37 research outputs found
"Hei, tee meille se seitsemän veljeksen sauna": Aikuisen osallisuus lasten leikissä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää aikuisen osallisuutta ja osallistumista lasten leikkiin varhaiskasvatuksessa ja tunnistaa aikuisen osallistumisen tapoja leikissä sekä leikin kehittämisen kohtia. Tavoitteena tutkielmassa oli antaa vinkkejä ja lisätä ymmärrystä draamakasvatuksen vaikutuksesta aikuisen osallisuuden lisäämiseen. Aikuisen osallisuudesta lasten leikissä etsittiin ensin tietoa varhaiskasvatustyötä määrittävistä asiakirjoista, jonka jälkeen kuvattiin käsitteitä leikki, osallisuus, osallistuminen ja draamakasvatus.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää, jossa aineisto kerättiin kirjoituksina eteläsuomalaisen kunnan varhaiskasvattajilta kesällä 2019. Kasvattajat saivat jatkettavakseen joko tarinan A) Ryhmässä on ollut leikkihetki, jossa aikuinen on osallistunut. Kerro, mitä on tapahtunut. tai tarinan B) Ryhmässä on ollut leikkihetki, jossa aikuinen ei ole osallistunut. Kerro, mitä on tapahtunut. Kertomuksia palautui 46, joista kahdessa oli kaksi tarinaa ja yhdessä kolme. Tarinoita saatiin takaisin siis yhteensä 50, 29 kertomusta tarinaan A ja 21 kertomusta tarinaan B.
Tutkielmassa analysoitiin kasvattajien ajatuksia heidän osallistumisestaan lasten leikkiin. Kertomusten mukaan aikuinen luo turvallisuuden tunteen lapsen leikkeihin, hän on havainnoija ja aktiivinen osallistuja ja antaa lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Lisäksi analysoitiin, miten kasvattajat konkretisti osallistuivat leikkiin ja kuinka leikkiä voi kehittää yhdessä lasten kanssa. Kertomusten aikuiset olivat leikissä joko ulkokehällä tai leikkimässä mukana leikissä omana itsenään tai roolissa. Leikin kehittelyssä tärkeää oli leikillisyys ja aikuisen tuki tarvittaessa.
Kertomuksista pystyi lisäksi analysoimaan osiot aikuinen leikin sivustaseuraajana ja riitatilanteet leikissä. Sivustaseuraajana aikuinen toimi valvojana ja havainnoijana, leikki sujui ilman aikuista tai aikuisella oli muita tehtäviä hoidettavanaan. Ristiriitatilanteissa aikuisen tärkeä rooli oli ennaltaehkäistä riitoja ja erimielisyyksiä. Aikuinen toimi sovittelijana ja sovun rakentajana tai leikin kannattelijana. Aineistosta nousi aikuisen osallisuuden tärkeiksi keinoiksi heittäytyminen ja aktiivinen osallistuminen, jotta lasten leikistä tuli intensiivistä ja pitkäkestoista. Aikuinen oli leikeissä mukana havainnoijana, kannattelijana, leikkijänä ja sovittelijana. Draamakasvatuksen koulutusta lisäämällä saadaan lisättyä aikuisille rohkeutta heittäytyä lasten leikkiin ja tietoisuutta menetelmistä, joita voidaan käyttää leikin kehittelyssä
Intraluminal tracheal lipoma as a rare cause of dyspnoea in a dog
Background: Tracheal tumors are rarely diagnosed in veterinary medicine and the majority of tracheal neoplasia reported in adult dogs are malignant. Intratracheal lipoma has not been previously reported in the veterinary literature. Case presentation: A 7-year-old Briard dog was evaluated for inspiratory dyspnoea and an inspiratory wheeze. Cervical radiographs and tracheoscopic examination revealed an intratracheal mass that was surgically removed. The dog has been asymptomatic after the surgery. Conclusions: Based on histopathology, the mass was diagnosed as lipoma. To the authors' knowledge, this is the first published report of an intratracheal lipoma in the veterinary literature.Peer reviewe
Technical control of nanoparticle emissions from desktop 3D printing
Material extrusion (ME) desktop 3D printing is known to strongly emit nanoparticles (NP), and the need for risk management has been recognized widely. Four different engineering control measures were studied in real-life office conditions by means of online NP measurements and indoor aerosol modeling. The studied engineering control measures were general ventilation, local exhaust ventilation (LEV), retrofitted enclosure, and retrofitted enclosure with LEV. Efficiency between different control measures was compared based on particle number and surface area (SA) concentrations from which SA concentration was found to be more reliable. The study found out that for regular or long-time use of ME desktop 3D printers, the general ventilation is not sufficient control measure for NP emissions. Also, the LEV with canopy hood attached above the 3D printer did not control the emission remarkably and successful position of the hood in relation to the nozzle was found challenging. Retrofitted enclosure attached to the LEV reduced the NP emissions 96% based on SA concentration. Retrofitted enclosure is nearly as efficient as enclosure attached to the LEV (reduction of 89% based on SA concentration) but may be considered more practical solution than enclosure with LEV.Peer reviewe
Mapping of the potential to substitute plastic in food packaging in finnish supermarkets
Single-use plastics (SUP), which are extensively utilized in food packaging, are one notable cause for the constantly growing littering issue. This novel study is one of the first attempts to systemically analyze food packaging data to reveal the potential for plastic packaging material reduction or substitution by utilizing a primary packaging material summary of single items sold in Finnish supermarkets. The outcome of the study indicates considerable dissimilarities among product groups concerning used packaging materials, weight, share of plastic, and sales volume. The analysis identified sweets and ready-to-eat meals as product groups for which there is a clear need, but also the most potential, to reduce the use of single-use plastics in food packaging. In these specific product groups, the sales share in euros is high (over 2%) and plastic is widely used (48–51%). The share of primary packaging material is also at a notable level (5–7%). Additionally, both product groups are significantly affected by the SUP directive and create a notable risk for littering. For ready-to-eat meals, the substitution potential of plastic is estimated to be close to 2,000 tonnes in Finland. Even so, sustainability is not solely accomplished by a replacement of the conventional packaging material with completely new solutions, and it is evident that there is no single and all-inclusive solution for future food packaging. Instead, the way to more environmentally friendly packaging combines several solutions of 4Rs - Reduce, Reuse, Replace, and Recycle
Materiaalia lisäävän valmistuksen (3D-tulostus) kaasu- ja hiukkaspäästöt eri työvaiheissa
Materiaalia lisäävän valmistuksen (3D-tulostus) kaasu- ja hiukkaspäästöt eri työvaiheissa –tutkimushankkeessa selvitettiin 3D-tulostusalaan liittyvää työturvallisuutta kyselytutkimuksen, kokeellisten mittausten sekä mallinnuksen avulla. Tutkimustulosten perusteella työntekijät voivat altistua hiukkasmaisille epäpuhtauksille ja kaasumaisille yhdisteille hengitysteiden kautta 3D-tulostuksen eri työvaiheissa. Eri työvaiheita ovat 3D-tulostusmateriaalin käsittely, varsinainen 3D-tulostustyö, 3D-tulostetun kappaleen jälki- ja pintakäsittely sekä huolto- ja kunnossapitotyöt. Altistumisen havaittiin riippuvan mm. työvaiheesta, käytettävästä tulostustekniikasta sekä 3D-tulostusmateriaalista
Range-Finding Risk Assessment of Inhalation Exposure to Nanodiamonds in a Laboratory Environment
Peer reviewe
First-in-Human Study of 68 Ga-DOTA-Siglec-9, PET Ligand Targeting Vascular Adhesion Protein 1
Sialic acid-binding immunoglubulin-like lectin 9 (Siglec-9) is a ligand of vascular adhesion protein 1 (VAP-1). A gallium 68-labeled peptide of Siglec-9, 68Ga-DOTA-Siglec-9, holds promise as a novel PET tracer for imaging of inflammation. This first-in-human study investigated the safety, tolerability, biodistribution, and radiation dosimetry of this radiopharmaceutical. Methods: Six healthy males underwent dynamic whole-body PET/CT. Serial venous blood samples were drawn from 1-240 min after intravenous injection of 162 ± 4 MBq of 68Ga-DOTA-Siglec-9. In addition to gamma counting, the plasma samples were analyzed by high-performance liquid chromatography to detect intact tracer and radioactive metabolites. Radiation doses were calculated using the OLINDA/EXM 2.2 software. In addition, a patient with early rheumatoid arthritis was studied with both 68Ga-DOTA-Siglec-9 and 18F-FDG PET/CT to determine the ability of the new tracer to detect arthritis. Results: 68Ga-DOTA-Siglec-9 was well tolerated by all subjects. 68Ga-DOTA-Siglec-9 was rapidly cleared from blood circulation and several radioactive metabolites were detected. The organs with the highest absorbed doses were the urinary bladder wall (0.38 mSv/MBq) and kidneys (0.054 mSv/MBq). The mean effective dose was 0.022 mSv/MBq (range 0.020-0.024 mSv/MBq). Most importantly, however, 68Ga-DOTA-Siglec-9 was able to detect arthritis comparable to 18F-FDG. Conclusion: Intravenous injection of 68Ga-DOTA-Siglec-9 was safe and biodistribution is favorable for testing of the tracer in larger group of patients with rheumatoid arthritis planned in the next phase of clinical trials. The effective radiation dose of 68Ga-DOTA-Siglec-9 was within the same range as those of other 68Ga-labeled tracers. Injection of 150 MBq of 68Ga-DOTA-Siglec-9 would expose a subject to 3.3 mSv. These findings support the possible repeated clinical use of 68Ga-DOTA-Siglec-9, e.g., in trials aiming to elucidate the treatment efficacy of novel drug candidates
Learning digital literacy through digital storytelling : Master's thesis on Finnable 2020 Digital Storytelling Project by the University of Helsinki
Many international organizations have defined the so called 21st century learning skills that students should have in order to be successful in today's society. Digital literary is one of those skills. Experts say that schools do not really have the concrete tools to teach these skills. Research shows that digital storytelling is one way to develop many of the important 21st century skills. The purpose of this study is to analyze how students could develop their digital literacy by creating digital stories. More precisely, what kind of media content production, editing, and sharing skills will they learn by making their own video stories.
This study is based on Digital Storytelling Project by the University of Helsinki. The project was a part of Finnable 2020 research funded by Tekes. This study involves all the 6th graders that participated to the Digital storytelling project from Finland, a total of five classes. The research material consists of student and teacher interviews and video stories made by the students. The research material was analyzed with content analysis. The framework for the analysis was based on research on digital literacy, digital storytelling and film narrative.
The results of this study show that the students learned many digital literacy skills involving media content production by creating video stories. By making their stories the students learned to plan their own content, to search for relevant information and material to their stories, and to use mobile devices for filming. They also learned about filming, and how to deliver their own message through the video stories. By editing their stories the students practiced how to edit and remix pictures and videos with different video editing tools. By sharing their video stories with others the students learned how to share information, how to evaluate their own work and the work of others, how to consider the audience, and how to interact and influence through video stories.Monet kansainväliset organisaatiot ovat määritelleet sisältöjä niin kutsutuille 2000-luvun taidoille, joita oppilaiden tulisi hallita menestyäkseen tietoyhteiskunnassa. Digitaalinen lukutaito on yksi osa näitä tulevaisuuden taitoja. Asiantuntijoiden mukaan kouluilta puuttuu kuitenkin konkreettiset keinot näiden taitojen edistämiseksi. Aikaisemmat tutkimukset viittaavat siihen, että digitaalisen tarinankerronnan kautta voidaan kehittää monia tärkeitä 2000-luvun taitoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia millä tavoin oppilaiden digitaalista lukutaitoa voidaan kehittää videotarinoiden avulla. Tarkemman tutkimuksen kohteena on millaisia oman sisällön tuottamisen, muokkaamisen ja jakamisen taitoja oppilaat oppivat omia videotarinoita rakentamalla.
Tutkimus perustuu Helsingin yliopiston Digitaalisen tarinankerronnan projektiin, joka oli osa Tekesin rahoittamaa Finnable 2020 -tutkimushanketta. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki projektiin osallistuneet kuudennet luokat Suomesta, yhteensä viisi luokkaa. Tutkimuksen aineisto koostuu oppilas- ja opettajahaastatteluista, sekä oppilaiden rakentamista videotarinoista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Analyysirungon tukena käytettiin digitaaliseen lukutaitoon, digitaaliseen tarinankerrontaan sekä elokuvakerrontaan liittyvää tutkimustietoa.
Tulosten mukaan oppilaat oppivat monia digitaaliseen lukutaitoon liittyviä oman sisällön tuottamisen taitoja videotarinaprojektin aikana. Videotarinoita rakentaessaan oppilaat oppivat oman sisällön suunnittelua, tiedon ja materiaalin hankintaa, sekä mobiililaitteiden käyttämistä. Lisäksi he oppivat kuvaamiseen liittyviä asioita, sekä erilaisia keinoja tuoda omaa viestiään esille videotarinoiden kautta. Videotarinoita muokatessaan oppilaat harjoittelivat kuvien ja videoiden editointia sekä koostamista videomuokkaustyökalujen avulla. Jakaessaan omia videotarinoitaan muiden kanssa oppilaat oppivat, kuinka he voivat jakaa tietoa toisille, arvioida omaa ja toisten työtä, huomioida katsojia sekä olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa oman videotarinansa kautta