Sähköisten terveyspalveluiden opetus lääketieteessä

Vertaisarvioitu.Digitalisaation myötä terveydenhuollon toiminnot muuttuvat nopeasti, ja sähköiset työkalut sekä palvelut ovat jo arkipäivää. Vaikutukset näkyvät koulutustarpeena, koska terveydenhuollon ammattilaisten digiosaaminen tulee turvata. Lääkärien peruskoulutuksen tulisi sisältää etälääketiedettä ja sähköisen terveydenhuollon palveluja (e-health) koskevaa opetusta. Kansallisessa MEDigi-hankkeessa määriteltiin suomalaisen e-health-opetuksen aihealueet ja tehtiin niille ydinainesanalyysi. Työryhmän työn perusteella määräytyi kaksitoista e-health-opetukseen soveltuvaa aihealuetta lääketieteen ja hammaslääketieteen peruskoulutuksessa. Niiden sisältämien opetusaiheiden keskeisyys määriteltiin kolmiportaisesti. Tuloksia sovellettiin pilottina Oulun yliopistossa lääketieteen viidennen vuosikurssin opiskelijoille toteutettuun teemapäivään, jonka opetussisältö muokattiin vastaamaan ydinainesanalyysin tuloksia. Opetus toteutettiin koronapandemian takia kokonaan etäopetuksena. Jatkossa tavoitteena on kansallisesti integroida ydinainesanalyysiin perustuva e-health-opetus suomalaiseen lääkärikoulutukseen

Sähköisten terveyspalveluiden opetus lääketieteessä

Vertaisarvioitu.Digitalisaation myötä terveydenhuollon toiminnot muuttuvat nopeasti, ja sähköiset työkalut sekä palvelut ovat jo arkipäivää. Vaikutukset näkyvät koulutustarpeena, koska terveydenhuollon ammattilaisten digiosaaminen tulee turvata. Lääkärien peruskoulutuksen tulisi sisältää etälääketiedettä ja sähköisen terveydenhuollon palveluja (e-health) koskevaa opetusta. Kansallisessa MEDigi-hankkeessa määriteltiin suomalaisen e-health-opetuksen aihealueet ja tehtiin niille ydinainesanalyysi. Työryhmän työn perusteella määräytyi kaksitoista e-health-opetukseen soveltuvaa aihealuetta lääketieteen ja hammaslääketieteen peruskoulutuksessa. Niiden sisältämien opetusaiheiden keskeisyys määriteltiin kolmiportaisesti. Tuloksia sovellettiin pilottina Oulun yliopistossa lääketieteen viidennen vuosikurssin opiskelijoille toteutettuun teemapäivään, jonka opetussisältö muokattiin vastaamaan ydinainesanalyysin tuloksia. Opetus toteutettiin koronapandemian takia kokonaan etäopetuksena. Jatkossa tavoitteena on kansallisesti integroida ydinainesanalyysiin perustuva e-health-opetus suomalaiseen lääkärikoulutukseen

Sähköisten terveyspalveluiden opetus lääketieteessä

publishedVersio

Jäähdytyspaneelien ja -palkkien käyttöaikainen huoltotarve ja toimistotyöntekijöiden asiakastyytyväisyys jäähdytykseen

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja vertailla kahden eri jäähdytyskattojärjestelmän, jäähdytyspaneelien ja -palkkien, käyttöaikaista huoltotarvetta ja selvittää toimistotyöntekijöiden tyytyväisyyttä olemassa olevaan kesäajan jäähdytykseen. Huoltotarvetta pyrittiin kartoittamaan strukturoidun haastattelun avulla. Haastateltavina oli kahden eri kiinteistön kiinteistöhuollosta vastaavat henkilöt. Järjestelmien asiakastyytyväisyyttä selvitettiin sähköisen sisäilmastokyselyn avulla. Haastatteluiden kautta selvisi, että kummassakin kiinteistössä sekä paneeli- että palkkikohteessa suljettu jäähdytysvesijärjestelmä ei kuulunut säännöllisten huoltojen piiriin kuin kylmäkoneikoiden osalta. Järjestelmien puhdistusta ei ollut resursoitu kenellekään, ja tämän vuoksi puhdistusta ei ollut suoritettu vielä kertaakaan. Kiinteistöhuolto oli saanut kummankin järjestelmän osalta paljon palautetta käyttäjiltä. Palkkikohteessa palaute liittyi vedon tunteen esiintymiseen ja liian alhaisiin lämpötiloihin, kun taas paneelikohteessa takuuaika vaikutti palautteen määrään ja palaute koski suurempia järjestelmän ohjaukseen liittyviä ongelmia. Sähköisestä asiakastyytyväisyyskyselystä saatu aineisto antoi kuvan kesäajan sisäilmasto-olosuhteista kahden eri kiinteistön avotoimistossa. Selkeimmät erot kahden eri kiinteistön vastaajien kesken liittyivät työympäristöön: vedon tunteen, kuivan ilman ja epämiellyttävien hajujen ja pölyjen esiintymiseen sisäilmassa. Jäähdytyspalkkikohteessa näitä sisäilmasto-ongelmia havaittiin useammin kuin paneelikohteessa. Käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastausprosentti jäi 45:een eli varsin pieneksi. Aineiston koko nähtiin kuitenkin tarpeeksi kattavana johtopäätösten tekemiseksi. Aineistoa analysoitaessa huomattiin vastaajan sukupuolen vaikutus vastauksiin. Tämä tulee ottaa huomioon, koska palkkikohteen vastaajat kaikki olivat naisia, kun taas paneelikohteessa miesvastaajia oli 60 %. Tutkimus olisi ollut hyvä suorittaa lähempänä kesäaikaa, jolloin vastaajien tämänhetkiset tunneperäiset kokemukset eivät vaikuta vastausaineistoon. Vastauksia analysoitaessa on muistettava ihmisten yksilöllisten erojen vaikutus vastauksiin ja tutkimuksin havaittu virhemarginaali; parhaaseenkin sisäilmastoon tyytyväisiä on enintään 85 % vastaajista

eHealth competence building for future doctors and nurses:attitudes and capabilities

Abstract Background: Digitalisation is rapidly changing health care processes and the health care sector, thus increasing the need to improve the digital competence of future health care professionals. Purpose: The aim of this study was to describe the attitudes of medical and nursing students towards digital health based on self-evaluation as well as to compare the differences in perceptions between the two student groups. Methods: A cross-sectional study was conducted as an online survey using the Webropol in April 2021 at the University of Oulu and Oulu University of Applied Sciences in Finland. The survey questionnaire consisted of seven background questions and 16 statements on a five-point Likert scale (fully disagree to fully agree) to survey student attitudes towards eHealth, and their digital capabilities. Results: A total of 250 medical and nursing students were invited to participate in the study and 170 of them took the survey (response rate 68 %). Of those answered, 38 % (n = 64) were nursing and 32 % (n = 106) medical students. Students generally had a positive attitude towards eHealth and health care digitalisation. The differences in perceptions and preparedness between medical and nursing students were surprisingly small in the two student groups. There was a statistically significant difference between the two groups in three out of 16 statements: these were related to changes in the roles of health care professionals and patients as well as the students’ knowledge of information contained in the national patient portal. Conclusions: The results of this study provide a good starting point for further harmonisation of the curriculum for both health professional groups regarding the teaching of eHealth and telemedicine