Hyvä, paha lähiö : nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma

Nuorten elämä kiinnittyy usein voimakkaasti asuinalueeseen ja lähiympäristöön. Viime vuosina sekä nuorten sosioekonominen eriarvoisuus että lähiöiden sosiaalinen eriytyminen ovat lisääntyneet. Joistakin ongelmista huolimatta huonomaineisetkin lähiöt tarjoavat nuorille positiivisia samaistumisen kohteita, tukiverkostoja, kaveriporukoita, identiteetin rakentamisen välineitä – ja sosiaalista pääomaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten lähiössä asuvat ja kasvaneet nuoret kuvaavat asuinpaikkaansa ja sinne kiinnittyviä sosiaalisia suhteita. Aineistona on Tampereella Tesoman lähiössä asuvien nuorten yksilö- ja ryhmähaastatteluja, joita analysoidaan sekä aineisto- että teorialähtöisesti. Artikkelissa sovelletaan Robert D. Putnamin sosiaalisen pääoman käsitettä ja esitetään, että kiinnittyminen asuinympäristöön sosiaalisten verkostojen ja yhteisen tekemisen kautta on nuorten sosiaalista pääomaa. Nuoret myös luovat sosiaalista pääomaa ja hyödyntävät sen erilaisia muotoja suhteessa vanhempiinsa ja erilaisten instituutioiden edustajiin

Suomalainen vanhuus : hyvinvointia ja hoivaköyhyyttä

Peer reviewe

Palveluohjaus määrittää muistisairaan läheisten palvelujen saamista - aikuiset lapset puolisoita heikommassa asemassa

Läheisten rooli muistisairaiden hoivaajina on jo nyt merkittävä, ja se tulee kasvamaan. Muistisairaudet yleistyvät pitkäikäisyyden lisääntyessä, ja vanhushoivapolitiikassa painotetaan kotona asumista. Tässä tutkimuksessa selvitetään muistisairaan puolisoille ja aikuisille lapsille tarjottua tiedollista tukea, palveluohjausta ja palveluja. Lisäksi tarkastellaan, millainen yhteys eri taustatekijöillä on palvelujen tarjontaan, ja miten saatu tieto ja palveluohjaus vaikuttavat tarjottuihin palveluihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin muistisairaiden puolisoilta ja aikuisilta lapsilta sähköisellä Carer’s survey -kyselyllä. Aineiston analyysi osoittaa, että tietoa oli saatu rajallisesti ja puolisot olivat saaneet sitä enemmän kuin aikuiset lapset. Palveluohjauksen saaminen oli sattumanvaraista, vaikka palvelujen saaminen edellyttää joko tietoa palveluista ja/tai palveluohjausta. Jatkossa muistisairaan läheisten tasapuoliseen tukeen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Erityisesti riittävään tiedon saamiseen ja palveluohjaukseen on panostettava, jotta muistisairasta läheistään hoitavat pääsevät tarvitsemansa tuen piiriin

Työtön ja kouluttamaton syrjäytynyt - vai osaava ja aktiivinen nuori?

Artikkeli on julkaisu teoksessa: Sosiaalipolitiikan lumoa. Artikkelin loppuun on liitetty teoksen erillinen lähdeluettelo

Ikääntyneiden hoivaköyhyys

Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka lupaa tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Palvelujen lisäksi tai niiden sijasta monet ikääntyneet ihmiset saavat apua ja hoivaa läheisiltään. Mutta saavatko he riittävästi apua? Tässä artikkelissa avun riittämättömyydestä käytetään käsitettä hoivaköyhyys. Sen yleisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä tutkitaan 75 vuotta täyttäneiden suomalaisten joukossa.peerReviewe