Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoivakodissa asuvien vanhusten kokemuksia psykososiaalisesta toimintakyvystään. Psykososiaalinen toimintakyky oli jaettu neljään eri teemaan tutkimustehtävien mukaisesti. Tutkimustehtävät olivat ikääntyneen kokemukset sosiaalisesta toimintakyvystä, harrastuksista aktiviteeteista ja virikkeistä, psyykkisestä toimintakyvystä sekä fyysisestä ja kognitiivisesta toimintakyvystä.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastattelut tehtiin Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:n Karhula-Kodissa sekä Kotkan kaupungin Karhuvuorikodin 3.krs:ssa. Tutkimukseen osallistui 16 hoivakodissa asuvaa vanhusta ja haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan ikääntyneet kokivat ihmissuhteet hyvin merkityksellisiksi. Suhteet omaisiin olivat psyykkisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Ystävyyssuhteiden koettiin vähentyneen kun ikää oli tullut lisää. Yksinäisyys miellettiinkin osaksi ikääntymistä. Hoivakotien kerhotoimintaa ja muuta yhteisöllistä harrastamista sekä positiivista elämänasennetta pidettiin ihmissuhteita ylläpitävinä voimavaroina.
Ikääntyneiden esille tuomien kokemusten ja opinnäytetyöstä nousevan teoriatiedon kautta tarkoituksena oli nostaa kehittämisalueita ja tehdä toimintamalli hoivakodissa asuvan vanhuksen hyvinvoinnin kehittämiseksi Palvelutaloyhdistys KOSKENRINNE ry:n sekä Kotkan kaupungin hoivayksiköihin.The purpose of this Bachelor`s thesis was to examine the experiences and thoughts of psychosocial activity of elderly living in a nursing home. Psychosocial activity was divided into a four different themes (by using research tasks), which were; social rela-tionships, mental welfare, hobbies, activities and functioning ability.
The research material was gathered by using theme interviews carried out as a group interviews. Sixteen elderly took part in the study. The interviews took place in nursing homes in South Kymenlaakso. The interviews were analyzed by qualitative content analysis.
The results showed that elderly felt their social relationships as a major resource and they played a meaningful role in their lives. Elderly also felt that the deprivations in their lives were one of the main reasons why friendships were left behind in their lives. According to these results elderly felt that their deterioration of functioning ability had negative effects on their lives. Most of the elderly accepted deterioration of functioning ability but it raised feelings of frustration. Positive attitude towards to life was considered as a great part of good ageing. Activities inside the nursing home were also important in the lives of the elderly. Through these results and the theory we made a model of propositions for the improvement of the quality of health care in the nursing home
