Factors impacting upon Australian university student participation in educational exchange programs

With globalisation and technological innovation changing the global marketplace, research (e.g. Australian International Education Foundation, 1998; Kling, Alexander, McCorkle, & Martinez, 1999; Webb, Mayer, Pioche, & Allen, 1999) has shown that employers are seeking graduates with international competencies. Moreover, it is argued that it is the role of universities to prepare students to work in the new international context, thus meeting the needs of business and society (Fantini, Arias-Galicia, & Guay, 2001; Higher Education Council, 1990). International education opportunities such as student exchange programs have been identified as effective means through which university students may develop such skills and knowledge (Clyne & Rizvi, 1998; Fantini et al., 2001; Wallace, 1993). Currently, less than one percent of Australian undergraduate students complete part of their qualification in an overseas institution (IDP Education Australia, 1995). Much research to date has focused on issues such as psychological and social adjustment of international students. Yet, there is a paucity of literature relating to the effects of international education experiences for Australian domestic students. Hence, this paper will examine the issues affecting Australian students’ participation in academic mobility programs, with a particular focus on the factors influencing the decision to participate in a student exchange program

Aluksi ajattelin, että: ”Apua! Tietokoneita ja paljon nörtteilyä”:ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden käsitykset teknologiapainotteisesta luokanopettajakoulutuksesta

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla oli teknologiapainotteisesta luokanopettajakoulutuksesta opintojen alussa, miten käsitykset mahdollisesti muuttuivat opintojen edetessä, miten opiskelijat käsittävät koulutuksensa painotuksen ja teknologiakasvatuksen. Lisäksi tutkimus avaa, miten opiskelijat päätyivät opiskelemaan teknologiapainotteiseen luokanopettajakoulutukseen. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan käsitysten muodostumista, teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen ja teknologiakasvatuksen luonnetta. Käsitteet ja käsitykset muodostavat perustan, jolla ihmiset tulkitsevat ympärillään olevan maailman ilmiöitä. Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus on yksi Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen painotuksista, jossa opiskellaan kasvatustiedettä ja painoalana on teknologiakasvatus. Teknologiakasvatuksen tavoitteena on tekemällä oppimisen avulla teknologisen yleissivistyksen edistäminen ja elinikäinen oppiminen. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja lähestymistavaltaan fenomenografinen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 13 opiskelijaa, jotka olivat aloittaneet opiskelun teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa syksyllä 2015. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2016 helmikuussa kyselylomakkeiden avulla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmien mukaisesti. Aineiston analysoinnissa on kuitenkin teoriaohjaavan sisällönanalyysin piirteitä. Tutkimustuloksista voidaan todeta ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden käsittävän teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opintojen alussa sen substanssitason käsitteiden avulla. Käsitteellinen muutos tapahtuu opintojen edetessä koulutuksen luonteen ja teknologiakasvatuksen ymmärtämisen kehittyessä. Vaikuttavina tekijöinä muutoksiin ovat opettajat, muut opiskelijat ja opiskeltavat kurssit. Tutkimusjoukosta suurin osa ei hakenut opiskelemaan teknologiapainotteista luokanopettajakoulutusta ensimmäisenä vaihtoehtonaan. Aiheesta ei ole tehty aiempaa tutkimusta ja yhden vuosikurssin otannan perusteella ei voida tehdä yleistyksiä. Tutkimuksen tulokset antavat suuntaa, miten painotuksesta saatavaa käsitystä pystyttäisiin kehittämään painotuksen luonnetta kuvaavammaksi, jotta koulutukseen hakeutuisi opiskelijoita, jotka kokisivat painotuksen omakseen

”Että sää opit niinkö aattelemaan, että me ollaan osa luontoa ja luonto on osa meitä”:lastentarhanopettajien näkemyksiä luontokasvatuksesta

Tiivistelmä. Tässä pro gradussa tutkitaan lastentarhanopettajien näkemyksiä luontokasvatuksesta. Aihetta on tutkittu hyvin vähän. Lastentarhanopettajien näkemysten tutkiminen on kuitenkin tärkeää, sillä heillä on pedagogiikan ammattilaisina suuri rooli lasten tukemisessa luontoa kunnioittaviksi yksilöiksi. Kasvatus on voima, jolla voidaan muuttaa ihmisten asenteita. Asenteiden muuttuminen olisi ensiarvoisen tärkeää, sillä se voi olla merkittävä ratkaisu vallitseviin ympäristöongelmiin sekä ilmastonmuutokseen. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentui empiirisestä aineistosta nousseiden näkemysten pohjalta. Tämän tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen kasvatuksen sekä luontokasvatuksen käsitteitä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja siinä hyödynnetään aineiston analysoinnin tukena aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto on hankittu teemahaastatteluilla kahdesta päiväkodista, joista toinen on yksityinen luontopainotteinen päiväkoti ja toinen kunnallinen päiväkoti ilman erityistä toiminta-ajatusta. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisena lastentarhanopettajat näkevät luontokasvatuksen merkityksen lapselle ja kaikelle elämälle koko maapallolla sekä, millaisia näkemyksiä lastentarhanopettajilla on luontokasvatuksen pedagogisista lähtökohdista. Tutkimuksen keskeiseksi tulokseksi voidaan todeta, että lastentarhanopettajille luontokasvatus näyttäytyi merkityksellisenä osana pedagogiikkaa ja se painottui tavallisen arjen ympärille. Luonto nähtiin tärkeänä kehitys- ja kasvuympäristönä, johon luodaan suhde jo varhaislapsuudessa. Luontokasvatuksen merkitys näkyi sille asetettujen tavoitteiden ja toteutuneen toiminnan vaikutusten kautta. Luontokasvatukseen liittyvät arvot olivat yhteydessä sekä luontokasvatuksen merkitykseen että näkemykseen luontokasvatuksen pedagogisista lähtökohdista. Näkemys luontokasvatuksen pedagogisista lähtökohdista oli laaja-alainen ja niissä painottuivat asiantuntijuuden yhteys pedagogiikkaan, toimintatavat sekä näkemys luonnosta monipuolisena toimintaympäristönä. Tutkimuksemme antaa viitteitä siitä, että varhaiskasvatuksen kentällä ei ole selkeää yhtenäistä käsitettä ja ymmärrystä luontoon liittyvästä kasvatuksesta

Cliophysics: Socio-political Reliability Theory, Polity Duration and African Political (In)stabilities

Quantification of historical sociological processes have recently gained attention among theoreticians in the effort of providing a solid theoretical understanding of the behaviors and regularities present in sociopolitical dynamics. Here we present a reliability theory of polity processes with emphases on individual political dynamics of African countries. We found that the structural properties of polity failure rates successfully capture the risk of political vulnerability and instabilities in which 87.50%, 75%, 71.43%, and 0% of the countries with monotonically increasing, unimodal, U-shaped and monotonically decreasing polity failure rates, respectively, have high level of state fragility indices. The quasi-U-shape relationship between average polity duration and regime types corroborates historical precedents and explains the stability of the autocracies and democracies.Comment: 4 pages, 3 figures, 1 tabl

Enhancement of atmospheric H2SO4/H2O nucleation: Organic oxidation products versus amines

Atmospheric H2SO4 / H2O nucleation influencing effects have been studied in the flow tube IfT-LFT (Institute for Tropospheric Research – Laminar Flow Tube) at 293 ± 0.5 K and a pressure of 1 bar using synthetic air as the carrier gas. The presence of a possible background amine concentration in the order of 107–108 molecule cm−3 throughout the experiments has to be taken into account. In a first set of investigations, ozonolysis of olefins (tetramethylethylene, 1-methyl-cyclohexene, α-pinene and limonene) for close to atmospheric concentrations, served as the source of OH radicals and possibly other oxidants initiating H2SO4 formation starting from SO2. The oxidant generation is inevitably associated with the formation of organic oxidation products arising from the parent olefins. These products (first generation mainly) showed no clear effect on the number of nucleated particles within a wide range of experimental conditions for H2SO4 concentrations higher than ~107 molecule cm−3. Also the early growth process of the nucleated particles was not significantly influenced by the organic oxidation products in line with the expected growth by organic products using literature data. An additional, H2SO4-independent process of particle (nano-CN) formation was observed in the case of α-pinene and limonene ozonolysis for H2SO4 concentrations smaller than ~107 molecule cm−3. Furthermore, the findings confirm the appearance of an additional oxidant for SO2 beside OH radicals, very likely stabilized Criegee Intermediates (sCI). A second set of experiments has been performed in the presence of added amines in the concentrations range of a few 107–1010 molecule cm−3 applying photolytic OH radical generation for H2SO4 production without addition of other organics. All amines showed significant nucleation enhancement with increasing efficiency in the order pyridine < aniline < dimethylamine < trimethylamine. This result supports the idea of H2SO4 cluster stabilization by amines due to strong H2SO4↔amine interactions. On the other hand, this study indicates that for organic oxidation products (in presence of the possible amine background as stated) a distinct H2SO4 / H2O nucleation enhancement can be due to increased H2SO4 formation caused by additional organic oxidant production (sCI) rather than by stabilization of H2SO4 clusters due to H2SO4↔organics interactions

Laboratory study on new particle formation from the reaction OH + SO2: influence of experimental conditions, H2O vapour, NH3 and the amine tert-butylamine on the overall process

Peer reviewe

Activation of sub-3 nm organic particles in the particle size magnifier using humid and dry conditions

The accurate measurement of aerosol particles and clusters smaller than 3 nm in diameter is crucial for the understanding of new particle formation processes. The particle counters used for measuring these particles are typically calibrated with metal or salt particles under dry conditions, which does not always represent the field conditions where these instruments are later used. In this study, we calibrated the All nano Condensation Nucleus Counter (nCNC), consisting of the PSM (Particle Size Magnifier) and a laminar flow butanol based CPC (Condensational Particle Counter), with well-defined biogenic oxidation products from beta-caryophyllene oxidation and compared it to a calibration with tungsten oxide under the same conditions. The organic particles were detected less efficiently than the inorganic ones. This resulted in a higher cut-off size for beta-caryophyllene oxidation products than for tungsten oxide. At the same PSM settings, the cut-off size for tungsten oxide was 1.2 nm and for beta-caryophyllene oxidation products 1.9 nm. However, repeating the calibration of the biogenic particles at 13% relative humidity at 31 degrees C, increased their detection efficiency in the PSM, increasing the cut-off diameter to 1.6 nm. Additionally, we present a comparison of the ion concentrations measured with the PSM and the NAIS (Neutral Cluster and Air Ion Spectrometer) during new particle formation experiments in the CLOUD (Cosmics Leaving Outdoors Droplets) chamber. In these experiments, we produced particles from different organic precursors, such as alpha-pinene, beta-caryophyllene and isoprene, as well as iodine. This way, we could determine the shift in cut-off diameter of the PSM for several different atmospherically relevant chemical compounds and compare it to the laboratory calibrations. We saw a diameter shift for the organic precursors of +0.3 nm in the PSM compared to the NAIS. These two approaches agreed well with each other and show that it is important to know the chemical composition of the measured particles to determine the exact size distribution using a supersaturation scanning method.Peer reviewe

Psychiatric disorders are a common prognostic marker for worse outcome in patients with idiopathic intracranial hypertension

Objective Idiopathic intracranial hypertension (IIH) is aetiologically unknown disorder that associates with endocrinological disturbances, including dysfunction of hypothalamic-pituitary-adrenal-axis. Neuroendocrinological dysfunctions have also been characterized in psychiatric disorders, and therefore we investigated the presence of psychiatric disorders of patients with IIH in a well-defined cohort. Patients and Methods A total of 51 patients with IIH were included. Patient demographics, symptoms, imaging data, ophthalmological and clinical findings were collected. Results At the time of diagnosis the mean age was 32.5years (SD 10.7), the body mass index was 37.1 kg/m2 (SD 7.4), and the opening pressure 29.1 mmHg (SD 6.2). A total of 88.2% of patients were female and 45.1% were diagnosed with a psychiatric co-morbidity prior to IIH diagnosis. The mean follow-up time was 4.4 years (SD 5.4). The overall treatment outcome was significantly poorer on a group of patients with psychiatric diagnosis when compared to individuals without such history (p = 0.001), but there were no differences in the resolution of papilledema (p = 0.405). Patients with IIH and psychiatric disorders had more often empty sella on their imaging at diagnosis when compared to patients without psychiatric co-morbidity (p = 0.044). Conclusion Psychiatric disorders are highly prevalent in patients with IIH and associate with worse subjective outcomes. These findings advocate for monitoring the mental health of patients with IIH and warrant further multidisciplinary research to understand the potentially underlying psychosocial and neuroendocrinological mechanisms.Peer reviewe