Ulkoistaa vai ei? : Taloustieteellinen näkökulma yritysten verkostoitumiseen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan yritysten verkostoitumista. Yritysverkosto määritellään yritysten väliseksi yhteistyömuodoksi, jossa vähintään kaksi osapuolta muodostaa syvän ja pitkäkestoisen yhteistyösuhteen. Osapuolten väliset suhteet ovat yritysverkostoissa vahvasti relationaalisia, eli osapuolten keskinäisiä velvoitteita ei määritellä formaalein sopimuksin. Tutkielman tutkimuskohde rajataan divergoivaan verkostoitumiseen, jossa yritys ulkoistaa liiketoiminnon ja hakeutuu pitkäkestoiseen yhteistyösuhteeseen yrityksen ulkopuolisen osapuolen kanssa. Tutkielmassa haetaan vastausta kysymykseen ulkoistamisen rajoista pohtimalla ulkoistamisesta osapuolille koituvia etuja ja ongelmia. Kysymystä lähestytään taloustieteellisen analyysivälineistön avulla ja keskeisimpinä välineinä on kaksi peliteoreettista mallia. Ensiksi tarkasteltavan Grossmanin ja Hartin mallin avulla osoitetaan, että spesifiset investoinnit yhdistettynä epätäydellisiin sopimuksiin voivat johtaa opportunismiin sopijaosapuolten välisessä suhteessa. Opportunismin uhka johtaa edelleen investointihalukkuuden laskuun ja taloudellisesti tehottomaan lopputulokseen. Tämän tuloksen perusteella päätellään, että spesifisten investointien tarve voi rajoittaa liiketoimintojen ulkoistamista. Näiden tulosten havaitaan olevan sopusoinnussa transaktiokustannusteorian tulosten kanssa. Tämän jälkeen tarkasteltavan Bakerin, Gibbonsin ja Murphyn mallin tärkein tulos on, että osapuolten välinen relationaalinen sopimus voi olla sitova myös ulkoistamisen tilanteessa. Relationaalisen sopimuksen sitovuuteen vaikuttaa kuitenkin tuotantopanoksen markkinahinta, ja hintavaihteluiden ollessa suuria, osapuolten halukkuus noudattaa sopimusta heikkenee. Mallin perusteella ulkoistaminen on kuitenkin tehokas ratkaisu silloin, kun voimakkaiden kannustimien tuottaminen on toivottavaa. Ulkoistamisesta voi koitua osapuolille sekä etuja että ongelmia. Erityisesti spesifiset investoinnit sekä talouden toimintaympäristön epävarmuus voivat toimia esteenä liiketoimintojen ulkoistamiselle

Miesten ja feminismin ongelmallinen suhde - ideologisia dilemmoja Man-sähköpostilistalla

Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Tutkielmassa tarkasteltiin miesten ja feminismin suhteen ongelmakohtia diskurssianalyyttisesti ideologisen dilemman käsitteen avulla. Aineistona oli suomalaisen Man-sähköpostilistan feminismiä ja feministejä koskevat keskustelut vuosina 1997-2002. Man-sähköpostilista on osa suomalaista miesliikettä oleva keskustelulista, jonka kirjoittajat ovat pääosin miehiä jotka toimivat miestutkijoina tai miesliikkeen aktiiveina. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiaalinen konstruktionismi sekä kolmen kriittisen tutkimuksen traditioista muodostettu yhdistelmä. Analyysi jakaantui kahteen lukuun, joista ensimmäisessä selvitettiin Man-listan feminismiä koskevan keskustelun kontekstia ja toisessa paikannettiin ideologisia dilemmoja. Tutkittuna aikana listan feminismiä koskeva keskustelu tapahtui feminismille myönteisessä ilmapiirissä ja osa kirjoittajista identifioitui feministeiksi tai profeministeiksi. Tulos osoitti, että väite miesten ja feminismin suhteesta väistämättä antagonistisena on myytti. Feminismistä kirjoi-tettiin pääasiassa ikään kuin se olisi yksi yhtenäinen asia. Listalta paikannettiin kaksi ideologista dilemmaa. Toinen koski sitä, sopiiko miesten asettautua feminismin subjekteiksi. Toinen taas käsitteli miesliikkeen suhdetta miehiin: tulisiko painottaa miesten ylpeyden tukemista vai kriittistä suhdetta miehiin. Dilemmojen paikantamisen ja rakenteen esittämisen jälkeen käsiteltiin niiden esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja sekä näiden mahdol-lisia ideologisia seurauksia. Lisäksi dilemmojen avulla kommentoitiin työtä motivoivaa kysymystä: miten saataisiin miehet osallistumaan tasa-arvotyöhön nykyistä enemmän ja rakentavalla tavalla. Vaikuttaisi siltä, että miesten asettuminen feminismin subjektin asemaan saattaisi lisätä osallistumista. Mutta samalla subjektiasemaan asettuminen voisi siirtää feminismin huomiota miesten kokemiin ongelmiin ja vähentää miehille vaikeiden teemojen (kuten väkivallan) käsittelemistä. Tärkeimmät lähteet olivat: Messner, Michael. (1997). Politics of Masculinity. Men in Movements. Billig, Michael et al. (1988). Ideological Dilemmas. A Social Psychology of Everyday Thinking. Digby, Tom (toim.) (1998). Men Doing Feminism. Schacht, Steven & Ewing, Doris (toim.) (1998). Men and Feminism. Jeff Hearnin kirjoitukset kriittisestä miestutkimuksesta. Edley, Nigel. (2001). Analysing masculinity: Interpretative Repertoires, Ideological Dilemmas and Subject Positions (Teoksessa Wetherell, Margaret - Taylor, Stephanie - Yates, Simeon J (toim.) Discourse as Data. A Guide for Analysis.This licentiate thesis has looked at the problematic aspects of the relationship of men and feminism. This was done using the concept of ideological dilemmas with a discourse analytical approach. The research material was a Finnish e-mail list, Man-list and discussions about men and feminismin or feminists in the years 1997-2002. The Man-list is a discussion list and part of the Finnish men's movement. The writers are mainly men who are researchers on men and masculinities or activists. The theoretical frame of reference was social constructionism and a combination made from three traditions of critical research. The analysis was divided to two chapters. The first chapter clarified the context of the list for discussing feminism and the second chapter focuses on the ideological dilemmas found on the list. During the years investigated discussions about feminism happened in a feminist-positive atmosphere. Part of the writers identified as feminists or profeminists. This result shows as myth the claim that the relationship of men and feminism is always antagonistic. Feminism was mainly written about as if it was one unitary thing. Two ideological dilemmas were identified. The other was about whether men should posit themselves as subjects of feminism. The other concerned the attitude of the men's movement towards men: should emphasis be give to supporting men's pride or being critical towards men. After locating the dilemmas their presented solutions and interpretations of their possible ideological consequences were discussed. With the help of these dilemmas the question motivating the work was discussed. How to increase men's constructive involvement in gender equality work? It seems that positing men as subjects of feminism might increase men's involvement. But at the same time this could mean that feminism's focus would shift more towards dealing with the problems men experience and away from dealing with themes difficult for men (such as violence). The most important sources were: Messner, Michael. (1997). Politics of Masculinity. Men in Movements. Billig, Michael et al. (1988). Ideological Dilemmas. A Social Psychology of Everyday Thinking. Digby, Tom (ed.) (1998). Men Doing Feminism. Schacht, Steven & Ewing, Doris (eds.) (1998). Men and Feminism. Jeff Hearn's writings about critical studies on men. Edley, Nigel. (2001). Analysing masculinity: Interpretative Repertoires, Ideological Dilemmas and Subject Positions (In Wetherell, Margaret - Taylor, Stephanie - Yates, Simeon J (eds.) Discourse as Data. A Guide for Analysis

The Problematic Relationship of Men and Feminism : Ideological Dilemmas on the Man-list

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkasteltiin miesten ja feminismin suhteen ongelmakohtia diskurssianalyyttisesti ideologisen dilemman käsitteen avulla. Aineistona oli suomalaisen Man-sähköpostilistan feminismiä ja feministejä koskevat keskustelut vuosina 1997-2002. Man-sähköpostilista on osa suomalaista miesliikettä oleva keskustelulista, jonka kirjoittajat ovat pääosin miehiä jotka toimivat miestutkijoina tai miesliikkeen aktiiveina. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiaalinen konstruktionismi sekä kolmen kriittisen tutkimuksen traditioista muodostettu yhdistelmä. Analyysi jakaantui kahteen lukuun, joista ensimmäisessä selvitettiin Man-listan feminismiä koskevan keskustelun kontekstia ja toisessa paikannettiin ideologisia dilemmoja. Tutkittuna aikana listan feminismiä koskeva keskustelu tapahtui feminismille myönteisessä ilmapiirissä ja osa kirjoittajista identifioitui feministeiksi tai profeministeiksi. Tulos osoitti, että väite miesten ja feminismin suhteesta väistämättä antagonistisena on myytti. Feminismistä kirjoi-tettiin pääasiassa ikään kuin se olisi yksi yhtenäinen asia. Listalta paikannettiin kaksi ideologista dilemmaa. Toinen koski sitä, sopiiko miesten asettautua feminismin subjekteiksi. Toinen taas käsitteli miesliikkeen suhdetta miehiin: tulisiko painottaa miesten ylpeyden tukemista vai kriittistä suhdetta miehiin. Dilemmojen paikantamisen ja rakenteen esittämisen jälkeen käsiteltiin niiden esitettyjä ratkaisuvaihtoehtoja sekä näiden mahdol-lisia ideologisia seurauksia. Lisäksi dilemmojen avulla kommentoitiin työtä motivoivaa kysymystä: miten saataisiin miehet osallistumaan tasa-arvotyöhön nykyistä enemmän ja rakentavalla tavalla. Vaikuttaisi siltä, että miesten asettuminen feminismin subjektin asemaan saattaisi lisätä osallistumista. Mutta samalla subjektiasemaan asettuminen voisi siirtää feminismin huomiota miesten kokemiin ongelmiin ja vähentää miehille vaikeiden teemojen (kuten väkivallan) käsittelemistä. Tärkeimmät lähteet olivat: Messner, Michael. (1997). Politics of Masculinity. Men in Movements. Billig, Michael et al. (1988). Ideological Dilemmas. A Social Psychology of Everyday Thinking. Digby, Tom (toim.) (1998). Men Doing Feminism. Schacht, Steven & Ewing, Doris (toim.) (1998). Men and Feminism. Jeff Hearnin kirjoitukset kriittisestä miestutkimuksesta. Edley, Nigel. (2001). Analysing masculinity: Interpretative Repertoires, Ideological Dilemmas and Subject Positions (Teoksessa Wetherell, Margaret - Taylor, Stephanie - Yates, Simeon J (toim.) Discourse as Data. A Guide for Analysis.This licentiate thesis has looked at the problematic aspects of the relationship of men and feminism. This was done using the concept of ideological dilemmas with a discourse analytical approach. The research material was a Finnish e-mail list, Man-list and discussions about men and feminismin or feminists in the years 1997-2002. The Man-list is a discussion list and part of the Finnish men's movement. The writers are mainly men who are researchers on men and masculinities or activists. The theoretical frame of reference was social constructionism and a combination made from three traditions of critical research. The analysis was divided to two chapters. The first chapter clarified the context of the list for discussing feminism and the second chapter focuses on the ideological dilemmas found on the list. During the years investigated discussions about feminism happened in a feminist-positive atmosphere. Part of the writers identified as feminists or profeminists. This result shows as myth the claim that the relationship of men and feminism is always antagonistic. Feminism was mainly written about as if it was one unitary thing. Two ideological dilemmas were identified. The other was about whether men should posit themselves as subjects of feminism. The other concerned the attitude of the men's movement towards men: should emphasis be give to supporting men's pride or being critical towards men. After locating the dilemmas their presented solutions and interpretations of their possible ideological consequences were discussed. With the help of these dilemmas the question motivating the work was discussed. How to increase men's constructive involvement in gender equality work? It seems that positing men as subjects of feminism might increase men's involvement. But at the same time this could mean that feminism's focus would shift more towards dealing with the problems men experience and away from dealing with themes difficult for men (such as violence). The most important sources were: Messner, Michael. (1997). Politics of Masculinity. Men in Movements. Billig, Michael et al. (1988). Ideological Dilemmas. A Social Psychology of Everyday Thinking. Digby, Tom (ed.) (1998). Men Doing Feminism. Schacht, Steven & Ewing, Doris (eds.) (1998). Men and Feminism. Jeff Hearn's writings about critical studies on men. Edley, Nigel. (2001). Analysing masculinity: Interpretative Repertoires, Ideological Dilemmas and Subject Positions (In Wetherell, Margaret - Taylor, Stephanie - Yates, Simeon J (eds.) Discourse as Data. A Guide for Analysis

Societal impacts of the COVID-19 crisis in Finland - Medium-term estimates

An English Executive Summary of a longer report in Finnish assessing the impacts of the COVID-19 crisis on society over the past and next few years. The review draws on a number of studies and studies already carried out on the COVID-19 crisis. The level of review is summative and strategic. The aim is to create a perspective on recovery from the crisis and what remedial action the government should prepare for. Since crises always provide an opportunity for renewal, efforts have also been made to identify opportunities. The work has been carried out in cooperation with the Prime Minister's Office, the Ministry of Social Affairs and Health, the National Institute for Health and Welfare, the Ministry of Finance, the Ministry of Economic Affairs and Employment and the Ministry of Education and Culture. The original Finnish report is divided into three parts, the first of which contains a summary and recommendations, the second focuses on epidemiological scenarios and more detailed impact descriptions, and the third part contains a few brief reviews of researchers and a comment by Sitra. The Executive Summary is based on Part One. The longer report in Finnish: The longer report in Finnish</a

COVID-19 -kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa: Keskipitkän aikavälin arvioita

Tässä raportissa arvioidaan COVID-19 -kriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa. Raportin aikajänne ulottuu jo toteutuneista vaikutuksista lähivuosia koskeviin arvioihin. Tarkastelu nojaa lukuisiin selvityksiin ja tutkimuksiin, joita COVID-19 -kriisistä on jo laadittu. Tarkastelutaso on kokoava ja strateginen.Tavoitteena on luoda näkymää kriisistä palautumiseen ja siihen, millaisiin korjaaviin toimiin hallituksen tulisi varautua. Kriisit tarjoavat tilaisuuden uudistumiselle, joten raportissa pyritään myös tunnistamaan kriisiajan opetuksia ja avautuneita mahdollisuuksia.Raportin ensimmäisessä osassa esitellään yhteenveto arvioista ja toimenpidesuosituksista. Toisen osan epidemiologisissa skenaarioissa hahmotellaan epidemian vaihtoehtoisia kehityskulkuja lähikuukausina ja -vuosina. Toisessa osassa on myös tarkemmat kuvaukset kriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Virkatyönä tehtyä kokonaisuutta täydentävät tutkijoiden ja Sitran puheenvuorot raportin kolmannessa osassa.Epidemiologisesti Suomi on kansainvälisesti verraten selvinnyt kriisistä varsin hyvin, mihin on osaltaan vaikuttanut luottamus viranomaisiin ja viranomaisviestintään. Myös talous vaikuttaisi toipuvan kriisistä yleisesti ottaen hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa syntynyt hoitovelka sen sijaan antaa aiheita huoleen. Huolestuttavaa on erityisesti se, että kriisin haitat vaikuttavat kasautuneen ennestään haavoittuvassa asemassa oleville kasvattaen näin yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kaiken kaikkiaan korona-ajan kielteiset vaikutukset ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti oli kyse sitten toimialoista, väestöryhmistä tai alueista. Kriisillä voi myös olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.Vaikka tässä puhutaan COVID-19 -kriisin vaikutuksista, tosiasiassa kriisin vaikutuksia on vaikea erottaa muista samanaikaisesti vaikuttavista muutosvoimista. Pandemia-aika on vauhdittanut käynnissä olleita kehityskulkuja, kuten digitalisaatiota, tai tehnyt näkyvämmäksi piilossa olleita ilmiöitä. Raportin viimeistelyn aikana geopoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi, mikä tuo uutta epävarmuutta kriisistä palautumista koskeviin arvioihin.Selvitys on jatkoa vuosina 2020 ja 2021 julkaistuille COVID-19:n kehitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeville skenaarioraporteille.</p

COVID-19 -kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa : Keskipitkän aikavälin arvioita

Tässä raportissa arvioidaan COVID-19 -kriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa. Raportin aikajänne ulottuu jo toteutuneista vaikutuksista lähivuosia koskeviin arvioihin. Tarkastelu nojaa lukuisiin selvityksiin ja tutkimuksiin, joita COVID-19 -kriisistä on jo laadittu. Tarkastelutaso on kokoava ja strateginen. Tavoitteena on luoda näkymää kriisistä palautumiseen ja siihen, millaisiin korjaaviin toimiin hallituksen tulisi varautua. Kriisit tarjoavat tilaisuuden uudistumiselle, joten raportissa pyritään myös tunnistamaan kriisiajan opetuksia ja avautuneita mahdollisuuksia. Raportin ensimmäisessä osassa esitellään yhteenveto arvioista ja toimenpidesuosituksista. Toisen osan epidemiologisissa skenaarioissa hahmotellaan epidemian vaihtoehtoisia kehityskulkuja lähikuukausina ja -vuosina. Toisessa osassa on myös tarkemmat kuvaukset kriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Virkatyönä tehtyä kokonaisuutta täydentävät tutkijoiden ja Sitran puheenvuorot raportin kolmannessa osassa. Epidemiologisesti Suomi on kansainvälisesti verraten selvinnyt kriisistä varsin hyvin, mihin on osaltaan vaikuttanut luottamus viranomaisiin ja viranomaisviestintään. Myös talous vaikuttaisi toipuvan kriisistä yleisesti ottaen hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa syntynyt hoitovelka sen sijaan antaa aiheita huoleen. Huolestuttavaa on erityisesti se, että kriisin haitat vaikuttavat kasautuneen ennestään haavoittuvassa asemassa oleville kasvattaen näin yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kaiken kaikkiaan korona-ajan kielteiset vaikutukset ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti oli kyse sitten toimialoista, väestöryhmistä tai alueista. Kriisillä voi myös olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Vaikka tässä puhutaan COVID-19 -kriisin vaikutuksista, tosiasiassa kriisin vaikutuksia on vaikea erottaa muista samanaikaisesti vaikuttavista muutosvoimista. Pandemia-aika on vauhdittanut käynnissä olleita kehityskulkuja, kuten digitalisaatiota, tai tehnyt näkyvämmäksi piilossa olleita ilmiöitä. Raportin viimeistelyn aikana geopoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi, mikä tuo uutta epävarmuutta kriisistä palautumista koskeviin arvioihin. Selvitys on jatkoa vuosina 2020 ja 2021 julkaistuille COVID-19:n kehitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeville skenaarioraporteille

The COVID-19 epidemic and its effects on Finland : Medium-term scenarios

This memorandum describes three potential evolution trends that the corona epidemic might follow in Finland, together with their economic and social impacts. The scenarios start from the coming summer and extend until the end of 2023. The analysis presented here is a follow- up to the short-term scenarios (covering approx. 6 months) published in December 2020 that examined the combined and mutual effects of the epidemic and its economic and social consequences. Compared with many other countries, Finland has so far survived the COVID-19 epidemic with relatively little damage in terms of health protection and the economy. By the beginning of February 2021, the lowest number of COVID-19 cases relative to the population than anywhere else in the EU/EEA area was recorded in Finland. In the early part of this year, the evolution has essentially followed the base case scenario of the models published last December. Since the second half of February, infections have increased rapidly, virus variants are spreading fast, and there is a growing demand for hospital beds. At present, at the turn of February and March 2021, Finland faces a very challenging epidemiological situation

Covid-19-epidemin och dess konsekvenser i Finland : Scenarier på medellång sikt

I denna promemoria redogörs för tre möjliga scenarier för hur covid-19-pandemin kommer att utvecklas och vilka ekonomiska och sociala konsekvenser den får. Scenarierna omspänner tiden från den inkommande sommaren till slutet av år 2023. Analysen som presenteras här är en fortsättning på de scenarier på kortare sikt (ca 6 mån.) som gavs ut i december 2020 och som på samma sätt gällde de sammanlagda och inbördes effekterna av pandemin och de ekonomiska och sociala konsekvenserna . Tills vidare har Finland klarat av covid-19-pandemin med relativt små skador i jämförelse med andra länder med hänseende till hälsoskyddet eller ekonomin. Fram till början av februari hade det till exempel i Finland i förhållande till befolkningen konstaterats minst covid-19-fall inom hela EU/EES-området. Utvecklingen har i början av året huvudsakligen följt scenariot för basnivån av de alternativ som offentliggjordes i december. Från mitten av februari har antalet smittfall börjat öka, och olika virusmutationer har snabbt börjat sprida sig. Samtidigt har behovet av vårdplatser på sjukhus börjat öka. I skrivande stund i början av mars är den epidemiologiska situationen i Finland mycket utmanande

COVID-19-epidemia ja sen vaikutukset Suomessa : Keskipitkän aikavälin skenaarioita

Tässä muistiossa on kuvattu kolme mahdollista korona-epidemian kehityskulkua taloudellisine ja sosiaalisine vaikutuksineen. Skenaariot alkavat kuluvan vuoden kesästä ja jatkuvat vuoden 2023 loppuun. Tässä esiteltävä analyysi on jatkoa joulukuussa 2020 julkistetuille lyhyemmän (n. 6 kk) aikavälin skenaarioille, joissa tarkastelun kohteena oli yhtäläisesti epidemian, talouden ja sosiaalisten seurausten yhteis- ja keskinäisvaikutukset . Toistaiseksi Suomi on selvinnyt COVID-19 -epidemiasta sangen vähäisin vaurioin, jos tarkastellaan asiaa terveyden suojelun tai talouden näkökulmasta ja verrataan muihin maihin. Esimerkiksi helmikuun alkuun mennessä Suomessa oli todettu väestöön suhteutettuna vähiten COVID-19 tapauksia koko EU/ETA alueella. Kehitys on alkuvuonna pääpiirteissään noudattanut joulukuussa julkistettujen skenaarioiden perusvaihtoehtoa. Helmikuun jälkipuoliskolta alkaen tartunnat ovat lisääntyneet nopeasti, virusmuunnokset ovat yleistyneet nopeasti ja sairaalapaikkojen tarve on alkanut kasvaa. Suomen epidemiologinen tilanne on helmi-maaliskuun vaihteessa erittäin haastava. On kuitenkin mahdollista, että epidemiatilanteen merkittävä huonontuminen voidaan vielä pysäyttää helmi-maaliskuun vaihteessa käyttöön otetuilla tiukoilla rajoitustoimilla. Tällöin joulukuussa hahmoteltujen kielteisempien skenaarioiden taloudelliset ja sosiaaliset vauriot olisivat vältettävissä. Pitkittyvät rajoitustoimet voivat aiheuttaa erittäin merkittäviä hyvinvoinnin ongelmia ja negatiivisia taloudellisia seurauksia etenkin suoraan rajoitusten kohteeksi joutuvilla toimialoilla. Joulukuun skenaariotarkastelussa oli kuitenkin päädytty empiirisen tutkimuksen nojalla arvioimaan, että epidemian hallinnassa pitämisen yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt ylittävät rajoitustoimista koituvat haitat. Näin olisi erityisesti tilanteessa, jossa voimakkaat rajoitustoimet ajoitettaisiin siten, että pystytään estämään epidemian kiihtyminen hallitsemattomaksi ennen rokotusten ja vuodenaikavaihtelun odotettua vaikutusta