Healthcare professionals' perceptions on medication communication challenges and solutions - text mining and manual content analysis-cross-sectional study

Background Communication challenges contribute to medication incidents in hospitals, but it is unclear how communication can be improved. The aims of this study were threefold: firstly, to describe the most common communication challenges related to medication incidents as perceived by healthcare professionals across specialized hospitals for adult patients; secondly, to consider suggestions from healthcare professionals with regard to improving medication communication; and thirdly, to explore how text mining compares to manual analysis when analyzing the free-text content of survey data. Methods This was a cross-sectional, descriptive study. A digital survey was sent to professionals in two university hospital districts in Finland from November 1, 2019, to January 31, 2020. In total, 223 professionals answered the open-ended questions; respondents were primarily registered nurses (77.7 %), physicians (8.6 %), and pharmacists (7.3 %). Text mining and manual inductive content analysis were employed for qualitative data analysis. Results The communication challenges were: (1) inconsistent documentation of prescribed and administered medication; (2) failure to document orally given prescriptions; (3) nurses' unawareness of prescriptions (given outside of ward rounds) due to a lack of oral communication from the prescribers; (4) breaks in communication during care transitions to non-communicable software; (5) incomplete home medication reconciliation at admission and discharge; (6) medication lists not being updated during the inpatient period due to a lack of clarity regarding the responsible professional; and (7) work/environmental factors during medication dispensation and the receipt of verbal prescriptions. Suggestions for communication enhancements included: (1) structured digital prescriptions; (2) guidelines and training on how to use documentation systems; (3) timely documentation of verbal prescriptions and digital documentation of administered medication; (4) communicable software within and between organizations; (5) standardized responsibilities for updating inpatients' medication lists; (6) nomination of a responsible person for home medication reconciliation at admission and discharge; and (7) distraction-free work environment for medication communication. Text mining and manual analysis extracted similar primary results. Conclusions Non-communicable software, non-standardized medication communication processes, lack of training on standardized documentation, and unclear responsibilities compromise medication safety in hospitals. Clarification is needed regarding interdisciplinary medication communication processes, techniques, and responsibilities. Text mining shows promise for free-text analysis.Peer reviewe

Pain Assessment Among Non-Communicating Intellectually Disabled People Described by Nursing Staff

The purpose of this study was to describe pain assessment among non-communicating intellectually disabled people living in long term care described by nursing staff. The target group of the study consisted of the nursing staff working at seven mental retardation units in different parts of Finland. The data were collected during spring 2008 by a semi-structured questionnaire (Non-communicating Children’s Pain Checklist – Revised, N=222), and the response rate was 82% (n=181). The data were analyzed by statistical methods (Kruskall-Wallis test, Mann-Whitney U test) and by content analysis. The findings were described as parameters, frequencies, percentages, and as statistical significance

A Review of Pregnancy in Women Over 35 Years of Age

The objective of the present paper is to review how pregnant women over 35 years have been described in previous research, and to review the risks associated with pregnancy in those of advanced maternal age. Computerized searches of the Cinahl, PubMed, Medic and Cochrane Library databases were undertaken. Research articles in scientific journals, relevant to the objective, and published in English between 2000 and 2008, were included. Data were extracted based on the aims, sample, authors, year and results

Onko lääkkeiden antaminen potilaille vaarallista? Analyysi Suomessa vuosina 2007-2017 raportoiduista vaaratapahtumista

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lääkkeiden antamiseen liittyvät vuosina 2007-2017 vapaaehtoisesti raportoidut terveydenhuollon organisaatioiden vaaratapahtumat (HaiPro), niiden aiheuttamat seuraukset potilaille ja terveydenhuollon yksiköille sekä niistä aiheutuneet toimenpiteet. Aineisto sisälsi yhteensä (n=167 634) HaiPro raporttia 48:stä eri organisaatiosta Suomesta. Aineisto kuvattiin frekvenssi- ja prosenttijakaumilla. Lääkkeen antamiseen liittyvien vaaratapahtumien määrä lisääntyi vuosittain. Raportoijista valtaosa oli hoitohenkilökuntaa. Yleisimmät virhetyypit olivat antamatta jäänyt lääke, neste tai verituote tai väärä ajankohta. Vaaratapahtumista aiheutui potilaille eriasteista haittaa. Terveydenhuollon yksiköille vaaratapahtumista aiheutui yleisimmin lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia, ei haittaa tai imagohaittaa. Yleisimmin raportoitiin vaaratapahtumasta seuranneeksi toimenpiteeksi ”poikkeaman/ virheen korjaava toimenpide” tai ”potilaan / asiakkaan tarkkailu / informointi asiassa”. Tulosten perusteella lääkkeen antamiseen liittyvistä vaaratapahtumista aiheutuu potilaille eriasteisia haittoja sekä terveydenhuollon organisaatioille ylimääräistä työtä, kustannuksia ja imagohaittoja. Lääkehoidon turvallisuus tulisi olla terveydenhuollon organisaatioiden ja henkilöstön prioriteettina, jolloin haittoja ja niistä aiheutunutta ylimääräistä työtä voidaan vähentää.  &nbsp

The role of nocturnal delivery and delivery during the holiday period in Finland on obstetric anal sphincter rupture rates- a population based observational study

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Obstetric anal sphincter rupture (OASR) is a serious complication of delivery, which frequently results in faecal incontinence despite primary repair and has serious implications for women's health. The objective of this study was to assess whether human factors, workload and staffing at night, at weekends and during holidays has an effect on the increasing OASR rates among all singleton vaginal deliveries (n = 514,741) having occurred between 1997 and 2007 in Finland. Women (n = 2,849) with OASR were compared in terms of possible risk factors to women without OASR using stepwise logistic regression analysis.</p> <p>Findings</p> <p>In Finland, the increase in OASR rate is striking, from 0.2% in 1997 to 0.9% in 2007. OASR rates varied from 0.49% to 0.58% (≤ 0.001) according to the time of day, and were lowest at night. After adjustment for patient-mix and the use of interventions, the risk of OASR was 11% lower (95% CI 3-18%) at night and 15% lower (95% CI 3-26%) in July - the main holiday month. Only 14% of the increased OASR risk during the day time (8-23.59) was attributable to vacuum assistance and birth weight, whereas the holiday period had no effect.</p> <p>Conclusions</p> <p>Decreased OASR rates at night and in July suggest that human factors such as decreased alertness due to fatigue or hospitals' administrative factors such as workload and staffing did not increase the rates of OASR.</p

Rekisteriaineistot ja niiden hyödyntäminen hoitotieteen tutkimuksessa - esimerkkinä raskausdiabetesta sairastavat 35 vuotta täyttäneet synnyttäjät

Rekisteriaineistojen käyttö hoitotieteen tutkimuksessa mahdollistaa laajojen, koko väestötason kattavien aineistojen hyödyntämisen. Sosiaali- ja terveysrekisteriaineistot koostuvat usein erilaisista sähköisistä sairaaloiden ja tutkimuslaitosten ylläpitämistä terveys- ja potilasrekistereistä. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata rekisteriaineistojen käyttöä yleensä ja esimerkkinä hoitotieteen tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin raskausdiabetesta sairastavien 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien raskaus- ja synnytystuloksia alle 35-vuotiaisiin synnyttäjiin nähden. Esimerkkitutkimuksessamme aineisto koostui vuosina 2004–2008 syntymärekisterin, hoitoilmoitusrekisterin ja epämuodostumarekisterin yhdistetystä aineistosta kattaen synnyttäjien ja heidän vastasyntyneidensä tiedot (n=283 324). Tässä artikkelissa esitettyjä raskaus- ja synnytystuloksia olivat: pre-eklampsia, ennenaikaisuus, small for gestational age, large for gestational age ja sikiökuolleisuus. Aineisto analysoitiin binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Tulosten mukaan 35 vuotta täyttäneillä synnyttäjillä riski pre-eklampsiaan oli korkein insuliinihoitoa saavilla raskausdiabetesta sairastavilla synnyttäjillä

Erikoissairaanhoidon tietojärjestelmien ja rekisterien hyödyntäminen hoitotyön henkilöstövoimavarojen suunnittelussa

Tietojärjestelmien tuottama tieto on terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä entistä tärkeämpää. Henkilöstövoimavaroja koskevaan näyttöön perustuvaan päätöksentekoon tarvitaan luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa potilaiden hoidon tarpeista, hoitotyön toimintaympäristön ominaisuuksista, henkilöstöresursseista ja hoidon tuloksista. Tässä artikkelissa kuvataan hoitotyön henkilöstömitoituksen ja tuloksen tietojärjestelmäperusteisten tunnuslukujen saatavuutta ja käytettävyyttä osastotasolla. Tunnuslukujen määrittely perustui kirjallisuuskatsaukseen. Tunnuslukujen muodostamiseen tarvittavat 18 primaarilukua poimittiin kolmen erikoissairaanhoidon sairaalan tietojärjestelmistä 35 somaattiselta vuodeosastolta aikasarjana vuodelta 2008. Tietojärjestelmistä saatiin yhtenevä tieto yhdeksästä primaariluvusta ja yhdeksästä hieman erilaisina tai vain osasta organisaatioita. Henkilöstömitoituksesta oli saatavilla tunnuslukuja melko hyvin, mutta tulostunnuslukuja vain niukasti. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin tallentuu henkilöstömitoituksen kannalta käyttökelpoista tietoa, mutta sen hyödyntäminen edellyttää kehittämistyötä