The most recent baltic sea marine hunter-gatherers? The buried individual of grave IB3 in the Suutarinniemi cemetery, Finland

Peer reviewe

The most recent baltic sea marine hunter-gatherers? The buried individual of grave IB3 in the Suutarinniemi cemetery, Finland

Peer reviewe

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä : Hyvinvoinnin moniulotteisuus lainsäädännössä ja kunta-asiakirjoissa

Kansainvälisessä ja kansallisessa hyvinvointitutkimuksessa on todettu tarve kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin arviointimallin kehittämiseen (Fudge ym. 2021; Niemi ym. 2017). Käsitys hyvinvoinnista muuttuu ajassa (Simpura & Uusitalo 2011). Tässä artikkelissa tutkitaan, miten hyvinvointikäsite määrittyy lainsäädännössä ja kunnan toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa valtuustokaudella 2017–2021. Artikkelin tutkimusaineisto koostuu laeista, kuntastrategioista sekä kuntien talousarvioista ja -suunnitelmista. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä. Aineistosta analysoidaan hyvinvointikäsitteen lisäksi terveyden, terveellisyyden, terveyden edistämisen, ehkäisyn, ennaltaehkäisyn, osallisuuden, turvallisuuden ja sosiaalisen kestävyyden hakusanojen esiintymistä. Tulosten perusteella hyvinvointikäsitteen käyttö on yleistynyt sekä lainsäädännössä että kuntien asiakirjoissa 2000-luvulla ja käsitettä leimaa moniulotteisuus. Hyvinvointikäsite sisältää ihmisten kokemuksiin, olosuhteisiin ja ympäristöön liittyviä myönteisiä tekijöitä ja on irtaantunut selvemmin terveyskäsitteestä. Yhteisen ymmärryksen vahvistamiselle ja teorioihin pohjautuvalle määrittelytyölle on tarvetta. Hyvinvointikäsitteen tutkamalli osana kuntien strategista johtamista auttaa tunnistamaan ja konkretisoimaan kuntalain mukaista kunnan tehtävää edistää asukkaidensa hyvinvointia

Seeing behind stray finds:understanding the Late Iron Age settlement of Northern Ostrobothnia and Kainuu, Finland

Abstract The dissertation examines the settlement and interactions of the Late Iron Age communities of northern Finland by focusing on the archaeological sites and finds documented in the regions of Northern Ostrobothnia and Kainuu. The point of departure for the study is to understand the data from a local point of view as in the previous evaluations the hunter-gatherer population inhabiting the area has been overlooked with most of the discussions revolving around the peasant influence arriving from southwestern Finland and Karelia. Partially for this reason, the period in question has appeared problematic and many questions regarding the settlement remain unadressed. The reason for the poor research situation articulates with the problems related to the archaeologica remains. Most of the material must be classified as so-called stray finds or archaeological objects to which no context can be determined without excavations taking place. These stray finds comprise the most significant portion of the available data, as besides them only a few burials, dwelling sites or other feasible remains are documented in Northern Ostrobothnia and Kainuu. In spite of this, the research interest towards these finds has been relatively minor until recent years. The research questions are approached via three case studies, which represent stray finds that were excavated during the research process of the dissertation. These sites are addressed by taking into consideration their form, function and dating as well as examining their archaeological context on a borader geographical scale. In addition to the case studies, the dissertation considers previously known sites and finds in the research area and elsewhere in the interior and northern Fennoscandia. Based on the study, it is argued that several stray finds are associated with burial sites, dwellings and other indicators of settlement whose formation process has likely been affected by local traditions and subsistence as well as contacts and interactions with other Iron Age communities.Tiivistelmä Tutkimus tarkastelee Pohjois-Suomen myöhäisrautakautista asutusta ja väestön vuorovaikutussuhteita Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueelta tunnettujen löytöjen ja kohteiden valossa. Tutkimuksen keskeisimpänä lähtökohtana on näiden teemojen hahmottaminen paikallisesta näkökulmasta, sillä monissa aikaisemmissa tulkinnoissa alueella asunut metsästäjä-keräilijäväestö on jäänyt kohtalaisen vähäiselle huomiolle keskustelujen keskittyessä Lounais-Suomesta ja Karjalasta tulleeseen talonpoikaisvaikutukseen. Osittain tästä syystä kyseinen aikakausi on pitkään näyttäytynyt ongelmallisena, eikä moniin alueen asutusta koskevaan kysymykseen ole voitu vastata. Syy myöhäisen rautakauden heikkoon tutkimustilanteeseen niveltyy arkeologiseen aineistoon liittyvään problematiikkaan. Valtaosa tutkimusalueelta talletetusta materiaalista on luettava niin kutsutuiksi irtolöydöiksi, eli arkeologisiksi esinelöydöiksi, jolle ei ilman kenttätutkimuksia ole mahdollista määrittää tarkkaa löytöyhteyttä. Irtolöydöt muodostavat merkittävän aineistokokonaisuuden, sillä niiden lisäksi Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta tunnetaan ainoastaan muutamia myöhäisrautakautisia asuinpaikkoja, hautoja tai muita arkeologisia kohteita. Tästä huolimatta, niihin kohdistunut tutkimuksellinen mielenkiinto on viimevuosiin saakka ollut pääosin vähäistä. Väitöskirja lähestyy aineistoa kolmen tapaustutkimuksen kautta. Tapaustutkimukset koostuvat kaivauksin tutkituista irtolöytökohteista sekä niiden lähiympäristön sekä laajemman arkeologisen kontekstin havainnoinnista. Kaivauksin tutkittujen kohteiden lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan myös muuta myöhäiselle rautakaudelle ajoittuvaa aineistoa niin tutkimusalueella kuin sen lähialueilla. Tutkimuksen perusteella useat irtolöydöt voidaan liittää hautoihin, asuinpaikkoihin tai muihin asutuksesta kertoviin muinaisjäännöksiin, joiden muodostumisprosessiin ovat vaikuttaneet niin paikalliset traditiot ja elinkeinot kuin yhteydet ja vuorovaikutus muiden rautakautisten yhteisöjen kanssa

Metallinilmaisinharrastus:kriittisiä näkökulmia ja tutkimuksellista yhteistyötä

Sammanfattning Metallsökning som hobby : kritiska synvinklar och forskningssamarbete Metallsökning med metalldetektorer har under de senaste åren blivit allt vanligare såväl i Finland som i övriga Europa. Det finns flera orsaker till att verksamheten ökat. I olika länder varierar lagstiftningen och praxisen från att vara ytterst begränsande till relativt fördragsam. I denna artikel behandlas metallsökningens ökade popularitet ur olika perspektiv, såväl utifrån ett fruktbart samarbete mellan metalldetektorister och forskare som genom otillåtna ingrepp och olaglig handel. Frågan om hur man kan lösa de problem som uppstår i samband med verksamheten är fortfarande öppen. Det finns dock tydligt ett behov av ökad information och utbildning. Det materiella kulturarvet är allas gemensamma arv, ej endast för amatörer och forskare idag, utan också för kommande generationer

Metallia metsällä Sievin Evijärvellä – metallinilmaisinharrastajien tekemien löytökohteiden tarkastus ja niiden lähialueiden prospektointi

Artikkeli käsittelee arkeologisia tarkastuksia Sievissä syksyllä 2018 paikoilla, joista metallinilmaisinharrastajat olivat samana vuonna löytäneet muinaisesineitä. Harrastajat ilmoittivat löydöistä paikalliselle historioitsijalle, joka otti yhteyttä Oulun yliopiston arkeologian oppiaineeseen. Löydöt käsittivät suurehkon määrän pääosin rautakautisia esineitä ja niiden katkelmia Sievin Kiurunkankaalta ja Asunsaaresta. Saman vuoden lokakuussa teimme (kirjoittajat) ensimmäisen löytöpaikkojen tarkastuksen, harrastajat olivat mukana opastamassa kohteille. Marraskuussa tutkijaryhmämme palasi alueelle tekemään laajemman lähialueen kartoituksen. Molemmissa tutkimuksissa käytimme metallinilmaisimia. Kyseessä oli kontrolloitu metallinilmaisimen käyttö: prospektointi, jossa metallinilmaisimella läpikäyty alue dokumentoidaan perusvälinein GPS-laitteen jälkilokitiedostoa (tracklog) käyttäen. Artikkelissa esitetään tutkimusprosessi: kuljetut reitit, signaalien määrä, dokumentointi ja tehdyt löydöt. Lopuksi pohdimme lyhyesti metallinilmaisimen käyttöä niin arkeologisen tutkimuksen kuin harrastuksen välineenä, keskittyen erityisesti kulttuuriperintöresurssin vastuulliseen käyttöön