmental conditions. In this thesis, I studied the natural and anthropogenic drivers of freshwater biodiversity. I was particularly interested if the various biodiversity metrics studied showed any spatial patterns and if so, for which reasons these patterns might occur. To obtain a comprehensive picture of spatial patterns in biodiversity, I studied multiple spatial contexts, biological groups and indices. I found that environmental conditions were not the only drivers of freshwater biodiversity. Instead, different spatial patterns, likely stemming from dispersal processes, were surprisingly powerful drivers of aquatic communities and index values derived from them. The spatial context (i.e. spatial extent and connectivity) of the aquatic study systems likely played a major role in structuring biodiversity. I also found that the distinct biological groups and indices studied were partly related to different predictor variables. The findings of this thesis are of importance to the development of new bioassessment methods. The results of this thesis also suggest that the spatial context of the study setting should be acknowledged when interpreting results based on current bioassessment methods.Tiivistelmä Makeanveden ekosysteemit ovat hyvin alttiita ihmistoiminnalle. Ekosysteemissä mahdollisesti tapahtuvien muutosten havaitseminen vaatii tehokkaita vesistöjen ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden arviointi- ja seurantamenetelmiä. Näiden menetelmien toimintaperiaatteen yleisenä tausta-ajatuksena on, että biologiset yhteisöt määräytyvät paikallisten ympäristöolojen mukaan. Tietyn paikan yhteisön oletetaan siis heijastavan kyseisen paikan ympäristön tilaa. Viime aikoina tausta-ajatus paikallisten ympäristöolojen merkityksestä ainoana eliöyhteisöjä muovaavana tekijänä on kuitenkin kohdannut kritiikkiä. Kriitikot painottavat, että biologisten yhteisöjen rakenteeseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin paikalliset ympäristöolosuhteet ja niissä tapahtuvat ihmisperäiset muutokset. Väitöskirjassani tutkin sisävesien luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Olin erityisen kiinnostunut siitä, näkyykö tutkituissa biologisissa parametreissa maantieteellisessä tilassa ilmeneviä spatiaalisia säännönmukaisuuksia. Saadakseni mahdollisimman laaja-alaisen käsityksen luonnon monimuotoisuudessa esiintyvistä spatiaalisista säännönmukaisuuksista, tutkin useaa spatiaalista kontekstia, eliöryhmää ja indeksiä. Tutkimuksessa selvisi, että paikalliset ympäristöolosuhteet eivät ole ainoita luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Erilaiset spatiaaliset säännönmukaisuudet, todennäköisesti eliöiden levittäytymiseen liittyvien seikkojen aiheuttamina, olivat yllättävän yleisiä makeiden vesien eliöyhteisöjen rakenteessa ja niihin perustuvien indeksien arvoissa. Tutkimussysteemien spatiaalinen konteksti (alueen laajuus ja paikkojen väliset spatiaaliset suhteet) selvästi vaikutti luonnon monimuotoisuutta kuvastavien indeksien arvojen vaihteluun. Lisäksi selvisi, että eri eliöryhmät ja indeksit olivat useimmiten liitoksissa hyvin erilaisiin selittäviin muuttujiin, osoittaen, että nämä mittarit kuvastavat eri asioita. Väitöskirjassa esitetyt havainnot on tärkeää huomioida vesistöjen ekologisen tilan ja luonnon monimuotoisuuden arviointi- ja seurantamenetelmiä kehitettäessä. Spatiaalisen kontekstin merkitys olisi hyvä huomioida myös nykyisten arviointi- ja seurantamenetelmien tuottamien tulosten tulkinnassa

“The lowest of the fuckin low, the scum of the earth”:identity and Image in Irvine Welsh’s Trainspotting

The aim of this thesis is to study Irvine Welsh’s 1993 novel Trainspotting and how it represents the creation of identity and image. The reasons for choosing the novel as the subject of this study are its visibility in popular culture and its status as a well-known example of modern Scottish fiction. The theoretical framework of the thesis is divided into two: cultural studies and its theories of identity, and imagology and its theories of image. The two fields share similar concepts, but use different terminology. The aim is to create a synthesis of these theories in order to create a useful tool in studying the novel from the perspective of identity and image. In this study, the general distinction used is that identity refers to the inner construction of the self, whereas image is what others perceive and what one sees of others. Image is partly imagined and is based on stereotypes. However, the concepts of image and identity are intertwined to an extent and cannot be entirely separated. The argument of this study is that the creation of an identity and an image require a binary opposite. The opposite is constructed as ‘the other’ to which ‘the self’ is compared. The otherness of the opposite is often not based on facts, but images that are formed via stereotypes. The binary oppositions important to the creation of an identity represented in the novel include the Scots and the English, addicts and conventional society, Catholics and Protestants, Scots and ethnic minorities, and ultimately, the protagonist and other Scots. The protagonists of the novel identify themselves with one of these groups and create their identity by comparing themselves to the other group, distancing themselves from it. The aim is to find out whether the same principles of identity and image formation are valid in each binary opposition. Analysis of the novel shows the protagonists creating their identity by contrasting themselves with communities that are imagined as the other. However, it would appear that the self is in constant motion, since there are several ‘others’ and they are subject to change. Exclusion from aforementioned communities seems to be the source of identity for some of the characters. The self is a multifaceted and changing concept that is formed in contrast to images of others. Subsequent research could focus on one of the binary oppositions mentioned above in more detail. In addition, the translations and the film adaptation of the novel could prove fruitful for our understanding of how identity and image are formed and portrayed.Pro gradu -tutkielmani aiheena on Irvine Welshin vuonna 1993 julkaistu romaani Trainspotting ja kuinka siinä kuvataan identiteetin ja imagon muodostumista. Kyseisen romaanin näkyvyys populaarikulttuurissa ja sen asema esimerkkinä skotlantilaisesta nykykirjallisuudesta vaikuttivat sen valintaan tutkielman aiheeksi. Tutkielman teoreettinen tausta jakaantuu kahteen osaan: kulttuurintutkimuksen käsityksiin identiteetin muodostumisesta ja imagologian käsityksiin imagon muodostumisesta. Nämä tutkimusalat käsittelevät jokseenkin samanlaisia ajatuksia, mutta niiden terminologiat eroavat toisistaan. Tarkoituksenani on luoda synteesi tutkimusaloista saadakseni yhden käyttökelpoisen työkalun romaanin tulkitsemiseen imagon ja identiteetin näkökulmasta. Yleisesti ottaen tutkielmassa identiteetillä tarkoitetaan henkilön omaa käsitystä itsestään ja imagolla sitä osaa, jonka muut näkevät ja jonka henkilö näkee muista. Imago on osin kuvitteellinen ja pohjautuu stereotyyppeihin. Identiteettiä ja imagoa ei voida kuitenkaan täysin erottaa toisistaan. Väitteeni on se, että identiteetti ja imago vaativat binäärisen vastakohdan muodostuakseen. Vastakohta käsitetään ”toiseksi” tai ”vieraaksi”, johon ”itseä” tai ”minäkuvaa” verrataan. Vastakohdan toiseus ei useimmiten perustu todellisuuteen, vaan mielikuviin, jotka muodostetaan stereotyyppien perusteella. Romaanissa esiintyvistä vastakohtapareista keskityn englantilaisiin ja skotlantilaisiin, narkomaaneihin ja tavanomaisiin kansalaisiin, katolisiin ja protestantteihin, skotlantilaisiin ja etnisiin vähemmistöihin ja lopulta kertojaan ja muihin skotlantilaisiin. Romaanin kertojat identifioivat itsensä vastakohtaparin toiseen puoleen ja vertaavat itseään toiseen etäännyttäen itsensä siitä. Tarkoituksenani on selvittää, pätevätkö samat imagon ja identiteetin muodostuksen periaatteet jokaisessa vastakohtaparissa. Romaanin analyysi osoittaa kertojahahmojen luovan minäkuvansa asettumalla toiseksi kuviteltuja ryhmiä vastaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että minäkuva on jatkuvassa liikkeessä, sillä toiseuden käsitteitä on useita ja ne muuttuvat. Sulkeutuminen mainittujen yhteisöjen ulkopuolelle vaikuttaa olevan joidenkin hahmojen identiteetin lähde. Minäkuva on moniulotteinen ja muuttuva konsepti, joka muodostuu vertaamalla sitä mielikuviin muista. Seuraavat tutkimukset voisivat keskittyä esimerkiksi yhteen mainituista vastakohtapareista tarkemmin. Lisäksi romaanin käännösten ja sen elokuvasovituksen tutkimus voisi auttaa lisäämään ymmärrystä siitä, miten identiteetti ja imago muodostuvat ja miten ne esitetään