Mielenterveyskuntoutujan askeleita työelämään : saatu tuki ja kohdatut ongelmat

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Selvitin pro gradu -tutkielmassani mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokemuksia työhön paluuta edistävistä, merkityksellistä asioista sekä peilasin näitä kokemuksia palvelujärjestelmiin ja niiden mahdollisiin kipukohtiin kuntoutujan näkökulmasta. Haastattelin tutkielmaani varten seitsemää Mielenterveyden keskusliiton Ammatillisen kuntoutumisen tukipisteen toimintaan osallistunutta pysyvällä - tai määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa mielenterveyskuntoutujaa, jotka olivat matkalla työelämään tai toimivat kuntouttavassa työssä. Käytin omana analyysitapanani teemoittelua. Pro gradu -tutkielmaani tehdessä tuli selvästi esiin, että työelämään siirtymisessä kaivataan toisten tukea, mutta samalla myös omaa motivoitumista. Tuen saaminen lisäsi haastateltavien uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Siten toivon herääminen on myös osa liikettä pois eristäytyneisyydestä kohti avoimuutta ja yhteyttä. Tärkeinä merkityksellisenä asiana työhönpaluu -prosessissa nousi myös eri mahdollisuuksista kokoavasti annetun tiedon merkitys, joka kuitenkin nousi esiin erityisenä palvelujärjestelmän kipukohtana. Kuntoutujan kanssa työskennellessä tulisikin informoida kuntoutujaa asioista, jotka eivät välttämättä juuri silloin ole täysin ajankohtaisia, mutta joka voi jäädä mielenterveysongelmista kärsivien mieleen ja olla myöhemmin hyvä vaihtoehto. Jokaisen kuntoutujan parissa työskentelevän on tärkeä pitää mielessä, että kuntoutuminen on mahdollista ja työelämään paluun tulisi olla esillä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa; tällöin mahdollisia vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi työskentely Klubitaloilla tai työkeskuksissa. Haastateltavien puheesta tuli kuitenkin esiin se, että työhön paluu on liian paljon oman aktiivisuuden varassa ja oma aktiivisuus voi olla mielenterveyskuntoutujilla heikompaa kuin niin sanotun”normaaliväestön” piirissä. Pro gradu -tutkielmani keskeisiä tuloksia on se, että palvelujärjestelmän ja asiakkaan välinen suhde on usein asiakasta passivoiva, koska se on palvelut ovat hajallaan, keskitettyä ohjausta ei ole ja liian paljon on kuntoutujan oman aktiivisuuden varassa. Työhön ohjaavia palveluketjuja, johon kuuluisi muun muassa koulutusta ja työnhakua tulisikin kehittää lisää. Matkalla työelämään ei useinkaan riitä, että levätään aikansa, vaan tarvitaan mahdollisuutta työskennellä omien voimavarojen puitteissa. Tämä ei useinkaan onnistu ns. avoimilla työmarkkinoilla, jotka eivät aina jousta esimerkiksi työajan osalta. Mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita kohdatessa on muistettava, että mielenterveysongelmista kuntoutuminen ja työkykyiseksi tuleminen on mahdollista monipuolisella hoidolla ja kuntoutuksella. Myös hoitosuhteiden ja hoitoketjujen toimivuuteen olisi tärkeää kiinnittää huomiota

The implications of climate change for extreme weather events and their socio-economic consequences in Finland

This publication reports on the main findings of the entire TOLERATE project, which was an integrated natural science – social science project for the assessment of climate changed induced changes of extreme weather events and their social-economic consequences at a regional level. It includes regional projections of changes in climate conditions in Finland, with special reference to (short) periods with extremely abundant and extreme scant precipitation respectively. Based on these projections changes in river flood risks are assessed for two water shed areas by means of hydrological models. The resulting flood maps for events with different return times are subsequently evaluated with respect to their direct damage cost and with respect to the overall macroeconomic impacts in the region. With the aid of a group decision support system alternative flood risk mitigation options (investment alternatives) were preliminary explored with the aim to arrive at a ranking of alternatives based on a mix of criteria.Tässä julkaisussa esitellään keskeiset tulokset TOLERATE-projektista, joka oli luonnon- ja yhteiskuntatieteellinen projekti, jossa arvioitiin ilmastonmuutoksesta aiheutuvia äärimmäisiä sääolosuhteita ja niiden sosio-ekonomisia vaikutuksia alueellisella tasolla. Tarkasteluun sisältyvät laskelmat Suomen ilmastoolosuhteiden alueellisista muutoksista ja erityisesti tutkittiin (lyhyitä) ajanjaksoja, jolloin sademäärät olivat poikkeuksellisen runsaita tai vähäisiä. Näiden laskelmaarvioiden pohjalta laskettiin jokien tulvariskit kahdella vesistön valuma-alueella hydrologisten mallien avulla. Työn tuloksena syntyneiden erilaisten sääilmiöiden tulvakarttojen avulla arvioitiin suorien tulvavahinkojen määrät sekä kokonaistaloudelliset vaikutukset alueelle ottaen huomioon tulvan ajallinen kesto. Asiantuntijaistunnon avulla kehiteltiin alustavia tulvariskien pienentämistoimenpiteitä (ratkaisuvaihtoehtoja) tavoitteena luokitella vaihtoehtoja eri arvosteluperusteiden yhdistelmän perusteella

Efficiency of Private Household Sand Filters in Removing Nutrients and Microbes from Wastewater in Finland

Sand filters have been shown to be an economic and effective solution for wastewater treatment in private households, although the removal of phosphorus (P) may be insufficient. However, P removal can be improved by adding a P-adsorbing material, such as biotite, into the sand filters. The physico-chemical characteristics and the microbial quality of the effluents of family-scale sand filters without adsorbing media (SF), sand filters with a biotite layer (B), and sand filters with a modular filter (MB) were followed for one year. Sand filters with a biotite layer displayed the highest capacity to remove nitrogen (N) and biological oxygen demand BOD7. The efficiency of these filters did not depend on the age of the filter or the season. The P load of the effluent did not differ between sand filters with and without a biotite layer, but the modular sand filter failed to adequately reduce P. The treatment efficiency of sand filters without biotite decreased with increasing age. These private household sand filters can be a good way to treat domestic wastewaters, since these generally comply with the minimum requirements of a Finnish Decree (157/2017). However, enteric viruses (noro- and adenoviruses) were commonly found in the effluents, and the numbers of Escherichia coli were often above 103 colony forming units (CFU) 100 mL−1 (limit for the the EU Bathing Water Directive 2006/7/EC) for good water quality), signifying a risk of microbial contamination of nearby drinking water wells, as well as bathing and irrigation waters

The implications of climate change for extreme weather events and their socio-economic consequences in Finland

This publication reports on the main findings of the entire TOLERATE project, which was an integrated natural science ? social science project for the assessment of climate changed induced changes of extreme weather events and their social-economic consequences at a regional level. It includes regional projections of changes in climate conditions in Finland, with special reference to (short) periods with extremely abundant and extreme scant precipitation respectively. Based on these projections changes in river flood risks are assessed for two water shed areas by means of hydrological models. The resulting flood maps for events with different return times are subsequently evaluated with respect to their direct damage cost and with respect to the overall macroeconomic impacts in the region. With the aid of a group decision support system alternative flood risk mitigation options (investment alternatives) were preliminary explored with the aim to arrive at a ranking of alternatives based on a mix of criteria.Adaptation, climate change, cost-benefit analysis, decision support, flood risk, hazard economics, regional climate scenario