Ternimaidon laatu ja laatuun vaikuttavat tekijät itäsuomalaisilla lypsykarjatiloilla

Kestävän ja pitkäaikaisen lehmän pohja luodaan jo vasikkavaiheessa ja siksi alkukasvatuksen merkitys on hyvin tärkeää. Vasikka syntyy ilman immuniteettiä eli sillä ei ole vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan, koska lehmän istukka ei läpäise vasta-aineita emän verestä sikiöön. Vasta-aineet eli immunoglobuliinit (IgG) vasikka saa syntymänsä jälkeen hyvälaatuisesta emän ternimaidosta. Suomessa ei ole toteutettu aikaisemmin ternimaidon laatuun liittyvää tutkimusta ja siksi tässä työssä haluttiin selvittää, minkä laatuista ternimaitoa itäsuomalaisten lypsykarjatilojen lehmät lypsävät ja löytyykö tekijöitä, jotka oleellisesti vaikuttavat ternimaidon laatuun. Tutkimus tehtiin osana Kestävä karjatalous -hanketta. Lypsykarjatiloihin oltiin yhteydessä ItäMaidon tuottajakirjeen kautta sekä osaan tiloista suoralla kontaktilla. Tutkimukseen osallistui 103 maitotilaa. Tutkimuksesta kiinnostuneille tiloille lähetettiin kyselykaavakkeet sekä ternimaitonäytteitä varten tarvikkeet. Tutkimuksen aluksi suoritettiin pilottikoe, jossa kerättiin maitotiloilta 49 ensimmäisen lypsyn ternimaitonäytettä (40 dl ja 10 ml näytteet), joista 4 dl näytteiden avulla testattiin ternimaitotutkimukseen soveltuvat laitteet (kolostrometri ja Brix 32 % -refraktometri). Pienemmät 10 ml:n näytteet tutkittiin Movetin Kuopion laboratoriossa, josta saatiin vertailukelpoiset tulokset refraktometrille (r=0.86). Varsinaisessa tutkimuksessa tutkittiin 1 232 ternimaitonäytettä refraktometrin avulla 103 maitotilalta ja selvitettiin laatuun vaikuttavia tekijöitä tilojen täydentämien taustatietokaavakkeiden avulla. Taustatiedot käsiteltiin Webropol-kyselytyökalulla. Tuottajat ottivat ternimaitonäytteet mahdollisimman pian poikimisen jälkeen ensimmäisestä lypsystä ja pakastivat näytteet. Pakastetut näytteet noudettiin tiloilta myöhemmin analysoitavaksi. Brix %:n arvot vaihtelivat 6% - 32 %:iin, ka 21,3 %. Tavoitteellinen Brix % -tulos on 22 %, jolloin ternimaito on laadultaan hyvää ja sisältää 50g/l immunoglobuliinejä . Lehmän poikimakerralla näyttäisi olevan vaikutusta ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen (p= 0,001). Vasta-ainepitoisuudeltaan hyvälaatuista ternimaitoa tuottivat 4 tai yli 4 kertaa poikineet lehmät. Lehmän rodulla todettiin olevan myös vaikutusta vasta-ainepitoisuuteen (p=0,003). Holstein-rotuisilla vasta-ainepitoisuus oli keskimäärin korkeampi kuin muilla roduilla. Saatujen tulosten perusteella ternimaidon laatua tulisi ehdottomasti tutkia tiloilla, koska ternimaidon laatu vaihteli kovasti lehmien välillä. Vastasyntyneelle vasikalle tulisi antaa vain hyvälaatuista ternimaitoa mahdollisimman pian syntymästä ja riittävän paljon, jotta vasikan hyvä alkulähtö elämään olisi turvatt

Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa : Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi

Lapsella on varhaiskasvatuslain mukaan oikeus kehityksen ja oppimisen tukeen. Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti, jolloin lähtökohtana tulee olla lapsen osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Työryhmä selvitti tuen toteutumista koostamalla selvitys- ja tutkimustietoa, toteuttamalla valtakunnallisen kyselyn sekä järjestämällä varhaiskasvatuksen järjestäjille ja vanhemmille pienryhmäkeskusteluja. Selvityksen pohjalta annetaan ehdotus tuen mallista, jossa kuvataan kaikille lapsille tarjottavan tuen, tuen tehostamisen sekä erityisen tuen periaatteet, muodot ja rakenteet. Selvityksen mukaan inkluusion käsite on varhaiskasvatuksen ammattilaisille epäselvä ja sitä kuvataan tuen järjestämisen paikan kautta. Kehityksen ja oppimisen tuen saatavuuden ja toteutumisen vaihtelu asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Tuen vaihtelevuus ja toteutumattomuus korostuvat yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja perhepäivähoidossa. Lapsen oikeus tukeen sekä pedagogiseen varhaiskasvatukseen nousee haasteeksi erityisesti silloin, kun lapsen tarvitsema tuki on vaativaa. Jatkossa tuen toteutumista tulee yhdenmukaistaa ja lasten asemaa tasa-arvoistaa kirjaamalla lakiin tuen malli, vahvistamalla henkilöstön tukeen liittyvää osaamista sekä kiinnittämällä erityistä huomiota vaativaan tukeen. Inkluusioperiaatetta varhaiskasvatuksen kehittämisessä tulee konkretisoida ja henkilöstön inkluusioon liittyvää ymmärrystä ja osaamista lisätä

Ternimaidon laatu ja laatuun vaikuttavat tekijät : Itäsuomalaisilla lypsykarjatiloilla

Tiivistelmä Työn tavoitteena oli selvittää, minkä laatuista ternimaitoa itäsuomalaisten tilojen lehmät lypsävät ja mitkä tekijät vaikuttavat ternimaidon laatuun. Suomalaista tutkimusta ternimaidon laatuun liittyen ei ole aiemmin tehty. Vasikka syntyy ilman immuniteettiä eli sillä ei ole vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Vasta-aineet vasikka saa emän ternimaidosta. Ternimaito sisältää paljon rasvaa, valkuaista, vitamiineja ja vasikan kasvua edistäviä aineita. Ternimaitoa on tärkeää käsitellä puhtaasti ja hyvälaatuista ternimaitoa kannattaa säilöä pakastimeen. Ternimaitoa on hyvä juottaa vasikalle heti sen syntymän jälkeen, koska vasta-aineiden imeytyminen heikkenee ajan kuluessa. Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistoa kerättiin syyskuusta 2013 toukokuuhun 2014 saakka. Tutkimukseen osallistui 100 lypsykarjatilaa Itä-Suomen alueelta. Saatu aineisto koostui 1232 ternimaitonäytteestä ja niiden mukana tulleista taustatietokaavakkeista. Ternimaitonäytteistä tutkittiin vasta-ainepitoisuus Brix -32 % refraktometrillä. Taustatietojen perusteella tutkittiin ternimaidon laatuun vaikuttavia tekijöitä tilastollisesti. Brix % - tulokset vaihtelivat 6 % - 32 % välillä, keskiarvon ollessa 21,3 %. Tavoitteellinen Brix % - tulos on 22 %, jolloin ternimaito on laadultaan hyvää. Lehmän poikimakerralla näyttäisi olevan vaikutusta ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen. Vasta-ainepitoisuudeltaan hyvälaatuista ternimaitoa tuottivat 4 tai yli 4 kertaa poikineet lehmät. Lehmän rodulla todettiin olevan myös vaikutusta vasta-ainepitoisuuteen. Holstein−rotuisilla vasta-ainepitoisuus oli keskimäärin korkeampi kuin muilla roduilla. Saatujen tuloksien perusteella kannustamme tilallisia testaamaan ensimmäisen ternimaidon laadun, koska ternimaidon laatu vaihteli kovasti lehmien välillä.Abstract The aim of this thesis was to examine the quality of colostrums produced on the farms of Eastern Finland and the factors affecting quality. Research related to the quality of colostrum has not been done in Finland before. A calf is born without immunity, so it does not have antibodies against pathogens. The calf receives antibodies from maternal colostrum. Colostrum contains a lot of fat, protein, vitamins and substances that enhance the calf’s growth. High hygiene standards are important in handling colostrum, and good quality colostrum is worth preserving in the freezer. It is better to feed the calf with colostrum immediately after birth because the absorption of antibodies decreases with time. The research was conducted quantitative study. The data were collected from September 2013 to May 2014. 100 dairy farms in Eastern Finland area participated in the study. The obtained data consisted of 1232 milk samples and they came with background information. Colostrum samples were tested for antibody concentration Brix -32 % refractometer. On the basis of background information the factors related to colostrum quality were examined statistically. The results of the Brix % - testing ranged from 6 % - 32 %, with an average of 21,3 %. The target result is 22 %, when colostrum quality is good. The number of the cow’s calvings seems to have an effect on the colostrum’s antibody concentration. Cows that had calved four or more times produced colostrum with good antibody concentration. It was also discovered that the cow breed has an effect on antibody concentration. The Holstein breed antibody concentration was on average, higher than that of other breeds. Based on the results, we are encouraging farm owners to test the first colostrum’s quality because colostrum quality varied a lot between cows

Kirjaamon toimintaohje : Case Rovaniemen kaupunki

Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen työ, joka sisältää toiminnallisen tuotoksen sekä teoriaosuuden. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa konkreettinen tuotos työelämän tarpeisiin. Toiminnalliseen työhön kuuluu myös teo-riaosuus, johon työn tuotos perustuu. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Rovaniemen kaupungin Asiahallinta- ja tietopalvelut -tiimi. Työn tarkoitus oli kehittää Rovaniemen kaupunginkirjaamon toimintaa laatimalla kirjaamoon toimintaohje. Ohjeistuksella yhtenäistetään kirjaamon toimintatapoja ja avustetaan kirjaamotyöntekijöitä. Tavoitteena oli kirjaamon toiminnan laadun varmistaminen ja parantaminen. Opinnäytetyö koostuu kaupunginkirjaamon toimintaohjeesta ja ohjetta tukevasta teoriaosuudesta. Teoriaosuuteen on avattu asianhallinnan, kirjaamisen ja kirjaamotoiminnan käsitteitä niiltä osin, kuin ne erityisesti vaikuttavat kirjaamon toimintaan. Asianhallintaa ja kirjaamotoimintaa ohjaavia lakeja, säädöksiä ja suosituksia on myös esitelty teoriaosuudessa. Teoriaosuuden tarkoitus on antaa yleinen käsitys asianhallinnasta ja siitä, mihin kirjaamotoiminta perustuu. Teoriaosuutta on selvitetty alan kirjallisuuden, lakien, organisaation omien aineistojen sekä internetistä löytyvän aineiston pohjalta. Käytännön kirjaamotyötä on avattu kirjaamon toimintaohjeella. Ohjeessa selitetään yksityiskohtaisesti Rovaniemen kaupunginkirjaamon jokapäiväiset tehtävät, kuten postin käsittely, asioiden reitittäminen ja asioiden kirjaaminen asianhallintajärjestelmään. Kirjaamon toimintaohje on laadittu Rovaniemen kaupungin toimintatapojen mukaan ja määräyksiin perustuen. Valmiin ohjeen on tarkastanut kaupungin asia-kirjahallinnon ohjausryhmä. Tämä opinnäytetyö oli osa kirjaamon kehittämistä. Työn tuotoksena syntynyttä toimintaohjetta tullaan päivittämään tarpeen mukaan, jotta se pysyy ajan tasalla ja siitä on apua kirjaamotyöntekijöille tulevaisuudessakin. Ohje on otettu käyttöön kirjaamossa, ja se on osoittautunut tarpeelliseksi työvälineeksi.This is a functional thesis that includes an end product and a theory part. The aim of the functional thesis was to create an actual product to benefit the commissioner. The functional thesis also includes theory that supports the product. This thesis was commissioned by the team of City of Rovaniemi Archive and Information Management. The objective of this thesis was to improve the everyday functions of the City of Rovaniemi registry office, by creating a guidebook. The purpose of the guidebook is to unify the procedures used at the registry office and to help the staff to do their job. The aim was to ensure and to improve the service quality of the registry office. The thesis includes the guidebook and a theory part that supports the instructions. In the theory part the basis of the information management has been explained, focusing to the concept of the registry office. Also the laws guiding the information management have been introduced. The purpose of the theory part is to provide an overview of information management and introduce the operations of registry office. Theory has been researched from the literature, laws, organization’s own material and from the internet. The guidebook helps to understand the customs of the registry office and it provides detailed instructions to the everyday work, like handling and forwarding the mail, and registering documents to the case management system. The guidebook was written by adapting to the policy of the City of Rovaniemi and in accordance with the laws. The completed guidebook has been checked by the document management supervising team. This thesis was a part of the improvement work of the registry office. The guidebook would be updated regularly to maintain the authenticity and the assistance that it provides. The guidebook is in use at the city registry office and it has proven to be useful instrument in helping the staff.Työhön liittyy erillinen kirjaamon toimintaohje

Psyykkinen sairaus perheessä - perheenjäsenten kokemuksia arjesta ja selviytymisestä

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata perheenjäsenten kokemuksia psyykkisestä sairaudesta sekä heidän arkielämäänsä, kun perheessä on jollain perheenjäsenellä psyykkinen sairaus. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää psykiatrisen perhehoitotyön kehittämisessä. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla voidaan arvioida ja kehittää perheenjäsenille annettavaa tukea ja apua, kun perheessä on jollain perheenjäsenellä psyykkinen sairaus. Tutkimusaineiston muodostivat kymmenen perheenjäsenen kirjoittamaa esseetä, kaksi teemahaastattelua ja kaksi ryhmähaastattelua. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Psyykkisen sairauden hyväksymisen kannalta on tärkeää se, miten perheenjäsen ja ympäristö suhtautuvat psyykkiseen sairauteen ja sairastuneeseen. Perheenjäsenten omaan suhtautumiseen vaikuttivat, miten avoimesti psyykkisestä sairaudesta puhuttiin ja pidettiinkö psyykkistä sairautta samanarvoisena somaattisten sairauksien kanssa. Hyväksymiseen vaikutti myös, se oliko mahdollista syyllisyyttä käsitelty. Perheenjäsenten tietoinen sopeutuminen sairauteen auttoi hyväksymään sairauden. Merkityksellistä oli sairastuneen suhde perheenjäseniin. Ympäristön suhtautuminen sairauteen ja sairastuneeseen liittyi lähiympäristön suhtautumiseen sekä median antamaan kuvaan psyykkisistä sairauksista. Perheenjäsenet kuvasivat saaneensa monenlaista apua arkipäiväänsä läheisen sairastuttua psyykkisesti. Perheenjäsenet saivat apua sosiaalisesta tukiverkostostaan eli läheisiltä, vertaisryhmistä sekä hoitojärjestelmästä. Tietoa perheenjäsenet etsivät itse sekä saivat hoitojärjestelmästä ja lapsiperheille tarkoitetuista projekteista. Tiedon avulla he ymmärsivät paremmin sairautta ja sairauden vaikutusta arkipäivään. Sairastuneen huolenpitoa ja etujen valvontaa kuvattiin selviytymistä tukevana toimintona, jolla perheenjäsenet tarkoittivat ajan tasalla oloa ja valvontaa, aktiivista roolia hoidossa sekä yhteydenpitoa sairastuneeseen. Perheenjäsenet kuvasivat selviytymisen muuttuneen sairauden eri vaiheissa ja näkivät tulevaisuudessa uhkia, mutta uskoivat sekä heidän itsensä ja sairastuneen selviytyvän. Avainsanat: Perhehoitotyö, perheenjäsen, psyykkinen sairaus, selviytyminen, tuk

Psyykkinen sairaus perheessä - perheenjäsenten kokemuksia arjesta ja selviytymisestä

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata perheenjäsenten kokemuksia psyykkisestä sairaudesta sekä heidän arkielämäänsä, kun perheessä on jollain perheenjäsenellä psyykkinen sairaus. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää psykiatrisen perhehoitotyön kehittämisessä. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla voidaan arvioida ja kehittää perheenjäsenille annettavaa tukea ja apua, kun perheessä on jollain perheenjäsenellä psyykkinen sairaus. Tutkimusaineiston muodostivat kymmenen perheenjäsenen kirjoittamaa esseetä, kaksi teemahaastattelua ja kaksi ryhmähaastattelua. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Psyykkisen sairauden hyväksymisen kannalta on tärkeää se, miten perheenjäsen ja ympäristö suhtautuvat psyykkiseen sairauteen ja sairastuneeseen. Perheenjäsenten omaan suhtautumiseen vaikuttivat, miten avoimesti psyykkisestä sairaudesta puhuttiin ja pidettiinkö psyykkistä sairautta samanarvoisena somaattisten sairauksien kanssa. Hyväksymiseen vaikutti myös, se oliko mahdollista syyllisyyttä käsitelty. Perheenjäsenten tietoinen sopeutuminen sairauteen auttoi hyväksymään sairauden. Merkityksellistä oli sairastuneen suhde perheenjäseniin. Ympäristön suhtautuminen sairauteen ja sairastuneeseen liittyi lähiympäristön suhtautumiseen sekä median antamaan kuvaan psyykkisistä sairauksista. Perheenjäsenet kuvasivat saaneensa monenlaista apua arkipäiväänsä läheisen sairastuttua psyykkisesti. Perheenjäsenet saivat apua sosiaalisesta tukiverkostostaan eli läheisiltä, vertaisryhmistä sekä hoitojärjestelmästä. Tietoa perheenjäsenet etsivät itse sekä saivat hoitojärjestelmästä ja lapsiperheille tarkoitetuista projekteista. Tiedon avulla he ymmärsivät paremmin sairautta ja sairauden vaikutusta arkipäivään. Sairastuneen huolenpitoa ja etujen valvontaa kuvattiin selviytymistä tukevana toimintona, jolla perheenjäsenet tarkoittivat ajan tasalla oloa ja valvontaa, aktiivista roolia hoidossa sekä yhteydenpitoa sairastuneeseen. Perheenjäsenet kuvasivat selviytymisen muuttuneen sairauden eri vaiheissa ja näkivät tulevaisuudessa uhkia, mutta uskoivat sekä heidän itsensä ja sairastuneen selviytyvän. Avainsanat: Perhehoitotyö, perheenjäsen, psyykkinen sairaus, selviytyminen, tuk

Emotion pixies Weepybold, Angrybold, Afraidybold and Happybold help children recognize emotions

English translation of the article: "Tunnepeikot Nyyhky, Äksy, Säikky ja Hymy tutustuttavat lapsia tunteisiin". Translation: Tuomo SuontaustaHow do you feel when you're sad? Where in your body you feel the sorrow? What does help you when you're feeling sad? Children consider these questions in kindergartens with emotion pixies Weepybold, Angrybold, Afraidybold and Happybold. Emotional competencies, i.e. identifying, recognising and controlling one's emotions, develop in social interaction with other people. There are several intervention programmes designed for children's social-emotional development, one of which is Papilio, a programme for preschool education. It is currently under study at the Department of Education in the University of Jyväskylä.nonPeerReviewe

Tunnepeikot Nyyhky, Äksy, Säikky ja Hymy tutustuttavat lapsia tunteisiin

Miltä sinusta tuntuu silloin, kun olet surullinen? Missä kohtaa suru tuntuu kehossasi? Mikä sinua auttaa, kun tunnet surua? Lapset pohtivat näitä kysymyksiä tunnepeikkojen Nyyhkyn, Äksyn, Säikyn ja Hymyn kanssa päiväkodeissa. Tunnetaidot eli tunteiden nimeäminen, tunnistaminen ja säätely ovat taitoja, jotka kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Tunnekasvatukseen on kehitetty useita interventio-ohjelmia, joista yksi, varhaiskasvatukseen kehitetty Papilio-ohjelma on tutkimuskohteena Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella.nonPeerReviewe