Incidence and Associated Factors of Anemia in Patients with Acute Moderate and Severe Traumatic Brain Injury

Background Anemia might contribute to the development of secondary injury in patients with acute traumatic brain injury (TBI). Potential determinants of anemia are still poorly acknowledged, and reported incidence of declined hemoglobin concentration varies widely between different studies. The aim of this study was to investigate the incidence of severe anemia among patients with moderate to severe TBI and to evaluate patient- and trauma-related factors that might be associated with the development of anemia. Methods This retrospective cohort study involved all adult patients admitted to Tampere University Hospital's emergency department for moderate to severe TBI (August 2010 to July 2012). Detailed information on patient demographics and trauma characteristics were obtained, including data on posttraumatic care, data on neurosurgical procedures, and all measured in-hospital hemoglobin values. Severe anemia was defined as a hemoglobin level less than 100 g/L. Both univariate and multivariable analyses were performed, and hemoglobin trajectories were created. Results The study included 145 patients with moderate to severe TBI (male 83.4%, mean age 55.0 years). Severe anemia, with a hemoglobin level less than 100 g/L, was detected in 66 patients (45.5%) and developed during the first 48 h after the trauma. In the univariate analysis, anemia was more common among women (odds ratio [OR] 2.84; 95% confidence interval [CI] 1.13-7.15), patients with antithrombotic medication prior to trauma (OR 3.33; 95% CI 1.34-8.27), patients with cardiovascular comorbidities (OR 3.12; 95% CI 1.56-6.25), patients with diabetes (OR 4.56; 95% CI 1.69-12.32), patients with extracranial injuries (OR 3.14; 95% CI 1.69-12.32), and patients with midline shift on primary head computed tomography (OR 2.03; 95% CI 1.03-4.01). In the multivariable analysis, midline shift and extracranial traumas were associated with the development of severe anemia (OR 2.26 [95% CI 1.05-4.48] and OR 4.71 [95% CI 1.74-12.73], respectively). Conclusions Severe anemia is common after acute moderate to severe TBI, developing during the first 48 h after the trauma. Possible anemia-associated factors include extracranial traumas and midline shift on initial head computed tomography.Peer reviewe

Hoivakodissa asuvan vanhuksen psykososiaalinen toimintakyky

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoivakodissa asuvien vanhusten kokemuksia psykososiaalisesta toimintakyvystään. Psykososiaalinen toimintakyky oli jaettu neljään eri teemaan tutkimustehtävien mukaisesti. Tutkimustehtävät olivat ikääntyneen kokemukset sosiaalisesta toimintakyvystä, harrastuksista aktiviteeteista ja virikkeistä, psyykkisestä toimintakyvystä sekä fyysisestä ja kognitiivisesta toimintakyvystä. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastattelut tehtiin Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:n Karhula-Kodissa sekä Kotkan kaupungin Karhuvuorikodin 3.krs:ssa. Tutkimukseen osallistui 16 hoivakodissa asuvaa vanhusta ja haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan ikääntyneet kokivat ihmissuhteet hyvin merkityksellisiksi. Suhteet omaisiin olivat psyykkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Ystävyyssuhteiden koettiin vähentyneen kun ikää oli tullut lisää. Yksinäisyys miellettiinkin osaksi ikääntymistä. Hoivakotien kerhotoimintaa ja muuta yhteisöllistä harrastamista sekä positiivista elämänasennetta pidettiin ihmissuhteita ylläpitävinä voimavaroina. Ikääntyneiden esille tuomien kokemusten ja opinnäytetyöstä nousevan teoriatiedon kautta tarkoituksena oli nostaa kehittämisalueita ja tehdä toimintamalli hoivakodissa asuvan vanhuksen hyvinvoinnin kehittämiseksi Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:n sekä Kotkan kaupungin hoivayksiköihin.The purpose of this Bachelor`s thesis was to examine the experiences and thoughts of psychosocial activity of elderly living in a nursing home. Psychosocial activity was divided into a four different themes (by using research tasks), which were; social rela-tionships, mental welfare, hobbies, activities and functioning ability. The research material was gathered by using theme interviews carried out as a group interviews. Sixteen elderly took part in the study. The interviews took place in nursing homes in South Kymenlaakso. The interviews were analyzed by qualitative content analysis. The results showed that elderly felt their social relationships as a major resource and they played a meaningful role in their lives. Elderly also felt that the deprivations in their lives were one of the main reasons why friendships were left behind in their lives. According to these results elderly felt that their deterioration of functioning ability had negative effects on their lives. Most of the elderly accepted deterioration of functioning ability but it raised feelings of frustration. Positive attitude towards to life was considered as a great part of good ageing. Activities inside the nursing home were also important in the lives of the elderly. Through these results and the theory we made a model of propositions for the improvement of the quality of health care in the nursing home

Ruokatorven ja mahalaukun yläosan adenokarsinoomien epidemiologia, diagnostiikka ja hoito

Ruokatorven ja mahalaukun yläosan adenokarsinoomien ilmaantuvuuden on havaittu olevan viime vuosikymmeninä jatkuvassa kasvussa. Syövän riskitekijöitä tunnetaan puutteellisesti, mutta tutkimusten perusteella ne liittyvät ensisijaisesti huonoihin ruokailutottumuksiin, tupakointiin ja lihavuuteen. Ainoa tunnettu parantava hoito on kirurginen kasvaimen poisto, mutta koska diagnoosivaiheessa kasvain on usein jo levinnyt, vain osa potilaista on mahdollista leikata. Palliatiivinen hoito on kehittynyttä, ja suurin osa potilaista tarvitsee sitä. Myös omassa tutkimuksessamme havaittiin adenokarsinoomien ilmaantuvuudessa kasvava trendi. Tärkein diagnoosiin johtanut oire oli nielemisvaikeus, ja vain alle 5 prosenttia syövistä löytyi Barrettin tai muun ruokatorven premalignin muutoksen kontrolliskopiassa. Tämä puoltaa rutiininomaisten kontrolliskopioiden rajaamista potilasryhmiin, joissa syövän ilmaantuvuuden riski on selvästi suurentunut. Tutkimuksemme potilaista leikkaushoidon sai alle puolet, ja transtorakaalinen leikkausmenetelmä näytti olevan ennusteen kannalta merkitsevästi transhiataalista leikausmenetelmää parempi. Koska transtorakaalinen leikkausmenetelmä on sekä kirurgisesti että anestesiologisesti haastava, löydös puoltaa leikkausten keskittämistä suurempiin keskuksiin. Tutkimuksessa saatiin myös viitteitä siitä, että onkologinen neoadjuvantti- tai adjuvanttihoito ei vaikuttaisi ennusteeseen syövän levinneisyydestä riippumatta ja että neoadjuvanttihoito saattoi jopa lisätä perioperatiivisien komplikaatioiden määrää. Asia vaatii lisätutkimuksia. Asiasanat:ruokatorvisyöpä, gastroskopia, transtorakaalinen leikkaus, transhiataalinen leikkaus, neoadjuvanttihoito, adjuvanttihoito, ruokatorvistentti, ennust