Does a Slump Really Make You Thinner? Finnish Micro-level Evidence 1978-2002

This paper explores the relationship between obesity and economic conditions in Finland, using individual microdata from 1978 to 2002. The results reveal that an improvement in regional economic conditions measured by the employment-to-population ratio produces a decrease in obesity over the period of investigation, other things being equal. This effect arises from the decline in the height-adjusted weight of people who are deeply overweight, (BMI>35). In addition, the effect is strongest for the people in later middle age (aged 45-65). The incidence of obesity is unrelated to the regional growth rate. All in all, the Finnish evidence presented does not support the conclusions reported for the USA, according to which temporary economic slowdowns are good for health. In contrast, at least overweight increases during slumps.overweight, business cycles, health

Nanoampere pumping of Cooper pairs

The authors have employed a tunable Cooper-pair transistor, the sluice, with radio frequency control to pump current over a resistive circuit. They find that the charge transferred per pumping cycle can be controlled with the resolution of a single Cooper pair up to hundreds of pairs. The achieved nanoampere current features more than an order of magnitude improvement over the previously reported results and it is close to the theoretical maximum value for the measured sample.Peer reviewe

Suppression of the critical current of a balanced SQUID

We present an experimental study of the magnetic flux dependence of the critical current of a balanced SQUID with three Josephson junctions in parallel. Unlike for ordinary dc SQUIDs, the suppression of the critical current does not depend on the exact parameters of the Josephson junctions. The suppression is essentially limited only by the inductances of the SQUID loops. We demonstrate a critical current suppression ratio of higher than 300 in a balanced SQUID with a maximum critical current 30 nA.Comment: 4 pages, 3 figure

Lamina-associated polypeptide 2 alpha is required for intranuclear MRTF-A activity

Myocardin-related transcription factor A (MRTF-A), a coactivator of serum response factor (SRF), regulates the expression of many cytoskeletal genes in response to cytoplasmic and nuclear actin dynamics. Here we describe a novel mechanism to regulate MRTF-A activity within the nucleus by showing that lamina-associated polypeptide 2 alpha (Lap2 alpha), the nucleoplasmic isoform of Lap2, is a direct binding partner of MRTF-A, and required for the efficient expression of MRTF-A/SRF target genes. Mechanistically, Lap2 alpha is not required for MRTF-A nuclear localization, unlike most other MRTF-A regulators, but is required for efficient recruitment of MRTF-A to its target genes. This regulatory step takes place prior to MRTF-A chromatin binding, because Lap2 alpha neither interacts with, nor specifically influences active histone marks on MRTF-A/SRF target genes. Phenotypically, Lap2 alpha is required for serum-induced cell migration, and deregulated MRTF-A activity may also contribute to muscle and proliferation phenotypes associated with loss of Lap2 alpha. Our studies therefore add another regulatory layer to the control of MRTF-A-SRF-mediated gene expression, and broaden the role of Lap2 alpha in transcriptional regulation.Peer reviewe

Arvioita kuntien käyttötalouden kannustinjärjestelmistä

Hallituksen linjausten mukaisesti kuntien tehtävistä ja velvoitteista on tarkoitus löytää säästöjä noin miljardin euron edestä. Eräänä keinona on esitetty kuntien käyttötalouden kannustinmallia. Mallin olisi tarkoitus kannustaa kuntia tehostamaan toimintaansa kannustinrahoituksen avulla. Tässä raportissa analysoimme taloustieteellisestä näkökulmasta, mitä riskejä tällaisiin kannustinjärjestelmiin sisältyy ja mitä ominaisuuksia hyvällä kannustinjärjestelmällä on. Selvityksemme yksi keskeinen viesti on, että kuntien vertailu suoriutumisestaan julkisten palveluiden tuottajina on hankalaa, koska kaikkia olennaisia laatu-, tarve- ja kustannuseroja on vaikea havaita. Tässä selvityksessä havainnollistetaan, miksi tämän takia tehokkaan tuotannon mittaamiseen perustuvat kannustinjärjestelmät ovat ongelmallisia. Sen sijaan kuntien kannustaminen on todennäköisesti mielekkäämpi perustaa kuntien väliseen kilpailuun tavalla, joka vahvistaa kuntien olemassa olevia kannustimia tehostaa toimintaansa. Kunnat kilpailevat keskenään asukkaista verotuksen ja julkisten palveluiden tason ja laadun avulla. Yksi tapa vahvistaa näitä kuntien kannustimia tehokkuuteen on palkita kuntia nettomuutosta. Tarkastelun perustuessa muuttoliikkeisiin etuna on, että se periaatteessa mittaa kuntalaisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, jolloin kannustinjärjestelmille tyypillisiltä osaoptimoinnin ongelmilta vältytään. Vaikka nettomuuttoonkaan perustuva malli ei ole ongelmaton, on sen etuna myös yksinkertaisuus ja muuttoliikkeen helppo mittaaminen. Myös nettomuuttoon perustuvassa mallissa kuntia tulee verrata vain vertailukelpoisiin kuntiin, jotta kilpailu olisi reilua ja siten myös mahdollisimman kannustavaa. Selvityksemme ei ole tarkoitettu suosittelemaan mitään yksittäistä kannustinmallia sovellettavaksi sellaisenaan. Selvitys kuitenkin tarjoaa analyyttisia näkökulmia erilaisten mallien hyviin ja huonoihin puoliin. Kannustinmalleja suunniteltaessa on huolellisesti huomioitava kannustinjärjestelmiin liittyvät käytännön haasteet, sillä huolimattomasti rakennettu kannustinmalli voi ohjata kuntien toimintaa ei-toivottuun suuntaan

Cancer Risk Near a Polluted River in Finland

The River Kymijoki in southern Finland is heavily polluted with polychlorinated dibenzo-p-dioxins and dibenzofurans and may pose a health threat to local residents, especially farmers. In this study we investigated cancer risk in people living near the river (< 20.0 km) in 1980. We used a geographic information system, which stores registry data, in 500 m × 500 m grid squares, from the Population Register Centre, Statistics Finland, and Finnish Cancer Registry. From 1981 to 2000, cancer incidence in all people (N = 188,884) and in farmers (n = 11,132) residing in the study area was at the level expected based on national rates. Relative risks for total cancer and 27 cancer subtypes were calculated by distance of individuals to the river in 1980 (reference: 5.0–19.9 km, 1.0–4.9 km, < 1.0 km), adjusting for sex, age, time period, socioeconomic status, and distance of individuals to the sea. The respective relative risks for total cancer were 1.00, 1.09 [95% confidence interval (CI), 1.04–1.13], and 1.04 (95% CI, 0.99–1.09) among all residents, and 1.00, 0.99 (95% CI, 0.85–1.15), and 1.13 (95% CI, 0.97–1.32) among farmers. A statistically significant increase was observed for basal cell carcinoma of the skin (not included in total cancers) in all residents < 5.0 km. Several other common cancers, including cancers of the breast, uterine cervix, gallbladder, and nervous system, showed slightly elevated risk estimates at < 5.0 km from the river. Despite the limitations of exposure assessment, we cannot exclude the possibility that residence near the river may have contributed to a small increase in cancer risk, especially among farmers

Kuntien sääntelyn periaatteet

Tässä raportissa arvioidaan kuntien tehtäviä koskevaa sääntelyä kolmesta näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan kuinka kuntien velvoitteita voidaan analysoida taloustieteellisen arviointikehikon puitteissa. Päätöksentekijät voivat hyödyntää esitettyä arviointikehikkoa lisätyökaluna velvoitteita vähennettäessä. Kehitetty arviointikehikko keskittyy siihen, kuinka hyvin velvoitteet ovat linjassa taloustieteessä esitettyihin näkemyksiin tehtävien jaosta valtion ja kuntien välillä. Raportin toinen osa tarkastelee kuntiin kohdistetun ohjauksen toimivuutta kahden empiirisen esimerkin avulla. Resurssiohjausta käsitellään perusopetuksessa ja normiohjausta kuntatyöntekijöiden irtisanomissuojan muodossa. Empiiristen esimerkkien avulla pyritään havainnollistamaan ohjauskeinojen vaikuttavuutta. Viime kädessä luotettavaa tietoa velvoitteiden ja politiikkamuutosten vaikuttavuudesta voidaan saada vain empiiristen tarkastelun avulla. Raportin viimeisessä osassa kuntien sääntelyä tarkastellaan teoreettisesta optimaalisen mekanismisuunnittelun näkökulmasta. Mallissa havainnollistetaan, kuinka sääntelijän (valtio), jolla ei ole täydellistä informaatiota säänneltyjen (kunnat) toiminnasta, tulisi rakentaa informaation paljastava mekanismi, joka mahdollistaa optimaalisen sääntely