On the Fourier analysis of operators on the torus

Basic properties of Fourier integral operators on the torus are studied by using the global representations by Fourier series instead of local representations. The results can be applied to weakly hyperbolic partial differential equations

Quantization of pseudo-differential operators on the torus

Pseudo-differential and Fourier series operators on the n-torus are analyzed by using global representations by Fourier series instead of local representations in coordinate charts. Toroidal symbols are investigated and the correspondence between toroidal and Euclidean symbols of pseudo-differential operators is established. Periodization of operators and hyperbolic partial differential equations is discussed. Fourier series operators, which are analogues of Fourier integral operators on the torus, are introduced, and formulae for their compositions with pseudo-differential operators are derived. It is shown that pseudo-differential and Fourier series operators are bounded on $L^2$ under certain conditions on their phases and amplitudes.Comment: 36 page

Rupilisko metsissämme - Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tiedottamisen arviointi

Rupilisko (Triturus cristatus) on Suomessa erittäin uhanalainen salamanterieläin. Sen elinympäristöt sijoittuvat pääasiassa Itä-Suomeen ja Ahvenanmaalle. Pohjois-Karjalan ELY-keskus edisti lajin suojelua kahden LIFE-hankkeen keinoin vuosien 2003–2008 aikana. Suojelutyö sai jatkoa, kun ELY-keskuksen hanke ”Ilmastonmuutos metsässä – rupilisko huippumalliksi, METSO turvaverkostoiksi” valittiin yhdeksi metsäluonnon monimuotoisuuden yteistoimintaverkostohankkeeksi. Opinnäytetyössä selvitettiin ELY-keskuksen tiedottamista ja sen vaikuttavuutta METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa. ELY-keskus oli tiedottanut hankkeesta kirjeitse maanomistajille ja järjestänyt kaksi koulutuspäivää metsätoimihenkilöille. Kirje oli lähetetty niille maanomistajille, joiden mailla oli rupiliskon elinympäristöjä. Se sisälsi maanomistajakohtaisten tila- ja elinympäristötietojen lisäksi yleistä tietoa lajista ja sen suojeluvaihtoehdoista. Metsätoimihenkilöille järjestetyillä koulutuspäivillä pyrittiin lisäämään tietoa lajista ja antamaan valmiudet rupiliskon suojelun edistämiseksi. Työ toteutettiin haastattelemalla viittä maanomistajaa ja kuutta metsätoimihenkilöä. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa tiedottamisen onnistumisesta ja kehittämisen kohteista. Hankkeen tiedottamista pidettiin pääosin onnistuneena, ja tiedottamisen kohderyhmät saivat lajin suojelun kannalta tarpeellista tietoa ja koulutusta. Tiedottamiseen annettiin myös kehitysehdotuksia. Esimerkiksi maanomistajat halusivat henkilökohtaisen yhteydenoton ennen kirjettä ja metsätoimihenkilöt toivoivat yleistä tietopakettia, jossa käsiteltäisiin lajin suojelumahdollisuuksia ja metsien käsittelyä rupiliskokohteilla.The Great Crested Newt (Triturus cristatus) is considered a critically endangered species in Finland. It resides mainly in Eastern Finland and Åland. North Karelia Centre for Economic Development, Transport and the Environment (later ELY Centre) has contributed to species protection via two European Union’s LIFE programs during 2003–2008. The conservation process was continued with a new program when Climate Change in Forests – Great Crested Newt as a Top Model, METSO as Safety Network was chosen as one of the cooperation network projects in the METSO programme, aiming to enhance forest biodiversity. The major objective of this thesis was to evaluate the communications process of ELY Centre and its impressiveness in the METSO cooperation network project. ELY Centre sent information by mail to landowners whose forest properties include Great Crested Newt’s habitats. Letters included information about the existence of Great Crested Newt in their forest properties and facts about the species. For forest specialists, ELY Centre arranged two training days concerning the protection of Great Crested Newt. The aims of the course were to give information about the species and know-how to promote its protection. The material was collected by interviewing five landowners and six forestry specialists. The thesis shows facts how the communications process has succeeded and points out areas which need improvement. Most parts of the communications process were successful. Landowners thought that a better way of making the first contact is a more personal approach whilst forest specialists wished for an information package concerning species conservation possibilities and forest management in areas where Great Crested Newt is found

Maskuliinisuus Tuomaan lapsuusevankeliumissa

Tämä tutkielma tarkastelee Tuomaan lapsuusevankeliumia maskuliinisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen kysymyksen asettelu on seuraava: Millä tavalla maskuliinisuus toimii Tuomaan lapsuusevankeliumissa ja mitä se kertoo kirjoittajan intentioista maskuliinisuuden tematiikan näkökulmasta? Tutkielman tavoitteena on siis jäljittää kirjoittajan intentioita tekstissä esiintyvän maskuliinisuuden dynamiikan kautta. Tutkielman ongelmana on Tuomaan lapsuusevankeliumin kirjoittamispaikan ja ajoituksen epävarmuus. Tutkin lapsuusevankeliumin kirjoittajan luomaa narratiivia sillä oletuksella, että se heijastaa kirjoittajan omaa sosiaalista kontekstia. Narratiivisen maailman tarkastelun tarkoitus on kartoittaa lapsuusevankeliumin mahdollinen syntykonteksti ja antaa mahdollinen ajoitus. Lapsuusevankeliumin sosiaalisen maailman analyysin tuloksena kreikkalais-roomalainen kulttuuripiiri muodostuu mahdolliseksi syntykontekstiksi. Mahdolliseksi ajoitukseksi muodostuu toinen vuosisata. Lapsuusevankeliumin kontekstin jäljittäminen on tarpeellinen sen vuoksi, että maskuliinisuusihanteet ovat erilaisia eri kulttuuriympäristöissä. Lapsuusevankeliumin kytkeminen tiettyyn kontekstiin mahdollistaa maskuliinisuuden analysoimisen kyseistä kulttuurikäsitteistöä vasten. Luvussa neljä kartoitetaan kreikkalais-roomalaiset sukupuolikäsitykset ja luodaan pohja maskuliinisuuden tematiikalle. Varsinaisen analyysin kulmakivenä toimii vertailu Johanneksen evankeliumissa ja Tuomaan lapsuusevankeliumissa esiintyvien Jeesus-hahmojen välillä. Tuomaan lapsuusevankeliumi sisältää intertekstuaalisia yhtäläisyyksiä Johanneksen evankeliumin kanssa. Sen lisäksi kummankin evankeliumin Jeesukset ovat keskenään hyvin samankaltaiset maskuliinisuuden näkökulmasta. Ainoana erona on heidän ikänsä. Chartrand-Burken väite lapsuusevankeliumin Jeesuksesta aikuisena lapsen hahmossa kuitenkin ratkaisee ikää koskevan ongelman. Käytän sen vuoksi lapsuusevankeliumin Jeesuksen maskuliinisuuden kartoituksen apuna Johanneksen evankeliumin Jeesuksesta tehtyä maskuliinisuusanalyysiä. Lapsuusevankeliumin analyysissä joudutaan ottamaan Jeesuksen maskuliinisuuden lisäksi kantaa viisauden maskuliinisiin ulottuvuuksiin. Johtopäätökset ovat yllättävät. Johanneksen evankeliumin ja Tuomaan lapsuusevankeliumin Jeesuksen maskuliinisuus näyttäytyy hyvin samankaltaisena. Tuomaan lapsuusevankeliumin Jeesusta tulee tulkita samalla tavoin kuin Johanneksen evankeliumin Jeesusta. Jeesuksen maskuliinisuus kulkee lapsuusevankeliumin narratiivissa samanaikaisesti jumalallisella ja inhimillisellä tasolla. Maskuliinisuuden näkökulmasta lapsuusevankeliumin Jeesus on kaikkitietävä viisaushahmo, jolla on ehdoton valta elämään ja kuolemaan. Kuvaus on hyvin samanlainen Johanneksen evankeliumin Jeesuksen kanssa. Tämä johtopäätös ratkaisee lapsuusevankeliumissa olevan vihaisen Jumalan ongelman maskuliinisuuden näkökulmasta. Analyysin perusteella Joosefin tehtävä on toimia Jeesuksen kontrastina inhimillisellä tasolla

Pseudodifferential calculus on compact Lie groups and homogeneous spaces

Pseudodifferential calculus is an important tool in the theory of elliptic linear partial differential equations. We introduce papers [I-IV], where pseudodifferential calculus is studied in the presence of a transitive group of symmetries for the underlying compact manifold.reviewe

Proceedings of the Morpho Challenge 2010 Workshop

In natural language processing many practical tasks, such as speech recognition, information retrieval and machine translation depend on a large vocabulary and statistical language models. For morphologically rich languages, such as Finnish and Turkish, the construction of a vocabulary and language models that have a sufficient coverage is particularly difficult, because of the huge amount of different word forms. In Morpho Challenge 2010 unsupervised and semi-supervised algorithms are suggested to provide morpheme analyses for words in different languages and evaluated in various practical applications. As a research theme, unsupervised morphological analysis has received wide attention in conferences and scientific journals focused on computational linguistic and its applications. This is the proceedings of the Morpho Challenge 2010 Workshop that contains one introduction article with a description of the tasks, evaluation and results and six articles describing the participating unsupervised and supervised learning algorithms. The Morpho Challenge 2010 Workshop was held at Espoo, Finland in 2-3 September, 2010.reviewe

On the Modelling of the Freight Traffic in Helsinki Region

Työn alussa esitellään Helsingin seudun tavaraliikennejärjestelmän olennaiset piirteet, käsitellään tavaraliikenteen mittaamisen nykytilaa ja tarpeita. Loppupuolella mallinnetaan tavaraliikenteen matkatuotokset pääkaupunkiseudulla, tavaraliikenteen terminaalien sijoittuminen ja tavaraliikenteen matkojen suuntautumiset Tuupakan logistiikka-alueelta. Terminaalien sijoittumismallinnusta pohjustaa luku, jossa esitellään maankäytön mallintamisen perusperiaatteet. Lopuksi vielä käsitellään Liikenne- ja viestintäministeriön käyttämän Frisbee-tavaraliikennemallin soveltuvuutta Helsingin seudulle pitkämatkaisen tavaraliikenteen mallintamiseen. Helsingin seudulla on keskeinen rooli koko maan tavaraliikennejärjestelmässä, sillä seudulla sijaitsee Suomen suurimpiin kuuluva Vuosaaren satama, ja Helsingin seudulla sijaitsevat tukkuliikkeiden isot valtakunnalliset varastot. Helsingin seutu on myös koko maan suurin yksittäinen kulutuskeskus. Tuotantokeskuksena Helsingin seutu ei ole yhtä tärkeä. Tavaraliikennejärjestelmä nojaa pitkälti maantiekuljetuksiin ja Kehä III:n varrella sijaitsevaan Suomen isoimpaan logistiikkakeskittymään. Tavaraliikenteen mittaamisessa on paljon uuden tekniikan avaamia kehitysmahdollisuuksia. Myös tarvetta tavaraliikennettä tarkemmin varsinkin kaupungeissa selvittäville liikennetutukimuksille on, jos tavaraliikennettä halutaan mallintaa samalla tarkkuudella kuin henkilöliikennettä. Maankäytön mallintamisen periaatteet eivät ole kovin hankalia ja eivätkä eroa suuresti liikenteen mallintamisen periaatteista. Käytännössä mallintaminen ei kuitenkaan usein edes onnistu, sillä maankäytön lajeja niille ominaisine dynamiikkoineen on yksinkertaisesti liikaa. Kuitenkin rajaamalla tutkimusasetelmia sopivasti maankäytön mallinnuksella saadaan käyttökelpoisia tuloksia esimerkiksi, kun halutaan arvioida liikenneverkon muutosten vaikutuksia kaupunkirakenteeseen. Tavaraliikenteen matkatuotokset arvioitiin yhdistämällä paikkatietoja pääkaupunkiseudun eri toimialojen yritysten sijainneista Ympäristöministeriön suunnitteluohjeista saatuihin matkatuotoksiin maankäytön eri lajeille. Saatu tulos on uskottava. Terminaalien sijoittumista mallinnettaessa selvisi, että pelkästään keskeisimpiä tekijöitä käyttäen ei saada selitettyä terminaalien nykysijainteja. Käytetty menetelmä Tuupakan alueen tavaraliikenteen matkojen suuntautumisen mallintamiseksi osoittautui lupaavaksi, joskaan pienen havaintoaineston takia ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä

"Turhauttaa tehdä mittaukset, koska niitä ei voi hyödyntää mitenkään" Opettajien käsityksiä Move! -mittauksesta: määrällinen tutkimus mittauksen järjestäneille opettajille

Move! -mittaus rantautui suomalaiseen peruskouluun vuonna 2016 uuden opetussuunnitelman myötä. Mittauksella kerätään tietoa suomalaisten lasten ja nuor-en fyysisen toimintakyvyn tilasta, sekä pyritään kehittämään heidän hyvinvointiaan. Uusi kokonaisuus on herättänyt tullessaan voimakasta keskustelua opettajissa ja mediassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä Move! -mitauksen järjestäneillä opettajilla on Move! -mittauksesta. Tutkimus toteutettiin keräämällä määrällinen aineisto verkkokyselyn avulla. Kyselyyn vastasi lopulta 139 opettajaa 14 kaupungista ja kunnasta ympäri Suomen. Määrällinen aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelman avulla. Analyysivaiheessa luotiin käsitys -niminen summamuuttuja pääkomponenttianalyysiä ja ristiintaulukointia hyödyntäen. Tutkimustulokset on jaettu kolmeen Move! -mittaukseen olennaisesti liittyvään lukuun: perehtymiseen, mittauksen järjestämiseen sekä mittauksen jälkikäsittelyyn. Määrällisiä tuloksia syventämään on käytetty vastaajien avoimia vastauksia. Vastaajat jaettiin käsityksen osalta kolmeen joukkoon: positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin. Positiiviseen joukkoon sijoittui 33, neutraaleihin 24 ja negatiiviseen 82 vastaajaa. Käsitysten ja tulosten jälkikäsittelyn välillä oli nähtävissä yhteys; positiivisemman käsityksen omaavat opettajat huolehtivat tulokset useammin terveydenhoitajalle, sekä keskustelivat tuloksista useammin vanhempien kanssa. Erot vastaajajoukkojen välillä eivät olleet kovin suuria. Avoimissa vastauksissa mittausta kritisoitiin työlääksi, sekä mittauksen ajankohta mainittiin usein huonoksi. Tutkielman lopuksi pohditaan syitä negatiivisesti painottuneiden käsitysten takana, sekä annetaan kehitysehdotuksia ja jatkotutkimusaiheita

Elevating Business Models to the Ecosystem Level: Evidence from Web3 and Beyond

Business models integrate activities for value creation and capture. While ecosystems have emerged as potent catalysts for value creation through collaborative innovation, the common understanding is that value capture occurs within individual firms. This paper challenges this dichotomy. In an empirical study using a polar types case approach, we first illustrate how two ecosystems employ decentralization technology, specifically blockchain-based Web3 platforms, to elevate value capture to the ecosystem level. We then outline the implications beyond the blockchain domain using two non-Web3 cases. Specifically, we show—from the perspectives of value proposition, value constellation, and profit equation—how business models can rise to the ecosystem level