Functional surfaces and nanoparticles based on semifluorinated copolymers

The main objectives of the present research were the synthesis and characterization of organosoluble semifluorinated copolymers from various monomers. Polymers were synthesized either by free radical solution polymerization yielding random copolymers or by atom transfer radical polymerization to build up block structures. Both block and random copolymers bearing CF3 showed high surface activity in toluene and had critical micellization concentration (CMC) below 0.5 wt%. Above the CMC aggregates with sizes ranging from 10 nm to 100 nm were observed by dynamic, (DLS), and static light scattering, (SLS). Combined LS and TEM studies showed that due to the rigidity of fluorinated blocks the aggregates were ellipsoidal when dispersed without heating but shrunk to spherical aggregates upon heating. Fluorinated surfaces and particles of the block copolymers were made by solvent casting, electrospinning or breath figure templating (BF). All produced surfaces were hydrophobic (contact angle of water, CAwater >100°). When the surface roughness was increased e.g. by electrospinning or breath figure templating, it was possible to turn some surfaces superhydrophobic (CAwater >150°) and their lipophobic properties were enhanced. Such films with enhanced hydro- or oleophobic characteristics may find application for example as dirt repelling surfaces or bringing anticorrosive properties to coatings. One of the studied block copolymers, polystyrene-block-polypentafluorostyrene (PS-b-PFS) was modified with glucose or carboxylic acid moieties via thiol Click -reaction. These polymers were then prepared as porous BF films or made to nanoparticles with varying sizes (diameter 100 to 360 nm) utilising solvent exchange or aerosol technique. The introduction of glucose or carboxylic acid functionalities rendered the porous surfaces made of these polymers hydrophilic while the films with PS-b-PFS were hydrophobic. It was shown that the sugar residues in the pores of BF films or on the nanoparticles are capable of binding fluorescent markers, lectin ConA-FITC and rhodamine B isothiocyanate (RITC) either via biorecognition or chemical reactions enabling the use of these materials for example in diagnostics applications.Tässä tutkimuksessa valmistettiin fluoria sisältäviä kopolymeerejä. Vuorottelevat fluoratut kopolymeerit valmistettiin radikaalipolymeroinilla ja lohkokopolymeerit valmistettiin atominsiirtoradikaalipolymeroinnilla. Polymeerien rakennetta ja koostumusta tutkittiin ydinmagneettisella resonanssispektroskopialla (NMR) ja kokoekskluusiokromatografialla (SEC). Fluoria sisältävien polymeerien kykyä toimia pinta-aktiivisina aineina tolueenissa tutkittiin pintajännitys-vaaalla. Polymeerit, joissa oli CF3- ryhmiä, laskivat tolueenin pintajännitystä tehokkaasti. Dynaamista (DLS) ja staattista valonsirontaa (SLS) ja elektronimikroskopiaa (TEM) käytettiin tolueenissa muodostuneiden aggregaattien tutkimiseen. Polymeereistä valmistettiin erilaisia fluorattuja pintoja käyttäen sähkökehruu (electrospinning) tai hengityskuvio (breathfigure) -menetelmiä. Pintojen hydrofobisuutta tutkittiin mittaamalla vesipisaroiden kontaktikulmia pinnoilla. Pinnat olivat kaikki hydrofobisia ja pinnan karkeutta kasvattamalla saatiin aikaiseksi superhydrofobisia pintoja. Tällaiset erittäin hydrofobiset pinnat ovat käyttökelpoisia sovelluskohteissa, joissa tarvitaan likaa hylkiviä materiaaleja. Yhteen tutkituista lohkokopolymeereistä, polystyreeni-b-pentafluorostyreeniin (PS-b-PFS), liitettiin click- reaktiolla glukoosi- tai glykolihapporyhmiä. Näistä muokatuista polymeereistä valmistettiin hydrofiilisia, huokoisia kalvoja ja nanopartikkeleita. Glukoosia sisältävät nanopartikkelit tehtiin polymeereistä sekä liuottimen vaihdolla että aerosolitekniikalla. Glukoosia sisältävien kalvojen kykyä sitoa fluoresenssileimattuja molekyylejä tutkittiin konfokaalimikroskopialla ja nanopartikkeleiden vastaavaa ominaisuutta tutkittiin fluoresenssispektroskopialla sekä dynaamisella valonsironnalla (DLS). Tulokset osoittivat materiaalien käyttömahdollisuuden biotunnistusmenetelmänä esimerkiksi diagnostiikassa

Kliinisen farmasian palveluiden kohdentaminen sairaaloissa sähköisten potilaiden priorisointityökalujen avulla

English summary.Johdanto: Rajallisten resurssien takia kliinisen farmasian palveluita, joita voidaan hyödyntää sairaalapotilaiden lääkehoidon ongelmien vähentämiseksi, ei voida tarjota kaikille. Interventiot tulisi kohdentaa potilaille, joilla on suurin riski lääkehoidon ongelmille. Tämä voi lisätä kliinisen farmasian palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tässä katsauksessa kuvataan ja verrataan erilaisia sähköisiä riskipisteytystyökaluja, joita voidaan käyttää kliinisen farmasian palveluiden kohdentamiseen niille potilaille, jotka niistä suurimmalla todennäköisyydellä hyötyvät. Aineisto ja menetelmät: Systemaattisen tietokantahaun (Pubmed ja Medline) ja manuaalisen haun avulla kerättiin vuodesta 2010 kesäkuuhun 2019 tutkimuksia, jotka liittyivät potilaiden priorisoimiseen käytettävien riskipisteytystyökalujen kehittämiseen. Narratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin riskipisteytystyökaluja, jotka oli kehitetty lääkehoidon ongelmien riskin todennäköisyyden määrittämiseksi aikuisilla sairaalapotilailla kliinisen farmasian palveluiden kohdentamista varten. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin tutkimukset riskipisteytystyökaluista, jotka keskittyvät yksittäisiin sairauksiin tai lääkeaineryhmiin tai avohoidon tai lapsipotilaiden riskien ennustamiseen. Riskipisteytystyökaluja kuvailtiin ja vertailtiin toisiinsa. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhdeksän eri riskipisteytystyökalua 13 eri tutkimuksessa, mukaan lukien kaksi aihetta käsittelevää systemaattista kirjallisuuskatsausta. Riskipisteytystyökalujen riskiä ennustavina muuttujina käytettiin yleisimmin lääkkeiden määrää, suuren riskin lääkkeitä ja potilasryhmiä, kuten monilääkittyjä ja monisairaita, sekä munaisten vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita. Tutkimuksissa hyödynnettiin erilaisia lopputulemamääritelmiä ja tutkimusmenetelmiä, mikä vaikeutti työkalujen suoraa vertaamista toisiinsa. Riskipisteytystyökalun käyttäminen vaatii validoinnin ja toimintamallien suunnittelun siinä organisaatiossa, jossa se on tarkoitus ottaa käyttöön. Erityisesti ulkoisesti validoidut riskipisteytystyökalut, joita kuvattiin tässä katsauksessa, voisivat soveltua Suomessakin kliiniseen käyttöön. Riskipisteytystyökalut vaikuttavat olevan hyödyllisiä kliinisen farmasian palveluiden kohdentamisessa niille potilaille, jotka niistä eniten hyötyvät.Peer reviewe

Farmaseutin etävastaanotto auttaa turvallisempaan lääkehoitoon

Vaasan keskussairaalan onkologian poliklinikalla farmaseutti selvittää ja arvioi potilaan lääkityksen puhelinvastaanotolla ennen ensimmäistä lääkärin vastaanottoa. Näin lääkärillä on käytettävissään ajantasainen lääkitystieto ja sen mahdollistamana sähköinen päätöksenteon tuki

Farmaseutin etävastaanotto auttaa turvallisempaan lääkehoitoon

Vaasan keskussairaalan onkologian poliklinikalla farmaseutti selvittää ja arvioi potilaan lääkityksen puhelinvastaanotolla ennen ensimmäistä lääkärin vastaanottoa. Näin lääkärillä on käytettävissään ajantasainen lääkitystieto ja sen mahdollistamana sähköinen päätöksenteon tuki.</p

Farmaseutti onkologian poliklinikan hoitotiimiin - selvä työnjako parantaa lääkitysturvallisuutta ja tehostaa lääkehoitoprosessia

English summary.Peer reviewe

Farmaseutti onkologian poliklinikan hoitotiimiin - selvä työnjako parantaa lääkitysturvallisuutta ja tehostaa lääkehoitoprosessia

English summary.Peer reviewe

Aortan dissekoituma - päivystyksen musta joutsen

Vertaisarvioitu. English abstract.Aortan dissekoituminen on henkeä uhkaava tilanne, jossa aortan seinämäkerrokset irtoavat toisistaan sisäkalvossa tapahtuneen repeämän vuoksi. Klassinen oire on äkillisesti alkava ja dissekoituman edetessä paikkaa vaihtava rintakipu. Tämän oireen puuttuessa diagnoosiin pääsy voi olla haasteellista, sillä oireet tulevat useista eri elinjärjestelmistä dissekoituman sijainnin ja etenemisen mukaisesti. Kuvaamme kaksi potilastapausta, joissa molemmissa klassinen oirekuva puuttui